Hae koko raportti: www.businessarena.fi/metsonpesa Operaatio Metsonpesä oli Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämän Euroopan sosiaalirahaston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Viveca-yksikön rahoittama selvityshanke, joka keväällä 2014 tarkasteli keskisuomalaisten korkeakoulujen työelämäyhteistyön nykytilaa.

1. Operaatio Metsonpesä
Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva haltuun
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
VIVECA

2. Mistä Operaatio Metsonpesässä oli kyse?
Tarkastelussa
keskisuomalaisten
korkeakoulujen
työelämäyhteistyö
Kokonaiskuvan
hahmottaminen
Tehdyn työn tarkastelu ja
uusien toimenpiteiden
parempi suuntaaminen

3. 1
Valmiin eurooppalaisen mallin soveltaminen Keski-Suomen tarpeisiin,
tutustuminen aikaisemmin tehtyyn työhön aiheesta
2
Kysely korkeakoulujen henkilökunnalle: 206 vastaajaa
Kysely yrityksille, julkisille ja järjestöille: 308 vastaajaa
3
Yksilö- ja ryhmähaastattelut: 52 henkeä
Raadit - korkeakoulujen henkilökunta, yritykset ja opiskelijat: 22 henkeä
4 Kertyneen tiedon tulkinta
5
Älykkäämpi keskittyminen alueen ongelma-alueiden korjaamiseen ja
vahvuuksien vahvistamiseen
Operaatio Metsonpesän vaiheet 2-6/2014

4. Operaatio Metsonpesän tarkastelema kokonaisuus:
tiedonlähteinä olivat kyselyt, haastattelut ja raadit
YHTEISTYÖN TAVAT: Mitä toiminnan tuloksena syntyy?
VAIKUTTAVAT TEKIJÄT: Mitä tulee ottaa huomioon?
TUKIMEKANISMIT: Mihin voi vaikuttaa?
T&K-yhteistyö
Henkilöstön
liikkuvuus
Opiskelijoiden
liikkuvuus
Tutkimuksen
kaupal-
listaminen
Opetuksen
kehittäminen
ja toteutus
Elinikäinen
oppiminen
Yrittäjyyden
edistäminen
Strateginen
vaikuttaminen
Esteet Vauhdittajat Hyödyt Taustatekijät
Strategiat Rakenteet Toiminta
Julkis-
hallinnon
tuki

5. Tulkintamme Keski-Suomen korkeakoulujen
työelämäyhteistyön tilannekuvasta
T&K-yhteistyö
Henkilöstön
liikkuvuus
Opiskelijoiden
liikkuvuus
Tutkimuksen
kaupal-
listaminen
Opetuksen
kehittäminen
ja toteutus
Elinikäinen
oppiminen
Yrittäjyyden
edistäminen
Strateginen
vaikuttaminen
Esteet Vauhdittajat Hyödyt Taustatekijät
Strategiat Rakenteet Toiminta
Julkis-
hallinnon
tuki
JY
henkilöstön
henkilökohtainen
hyötyJAMK
muiden
hyöty
JY JAMK
Hyvä tilanne - kuinka
syntyvää tietoa
voidaan hyödyntää
muualla?
!
Parannettavaa
!
Heikko tilanne
/suurin potentiaali

6. !
TOP 5 yhteistyöntavat
• T&K-yhteistyö
• Opiskelijoiden liikkuvuus
• Opetuksen suunnittelu ja toteutus
• Yrittäjyys
• Täydennyskoulutus
Kenen nähdään eniten
hyötyvän?
1. Opiskelijat
2. Yhteiskunta
3. Korkeakoulu
4. Henkilöstö itse
Tärkeimmät yhteistyön
vauhdittajat ovat
suhdepohjaisia
Yhteistyön esteet ovat
pääasiassa taloudellisia
Keskisuomalainen tutkija/opettaja ja hänen suhteensa työelämäyhteistyöhön
n = 138
Työelämäyhteistyö on ihmispeliä;
kontaktit ratkaisevat! Mitä paremmin
tunnet korkeakoulun ulkopuolisia
toimijoita, sitä helpompaa yhteistyö
on. Heikoiksi mielletyt
henkilökohtaiset hyödyt kuitenkin
vähentävät opettajien ja tutkijoiden
halukkuutta tehdä yhteistyötä.
!

7. !
Opiskelijat osaksi
työelämäyhteistyön
isoa kuvaa
!
Tärkeät asiat
opiskelijalle
Opiskelijoiden työelämäyhteistyön
vaikuttavampi polku
!
Opiskelijat oven
avaajina ja kentän
havainnoitsijoina
!
Enemmän uutta
TKI-toimintaa
!
yAMK-opiskelijat, MBA-
opiskelijat ja muut
täydennyskoulutettavat
!
Opiskelijasta
alumniksi ja
tiedostavaksi
asiakkaaksi
Opiskelijat ovat keskeinen työelämäyhteistyön avaaja. Korkeakoulujen tulisi hyödyntää entistä enemmän
heidän havaitsemiaan kehittämistarpeita kentältä ja kasvattaa sen pohjalta yhteistyösuhteita ympäröivään
yhteiskuntaan. Tiedon- ja asiakkuudenhallinta ratkaisee!

8. YRITYSTEN, JULKISEN SEKTORIN
JA JÄRJESTÖJEN NÄKÖKULMA

9. 308 vastaajaa, joista 249 yritystä ja 59 julkista toimijaa tai järjestöä
45% eli 139 ilmoitti tekevänsä /
tehneensä yhteistyötä yhden tai useamman
korkeakoulun kanssa
Kenen kanssa yhteistyötä on tehty?
(% kaikista vastanneista)
JY JAMK HUMAK
muu
korkeakoulu
yhteistyö jatkuvaa 5,2 % 13,1 % 0,3 % 3,6 %
tehnyt yhteistyötä
aikaisemmin,
yhteistyö ei jatkuvaa
13,3 % 22,1 % 1,3 % 4,9 %
tehnyt yhteistyötä 18,5 % 35,1 % 1,6 % 8,4 %
Mitä yhteistyön muotoja korkeakoulun kanssa on käytetty?
(% yhteistyötä tehneistä)
Opiskelijoiden hyödyntäminen 84,2 %
Tutkijoiden hyödyntäminen 13,7 %
T&K-yhteistyö 13,7 %
Opintosisältöjen suunnittelu ja/tai toteutus 7,9 %
Täydennyskoulutus 6,5 %
Osallistuminen korkeakoulun neuvonantoon tai hallitustoimintaan 4,3 %
Korkeakouluedustajan osallistuminen neuvonantoon tai hallitustoimintaan 2,2 %
Alumni- tai mentortoiminta 2,2 %
Tutkimuksen kaupallistaminen 0,7 %
3 %
13 %
25 % 59 %
Opiskelija
Yritys / organisaatio itse
Korkeakoulun edustaja
Muu
Kenen aloitteesta yhteistyö
on yleensä alkanut?
Keskisuomalaisen
työelämän suhde
korkeakouluihin

10. !
TOP 5 yhteistyön tavat:
• Opiskelijoiden hyödyntäminen
• Tutkijoiden hyödyntäminen
• T&K-yhteistyö
• Opintosisältöjen suunnittelu ja/tai toteutus
• Täydennyskoulutus
!
Odotukset liittyvät laaja-
alaiseen kehittämiseen,
ennakointiin ja
osaamiseen
Vauhdittajat liittyvät
suhteisiin, odotusten ja
työn yhteiseen
suuntaamiseen
Esteet liittyvät puutteelliseen
tietoisuuteen ja asiakkaan
miellettyyn kykyyn tehdä
yhteistyötä
Miten keskisuomalaiset yritykset, julkisen ja kolmannen
sektorin toimijat näkevät korkeakouluyhteistyön?
Kumppanit arvostavat joustavuutta
ja yhdessä korkeakoulujen kanssa
suunniteltuja ratkaisuja. On tärkeää
tehdä odotukset selväksi puolin ja
toisin. Kumppanin tulee myös tietää
oma suunta, jotta hän ylipäätänsä
pystyy paremmin hyödyntämään
korkeakoulun osaamista.
n = 308
!

11. VIISI TEESIÄ

12. 1. Työelämäyhteistyön iso
kuva haltuun
!
Työelämä, opiskelijat ja korkeakoulujen asiantuntijat tekevät
yhteistyötä laajasti eri tavoin - enemmän kuin huomataan.
Yhteistyö on luonnollinen osa perustoimintaa. Mahdollisuudet ja
yhteydet jäävät kuitenkin tunnistamatta, koska
työelämäyhteistyön isoa kuvaa ei seurata. Korkeakoulujen on
vaikeaa hyödyntää eri yhteyksissä syntyvää tietoa tarpeista,
ilmiöistä ja suunnasta.
Tämä näyttäisi johtuvan siitä, että korkeakoulujen palvelut on
järjestetty siiloittain. Tämä puolestaan johtaa osaoptimointiin.
Tiedon jakaminen organisaation sisällä on puutteellista.
Yhteistyön tavasta riippuen kokonaisuutta palveleva mittaristo on
puutteellinen tai sitä ei ole.
Juuri tässä ristiriidassa (todellinen työelämäyhteistyön määrä ja
toiminnan siiloutuminen) piilee sekä suurin este että potentiaali.

13. 2. ”Läpsystä vaihtaen” -
taitekohtien herkkä huomiointi
Korkeakoulussa ei aina tunnisteta niitä hetkiä, kun työelämäyhteistyön
eri tavat koskettavat toisiaan ja kun heitetään pallo eteenpäin - tai
ollaan heittämättä.
Esimerkiksi opiskelijoiden rooli työelämäyhteistyön toteuttajina on Keski-
Suomessa merkittävä. He aloittavat ja toteuttavat suurimman osan
korkeakoulujen vuorovaikutuksesta. Heidän osaamistaan, havaintoja
sekä aloitettua suhdetta kumppaniin ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi
etenkään Jyväskylän yliopistossa tai Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Jokaisen korkeakoulussa työelämäyhteistyötä toteuttavan tahon tulisi
ajatella mitä koko talo voisi seuraavaksi tarjota ulkopuoliselle
kumppanille.

14. 3. Korkeakoulujen asiantuntijoiden
osaaminen esiin uusin tavoin
!
Korkeakoulujen asiantuntijat tarvitsevat selkeitä väyliä ja kannustusta oman
asiantuntijuutensa soveltamiseen uusin tavoin. Ammatillinen kasvu kiinnostaa
ja motivoi.
Henkilöstön liikkuvuus näyttää olevan Keski-Suomessa heikkoa. Uusia
osaamisen hyödyntämisen paikkoja tulee markkinoida entistä enemmän.
Rakenteiden tulee sallia asia. Tällöin korkeakoulujen edustajat pääsevät kiinni
syvällisempään työelämäyhteistyöhön yritysten strategisessa työssä
esimerkiksi neuvonantajina tai vähintäänkin rinnalla kulkijoina.
Hanke- ja kehittämistoiminnan ei saisi antaa eriytyä liikaa korkeakoulujen
perustyöstä omaksi, hankemekaniikan lakien ohjaamaksi asiaksi. Ne tarjoavat
väylän opettajien ja tutkijoiden asiantuntijuuden kasvattamiseen.
Paremmat ja tiiviimmät suhteet vuorostaan vievät kohti monipuolisempaa ja
tiiviimpää työelämäyhteistyötä, mikä heijastuu muussa yhteistyötä.

15. 4. Omaehtoisuuden voima
Virallisten rakenteiden liepeillä, mutta ulkopuolella, tapahtuu
Keski-Suomessa paljon itsestään syntyvää ja ohjautuvaa
liikehdintää, minkä ei saisi antaa tukahtua.
Korkeakoulut ja Keski-Suomi voivat saavuttaa paljon, jos
aktiivisten opiskelijoiden, henkilökunnan jäsenten, yritysten ja
yhteiskunnallisten vaikuttajien halu ja into vaikuttaa asioihin
valjastetaan yhteisen hyvän eteen.

16. 5. Ei uusia toimintoja tai
organisaatioita, vaan olemassa
olevan hienosäätöä ja tiedon
hyödyntämisen systematiikkaa

17. HAE KOKO RAPORTTI: bit.ly/metsonpesa
!
Operaatio Metsonpesä oli Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämän
Euroopan sosiaalirahaston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Viveca-yksikön
rahoittama selvityshanke, joka keväällä 2014 tarkasteli
keskisuomalaisten korkeakoulujen työelämäyhteistyön nykytilaa.
www.businessarena.fi
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
VIVECA