5. ”Uusi yhteisöllisyys” on kaikessa ydinsana. Asumiseen liittyvät
ongelmat, pk-yrittäjyyden ongelmat, kuntauudistus, kestävä
kehitys → näissä eletään murrosvaiheessa. Uusi yhteisöllisyys
pitäisi löytää kaikessa näistä!
!
”Pohdittiin esimerkkinä Hollannin ja Norjan mallia, jossa päiväkoti ja
vanhustenkoti ovat yhdessä. Ratkaistaan yksinäisyys ja muut ongelmat
samalla. Mietittiin, miten nuoret aikaisemmin asuivat. Nehän muuttivat
ennen ison perheen piian komeroon. Eivät olleet yksin!” → Miten
historiassa asiat ratkaistiin?
!
Ratkaisuidea: uudet rahoitusmallit, esimerkiksi mesenaatti-
toiminta. Vaikka ollaan eriarvoistuneita, on myös varakkaita.
Mesenaatti-toiminnan uudelleen elvyttäminen on tarpeellista.
Olisiko se lisärahoitusmuoto yhteisöllisyyden edistämiseksi?
!
Mihin ei löytynyt vastauksia: Arjen mittarit, miten mitata
laatua? ”Olemme huolissamme siitä, että on vain kvantitatiivisia
mittareita lisärahoituksen saamiseksi. Valtakunnallinen työpajayhdistys,
projektipäällikkö Reetta Pietikäisen luotsaamana luo ja tutkii laadullisten
mittareiden kehittämistä.”
Toimiva arki, 1. ryhmä
6. Mahdollisuus hyvään työhön tekee toimivan
arjen: nuoret, osallisuus, mukana olo
yhteiskunnassa.
!
• Ratkaisuidea: Oppisopimustyöskentelyn
kehittäminen. Missään ei ole julkisuudessa
ABC-mallia miten toimia, jos joku on
kiinnostunut oppisopimuskoulutuksesta. Ei ole
myöskään listausta oppilaitoksista, jotka
tarjoaisivat sitä. Tarvitaan selkeä koulutus ja
materiaalit nuorille, työnantajille ja
oppilaitoksille.
!
• Toive rahoittajille: ”Onko meitä ohjannut
hankemaailmassa liikaa ajattelu, ettei siihen saa
rahoitusta, jos jotain samanlaista on tehty?
Ollaa jo luotu kasapäin uusia toimintamalleja.
Tarvitaan hanke sen katsomiseksi, mitä on
hankkeilla aikaisemmin tehty, mitä on unohdettu
ja näiden asioiden uudelleen soveltamiseksi.”
Toimiva arki, 2. ryhmä
8. Rohkeuden puute estää kasvun. ”Keskeistä
miten rohkaistaan johonkin uudenlaiseen? Kuka
hullu alkaa tekemään jotain itsestään, jos siihen ei
ole rohkaistu tai annettu työlle tilaa? Koskettaa
jokaista teemaa.”
!
1. Kehitettävät asiat täytyy kuvata osana laajempia teemoja.
Pois siiloista ja toimialoista.
!
2. Paikalliset poliitikot mukaan uuteen yhteisöllisyyteen.
!
3. Hankkeiden tulee puhutella myös päättäjiä ja edistää
joustavaa byrokratiaa. ”Jos kunnalta puuttuu selkeä
palvelustrategia, kuinka yrittäjää kiinnostaa palveluiden
kehittäminen? Täytyy olla kokonaisuus kunnossa.”
!
4. Esimerkit innostavat. ”Startupit lähtevät ihan oman
elinympäristön havainnoista ja niihin tarttumisesta.”
!
5. Tarvitaan olennainen fyysinen sekä henkinen ympäristö,
Outonovaatio-ympäristöt™
Kasvun mahdollisuudet
9. Kestävä luonnontalous on ydinbisnestä Suomessa.
Luonnonvaroja säästävä käyttö liittyy kaikkiin meihin.
”Uusi yhteisöllisyys, osallisuus ja odottamattomat
kumppanuudet on keskeisessä roolissa kestävässä
taloudessa. Kun ihmiset ovat osallisia, he saavat merkitystä ja
tarkoitusta. Heidän ei tarvitse koko ajan juosta Jumbossa
katsomassa, kuinka siellä on ihana tunnelma.”
!
RATKAISUIDEAT
!
• Pienten yritysten sivuvirrat muodostavat isoja virtoja
yhdessä. ”Yritysten ylijäämätavaraa rahapulassa olevien
koulujen materiaaleiksi esimerkiksi? Tarvitaan keräysjärjestelmiä,
voimavarojen hyötykäyttöä ja hallintaa. Olemassa olevan
parempaa hyödyntämistä, tyhjillään olevien rakennusten
sopivampaa käyttöä.”
!
• Uudellamaalla on sijaitsee valtaosa Suomen pienistä
puuseppäyrityksiä. ”Huippudesignia ja toimintaa, sivuvirroista
raaka-aineita, yhteisiä resursseja myyntiin sekä vientiin!”
!
• Kuntien hankintaosaamisen kehittäminen: Hanke kouluttamaa
kuntien hankintayksiköitä, jotta lisätään paikallisyritysten
osaamisen merkitystä, kestävää luonnontaloutta ja luonnon
uusiutumiskykyä.
Kestävä luonnontalous
Katsokaa myös Sitran
Resurssiviisaus-ohjelma!
www.sitra.fi/resurssiviisaus
14. Rakennerahasto-‐ohjelman
toimintalinjat
14
Toimintalinja
(Käyvät
hinnat)
!
!
EU-rahoitus (n. milj. €)
Julkinen rahoitus yhteensä
(n. milj. €)
EAKR Osuus ESR Osuus
Yhteensä Osuus
TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) 328 41
%
657 25
%
TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 435 54
%
869 33
%
TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR)
234 47
% 467 18
%
TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)
164 33
% 328 13
%
TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)
99 20
% 199 8
%
TL 6 Tekninen tuki (EAKR) 39 5
%
0
% 78 3
%
YHTEENSÄ 802 100
% 497 100
% 2
598,0 100,0
%
Vähähiilisen
talouden
tukemiseen
käytetään
vähintään
25
%:ia
EAKR-‐rahoituksesta.
Rahoitusosuus
sisältyy
toimintalinjojen
1
ja
2
osuuteen.
Absoluu>set
summat
eivät
ole
lopullisia,
sillä
niihin
vähävaraisten
rahaston
osuus
on
vahvistama6a.
15. EAKR-‐toimintalinjat
ja
investoin2prioritee2t
TOIMINTALINJA
(TL) Investoin2prioritee>
TL
1
Pk-‐yritystoiminnan
kilpailukyky
• Yri6äjyyden
edistäminen,
erityises2
helpo6amalla
uusien
ideoiden
taloudellista
hyödyntämistä
ja
tukemalla
uusien
yritysten
perustamista
sekä
liiketoiminnan
uudistamista
,
pääpaino
on
kasvuhakuisessa
työnantajayri4äjyydessä
sekä
uusien
tuo4eiden
ja
palveluiden
synny4ämisessä
etenkin
kansainvälistyville
markkinoille
• Toimet,
joilla
tuetaan
pk-‐yritysten
edellytyksiä
sitoutua
kasvu-‐
ja
innovaa9oprosesseihin
.
Erityises2
vahvistetaan
kasvuhakuisten,
kansainvälistyvien
ja
kansainvälisille
markkinoille
tähtäävien
pk-‐
yritysten
liiketoimintaosaamista
ja
kansainvälistymisvalmiuksia.
• Tutkimuksen,
innovoinnin
ja
vähähiilisten
teknologioiden
käy6öönoton
edistäminen.
Toimilla
parannetaan
pk-‐yritysten
kilpailukykyä
mm.
edistämällä
ympäristöä
vähemmän
kuormi6avien
ja
energiatehokkaampien
teknologioiden
käy6ööno6oa
niiden
toiminnassa
sekä
vähähiilistä,
kestävää
ympäristöliiketoimintaa
TL
2
Uusimman
=edon
ja
osaamisen
tuoAaminen
ja
hyödyntäminen
Tutkimus
–
ja
innovoin2toiminnan
infrastruktuurin
parantaminen,
alan
huippuosaamisen
kehi6äminen
ja
etenkin
Euroopan
laajuisia
etuja
tuo6avien
osaamiskeskusten
edistäminen
15
16. EAKR-‐toimintalinjat
ja
investoin2prioritee2t
TOIMINTALINJA
(TL) Investoin2prioritee>
TL
2
Uusimman
=edon
ja
osaamisen
tuoAaminen
ja
hyödyntäminen
Yritysten
innovaa9oon
ja
tutkimukseen
tekemien
investoin9en
parantaminen.
Yritysten,
erityises2
tutkimus-‐
ja
kehityskeskusten
ja
korkeakouluopetuksen
välisten
yhteyksien
ja
synergian
kehi6äminen.
Tuo6eiden
ja
palveluiden
kehityksen,
teknologian
siirron,
sosiaalisten
innovaa2oiden
ja
julkisten
palveluiden
sovellusten,
kysynnän
tukemisen,
verkostoitumisen,
klustereiden
ja
avoimen
innovoinnin
edistäminen
älykkään
erikoistumisen
avulla.
Teknologisen
ja
soveltavan
tutkimuksen,
pilo>tuotantolinjojen,
henkilöstövoimavarojen,
tuo6eiden
varhaisen
validoinnin
sekä
kehitystä
vauhdi6aviin
teknologioihin
lii6yvien
edistyneiden
tuotantotekniikoiden
ja
ensituotannon
sekä
yleiskäy6öisten
teknologioiden
levi6ämisen
tukeminen.
Tutkimuksen,
innovoinnin
ja
vähähiilisten
teknologioiden
käy4öönoton
edistäminen.
Tuetaan
vähähiilisten
tuo6eiden,
palveluiden
ja
tuotantomenetelmien
kehi6ämistä,
kaupallistamista
ja
uuden
teknologian
käy6ööno6oa
sekä
uusien
vähähiilisten
tuo6eiden,
materiaalien
ja
tuotantomenetelmien
prototyyppejä,
pilotointeja
ja
demonstraa2oita.
Tuetaan
vähähiilisyystrategioiden
toteu6amisen
kannalta
keskeisiä
innova2ivisia
ratkaisuja
ja
selvityksiä.
16
17. ESR-‐toimintalinjat
ja
investoin2prioritee2t
TOIMINTALINJA
(TL) Investoin2prioritee>
TL
3
Työllisyys
ja
työvoiman
liikkuvuus
• Työnhakijoiden
ja
työvoiman
ulkopuolella
olevien
pääsy
työpaikkoihin,
ml.
PAT
ja
kaukana
työmarkkinoilta
olevat,
myös
paikallisten
työllisyysaloi6eiden
kau6a,
ja
työvoiman
liikkuvuuden
tukeminen
• Työntekijöiden,
yritysten
ja
yri6äjien
mukautuminen
muutoksiin
• Naisten
ja
miesten
tasa-‐arvo
kaikilla
alueilla,
ml.
työhön
pääsyssä
ja
urakehityksessä,
työ-‐
ja
yksityiselämän
yhteensovi6aminen
sekä
samapalkkaisuuden
edistäminen
TL
4
Koulutus,
amma>taito
ja
elinikäinen
oppiminen
Parannetaan
kaikkien
ikäryhmien
tasa-‐arvoista
pääsyä
elinikäiseen
oppimiseen
virallisen
ja
epävirallisen
oppimisen
sekä
arkioppimisen
pui4eissa
;
kohennetaan
työvoiman
9etoja
ja
amma>taitoa
ja
pätevyy6ä
edistetään
joustavia
oppimisen
polkuja
mm.
uraohjauksella
ja
hanki4ujen
pätevyyksien
validoinnilla
(-‐
lisätään
koulutusjärjestelmien
relevanAu4a
työmarkkinoiden
kannalta)
TL
5
Sosiaalinen
osallisuus
ja
köyhyyden
torjunta
!
• Ak2ivinen
osallisuus,
mm.
o4aen
huomioon
yhtäläisten
mahdollisuuksien
edistämisen,
ak9ivisen
osallistumisen
ja
työllistymisen
parantamisen
17
18. Erityistavoi6eet
INVESTOINTIPRIORITEETTI ERITYISTAVOITE
Työnhakijoiden
ja
työvoiman
ulkopuolella
olevien
pääsy
työpaikkoihin
jne.
Nuorten
ja
muiden
heikossa
työmarkkina-‐asemassa
olevien
työllistymisen
edistäminen
Työntekijöiden,
yritysten
ja
yri6äjien
mukautuminen
muutoksiin
Tuo6avuuden
ja
työhyvinvoinnin
parantaminen
Naisten
ja
miesten
tasa-‐arvo
jne. Työ-‐
ja
koulutusurien
sukupuolenmukaisen
eriytymisen
lieventäminen
Parannetaan
pääsyä
elinikäiseen
oppimiseen
jne. • Siirtymävaiheita
ja
koulutuksellista
tasa-‐arvoa
tukevien
palveluiden
parantaminen
• Kasvu-‐
ja
rakennemuutosalojen
koulutuksen
tarjonnan
ja
laadun
parantaminen
Ak2ivinen
osallisuus
jne. Työelämän
ulkopuolella
olevien
työ-‐
ja
toimintakyvyn
parantaminen
18
19. Indikaa6orit,
joilla
tavoitetaso
(TL
3)
ERITYISTAVOITE TULOSINDIKAATTORIT TUOTOSINDIKAATTORIT
Nuorten
ja
muiden
heikossa
työmarkkina-‐
asemassa
olevien
työllistymisen
edistäminen
• alle
29-‐vuo2aat
osallistujat
työelämässä
jä6äessään
toimenpiteen
• yli
54-‐vuo2aat
osallistujat
työelämässä
jä6äessään
toimenpiteen
• alle
30-‐vuo2aat
aloi6aneet
• yli
54-‐vuo2aat
aloi6aneet
Tuo6avuuden
ja
työhyvin-‐voinnin
parantaminen
työorganisaa2oiden
parantunut
hyvinvoin2 • yli
54-‐vuo2aat
aloi6aneet
• tue6ujen
mikro-‐
ja
pk-‐yritysten
lukumäärä
Työ-‐
ja
koulutusurien
sukupuolenmukaisen
eriytymisen
lieventäminen
hankkeet,
jotka
ovat
saaneet
validoinnin
kehi6ämälleen
tuo6eelle
• aloi6aneet
työelämän
ulkopuolella
olevat
ja
työ6ömät
miehet
• aloi6aneet
yri6äjinä
toimivat
naiset
19