Valokuvapäiväkirja-menetelmää esittelevä diasarja.

1. VALOKUVAPÄIVÄKIRJA
Lyhyt johdatus PHOTODIARY-menetelmään
Ari Rapo / PHOTODIARY 2015

2. Valokuvapäiväkirja
Valokuvapäiväkirja on tekijänsä henkilökohtainen agenda tai projekti,
jossa hän jollain tavalla säännöllisesti tuottaa itselleen merkityksellisiä
valokuvia. Valokuvapäiväkirja auttaa hahmottamaan maailmaa, toimii
muistin tukena palauttaen mieleen tilanteita, ajatuksia, tunteita.
Se on periaatteessa tavallinen päiväkirja, jossa kiinnitetään erityistä
huomiota kuvalliseen ilmaisuun. Se on mitä suurimmassa määrin
henkilökohtainen, kuten päiväkirja yleensäkin. Riippuen
valokuvapäiväkirjan muodosta, tekijä voi oman harkintansa mukaan
julkaista siitä otteita vaikkapa blogissaan. Valokuvapäiväkirja voi olla
myös täysin julkinen. Julkisuus ei ole kuitenkaan päiväkirjan liikkeelle
paneva voima. Tärkeintä on, että päiväkirjan pitäjä itse tietää mitä ja
miksi on tekemässä.

3. PHOTODIARY-menetelmä
PHOTODIARY-menetelmä on toiminnallinen menetelmä, jossa
tekijä pitää valokuvapäiväkirjaa järjestelmällisesti ja säännöllisesti
omista lähtökohdistaan. Päiväkirjan avulla tarkastellaan ja
pohdiskellaan omia onnistumisen kokemuksia. Kirjoittaminen on
osa valokuvapäiväkirjan tuotosta, mutta se ei ole menetelmän
ydin. Valokuva ja siihen liittyvä pohdiskeleva teksti muodostavat
sen sijaan tehokkaan kokonaisuuden. Tärkeintä on havaitsemisen
prosessi ja siihen liittyvät kognitiiviset toiminnot.
Menetelmän kehittäminen perustuu omakohtaisiin kokemuksiini
ja pro gradu -tutkimukseeni ”Photo Diary Project –
valokuvapäiväkirja reflektion välineenä” 2012 – 2013.

4. PHOTODIARY-tutkimuksesta
Tutkimuksessa selvitettiin miten valokuvapäiväkirjan rakentaminen ja ylläpitäminen koetaan reflektion
välineenä. Siinä tutkittiin millaisia mahdollisia yhteyksiä valokuvapäiväkirjatyöskentelyllä on henkilön
minäpystyvyyden uskomuksiin. Valokuvapäiväkirjatyöskentely tässä kontekstissa tarkoittaa säännöllistä ja
toistuvaa, sanallista ja kuvallista reflektointia, jossa painopisteenä on pohdiskelu kuvallisen ilmaisun kautta,
valokuvaamalla. Minäpystyvyyteen vaikuttavat mm. onnistumisen kokemukset, sosiaaliset mallit ja
sosiaalinen kannustus sekä positiivinen ajattelu.
Tutkimuksen menetelminä käytettiin etnografiaa ja laadullisen aineiston sisällönanalyysia. Menetelmällisesti
hyödynnettiin myös design-tutkimuksen (DBR) lähestymistapaa. Aineistonkeruu toteutettiin kolmessa
vaiheessa: kahtena www-kyselynä (alku- ja loppukyselyt, N=26 ja N=21) sekä blogityöskentelynä
(N=22). Osallistujat päivittivät yhteisen blogin kautta valokuvapäiväkirjaa säännöllisesti verkossa vähintään
kahden kuukauden ajan.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että valokuvapäiväkirjamainen pohdinta soveltuu hyvin reflektion välineeksi
ja tukemaan perinteistä sanallista reflektointia. Parhaimmillaan se tuo tekijälleen minäpystyvyyden
osatekijöitä vahvistavia kokemuksia. Yhteisöllisissä oppimisprosesseissa valokuvapäiväkirja näyttäisi
toimivan hyvin tiedonrakentamisessa ja luovassa kollaboraatiossa. Valokuvapäiväkirja soveltuu menetelmänä
itsesäätöisyyden tukemiseen esimerkiksi oppimispäiväkirjan tai portfolion osana, työyhteisön kehittämisprojekteissa
sekä erilaisissa luovan kollaboraation operaatioissa.

5. Tutkimuksessa todettua
“Työskentely oli hyvää kirjoittamisen harjoittelua. Kirjoittamiseni on ajattelua, jossa
tajunnanvirta jäsentyy ja siten epämääräinen ajatus jalostuu mielipiteeksi tai
ajatelmaksi. Valokuva antoi kirjoittamiseen uuden ulottuvuuden, joka herätti
uudenlaisia mielikuvia ja mielleyhtymiä.” (V6)
”Valokuvapäiväkirjalla oli vaikutusta minun osaltani erityisesti kuviin liittyvän
reflektion osalta. Kirjoittaminen ja omien ajatusten purkaminen ja auki kirjoittaminen
oli osin yllättävääkin.” (V12)
”Yllätyin siitä, miten hienoja kuvia onnistuin joskus ottamaan. Ja siitä, miten helppoa
niitä oli alkukankeuden jälkeen reflektoida. Oli myös mukava lukea muiden
kommentteja omista kuvista. Epäilin alussa, pystynkö pitämään säännöllisesti tällaista
päiväkirjaa. Siitä kuitenkin muodostui yksi kesäloman tärkeimpiä asioita. Ilman pitkää
lomaa tuskin olisin pystynyt samalla tavalla heittäytymään valokuvien imuun.” (V4)

6. Mitä minäpystyvyys on?
• Uskomuksia, joita henkilöllä on omista kyvyistään,
kiinnostuksistaan, motivaatiostaan, kognitiivisista
taidoistaan ja itsesäätelytaidoistaan.
• Henkilön selviytysodotuksia tietyissä tilanteissa.

7. Minäpystyvyyteen vaikuttavat tekijät
Minäpystyvyyteen vaikuttaa neljä eri tekijää:
• Onnistumiset eli tilanteiden hallinnan kokemukset
(mastery experience) – “Tää on helppo juttu,
viimeksikin meni hyvin.”
• Mallit eli toisten henkilöiden onnistumiset (vicarious
experience) – “Jos tuo pystyy siihen niin minäkin
pystyn!”
• Sosiaalinen tuki eli kannustus, suostuttelu (social
persuation) – “Kyllä sä tuon osaat tehdä, laita homma
alkuun vain.”
• Fysiologiset tekijät (physiological factor) – “Nyt mulla
on kyllä perhosia vatsassa!”

8. Miksi kuvat vaikuttavat?
• Kuvat avaavat sellaisia merkityksellisiä ajatuksia ja ajatusketjuja,
joihin ‘normaalin’ rationaalisen ajattelun avulla ei ehkä päästä
lainkaan käsiksi (Halkola et al. 2009).
• Symbolisten, assosiatiivisten tai metaforisten kuvien käyttäminen
liittyy elämän tarinalliseen ymmärtämiseen. Symbolit ovat tärkeitä,
koska niillä on yhteys muistiin ja tunteisiin. Kuvat nostavat esiin
tunteita, ideoita ja intuitiota.
• Valokuvalla on erityinen todellisuussuhde (kuva on ‘totta’ ja
samalla se ei ole), joka liittää sen kehollisuuteen. Tämän lisäksi
kuvalla on erilaisia kulttuurisia merkityksiä, jotka tuovat kokijalleen
merkityksellisyyttä erityisesti kuvanottotilanteen kautta.

9. Muoto
Valokuvapäiväkirjaa voi pitää melkein missä muodossa
tahansa. Olennaista siinä on tietynlainen
järjestelmällisyys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että
päiväkirjan pitäjä pääsee suhteellisen helposti käsiksi
(=lisäämään ja tarkastelemaan päiväkirjamerkintöjä)
kuvavarastoonsa, on se sitten digitaalinen tai analoginen.
Digitaalisella kaudella kuvapäiväkirjan pitäminen on
helppoa, koska useimmilla kulkee muistiväline jatkuvasti
mukana: kamerapuhelin. Tärkeintä
valokuvapäiväkirjassa ei pohjimmillaan ole kuvan
laatutekijät, mutta sekin voi tekijästä riippuen korostua.

10. Koe, käsittele ja unohda
Valokuvapäiväkirja on eräänlainen lokikirja, jonka merkintöjä
voidaan tarkastella helposti myöhemmin. Tarkoituksena ei
kuitenkaan ole takertuminen menneeseen, vaan tässä hetkessä
tapahtuvien asioiden prosessointi. Työstäminen auttaa pääsemään
vaikeidenkin asioiden yli, eivätkä ne jää vaivaamaan mieltäsi. Jos
niihin pitää palata uudelleen myöhemmin, voit sen helposti tehdä.
Kuva auttaa hahmottamaan ja konkretisoimaan ajatuksiasi. Kuva
saattaa tuoda jotakin olennaista esiin myös tiedostamattomasta
mielestäsi. Kaiken kaikkiaan valokuvapäiväkirjan pitäminen on
hyvä keino ongelmien käsittelyyn, onnellisuuden etsimiseen,
henkiseen eheytymiseen ja itsetunnon kehittymiseen. Voit löytää
olennaisen minäsi pitämällä päiväkirjaa.

11. Erilaisia muotoja
Hyväksi havaittuja päiväkirjan muotoja ovat
erilaiset mobiilisovellukset, jolloin
päiväkirjamerkintöjä on mahdollista tehdä ajasta
ja paikasta riippumattomasti. Sellaisia sovelluksia
ovat esimerkiksi Day One, Evernote ja OneNote.
Näissä kaikissa kätevänä puolena on myös se, että
ne on synkronoitavissa pilveen, jolloin
päiväkirjamerkintöjä voidaan editoida myös
muilla laitteilla. Tärkeää on se, että
muistiinpanon voi tehdä juuri silloin kun itselle
on sopivin hetki.

12. Vallitsevan hetken kokeminen
Käytä valokuvaamista apuna siihen, että koet
vahvasti tämän hetken. Kiinnitä huomiota
yksityiskohtiin ja tee havaintoja. Älä arvota
havaintojasi, vaan vain totea niiden olemassaolo.
Eckhart Tolle toteaa kirjassaan Läsnäolon voima
(1997), että takertuminen menneeseen ja
haikaileminen tulevaisuuteen vie huomion siltä
hetkeltä jossa juuri nyt elämme. Tämä aiheuttaa
kärsimystä ja ristiriitoja.

13. Miksi: 10 hyvää syytä aloittaa
valokuvapäiväkirja
1. Onnistumisen tunteiden, minäpystyvyyden ja voiman tunteen kasvattamiseen.
2. Ideoiden muistiin kirjaamiseen visuaalisessa muodossa.
3. Luovuuden kehittämiseen, kirjoittamisen ja valokuvailmaisun oppimiseen.
4. Tietoisuustaitojen kehittämiseen.
5. Oppimispäiväkirjan tehostamiseen.
6. Erilaisten projektien dokumentoimiseen.
7. Oman lapsen tai lemmikin kehityksen seuraamiseen.
8. Parisuhteen tukemiseen.
9. Asioiden muisteluun, yksin tai porukassa.
10.Keräilyharrastuksen tukemiseen.

14. Miten aloittaisin?
Tärkeintä ensinnäkin on päätös aloittamisesta. Muodon voit päättää
myöhemmin ja todennäköisesti valokuvapäiväkirjasi muuttaa
muotoa jatkossa useaankin kertaan. Ainakin itselläni on käynyt niin.
Kaikki alkoi vuonna 2010 100DAYS -miniprojektilla, jossa kuvasin
100 päivän aikana kuvia ja julkaisin ne päivittäin nettiyhteisössäni.
Sittemmin mukaan on tullut blogi, yhteisblogi, useita erilaisia
mobiilisovelluksia. Tällä hetkellä pääformaattina on Day One
päiväkirjasovellus, jota toteutan pääasiassa iPhonen ja iPadin
kanssa, mutta teen merkintöjä myös tietokoneilla. Kaikilla laitteilla
tehdyt päiväkirjamerkinnät synkronoituvat keskenään pilvessä.
Tärkeää on, että löydät juuri itsellesi soveltuvan, mutkattoman tavan
kuvata ja kirjoittaa.

15. Pyri löytämään kuvatessasi asioita,
jotka
• Kuvaavat sinun tapaasi ajatella, toimia ja selviytyä.
• Ovat sinulle merkityksellisiä ja kiinnostavia.
• Tuovat mieleesi onnistumisen kokemuksia.
• Tuovat mieleesi uusia ideoita.
• Saavat sinut pohdiskelemaan tapaasi oppia uusia asioita.
• Saavat sinut uskomaan, että kykenet tekemään haastaviakin asioita nykyisessä tehtävässäsi;
työssä tai opiskelussa.
• Suuntaavat ajatuksesi tähän hetkeen.
• Vahvistavat sinua.
• Voisivat auttaa sinua ylittämän itsesi.

16. Lainattua luovuudesta, havainnosta
ja valokuvasta
“Kun käytät mieltäsi - ja erityisesti kun tarvitaan luovaa ratkaisua - tietoisuutesi siirtyilee muutaman minuutin välein ajatuksen ja hiljaisuuden,
mielen ja ei-mielen välillä. Ei-mieli merkitsee tietoisuutta ilman ajattelua. Vain sillä tavalla luova ajattelu on mahdollista, koska ainoastaan
siten ajatus saa todellista voimaa. Ellei ajatuksella ole yhteyttä tietoisuuden paljon valtavampaan maailman, siitä tulee yksinään pian
hedelmätön, mielipuolinen ja tuhoisa.” Eckhart Tolle, 1997
“Kamera houkuttelee, myöhemmin vaatii, luomaan näkemisen kautta. Se vaatii henkilön oppivan kokemusmaailmansa käyttämisen luovan
aktiivisuutensa raaka-aineena. Kameratyöskentelylle on enemmän ominaista luova ymmärtäminen kuin keksiminen.” Minor White, 1952
“Vallitseva hetki on sellainen kuin on. Ikuisesti. Voitko hyväksyä sen?” Eckhart Tolle, 2003
”Valokuvien satunnaisuus vahvistaa käsityksen kaiken katoavaisuudesta; valokuvatun todistusaineiston mielivaltaisuus osoittaa, että
todellisuutta on pohjimmiltaan mahdoton luokitella. Todellisuus tiivistyy satunnaisten osien joukoksi - loputtoman kiehtova ja äärimmäisen
rajoittava tapa käsitellä maailmaa. Valokuvaajan inttämä käsitys, että kaikki on todellista, toisaalta kuvastaa surrealisteja yhdistävää, osaksi
ihastelevaa, osaksi alentuvaa suhdetta todellisuuteen, toisaalta myös viittaa siihen että todellisuus ei ole tarpeeksi.”
Susan Sontag, 1984
”When you approach something to photograph it, first be still with yourself until the object of your attention affirms your presence. Then
don't leave until you have captured its essence.” Minor White 1952
“But I also look at the world through the mind. ‘What happens inside your mind can happen inside a camera.’ It is the line I wrote as a
copywriter for a camera campaign before becoming a photographer.” Arno Rafael Minkkinen 2008
“Aina, kun kohdistat huomiosi johonkin luonnossa ilmenevään, mihin tahansa, mikä on syntynyt ilman ihmisen vaikutusta, astut ulos
käsitteellisen ajattelun vankilasta ja saat välähdyksen yhteydesta olemiseen, yhteydestä, jossa kaikki luontoon kuuluva yhä on.” Eckhart
Tolle, 2005
“Kokeile, pystytkö katsomaan valokuvia niin, että ajattelet mahdollisimman vähän - tai mitään ajattelematta. Älä kuitenkaan yritä olla
ajattelematta. Anna sen sijaan koko huomiosi katsomiselle. Jos ajatuksia tulee, älä lähde niiden mukaan. Suhtaudu niihin kuin ohikiitäviin
pilviin. Kun myöhemmin olet luonnossa, pyri mahdollisuuksien mukaan havaitsemaan samalla tavalla. Näe muotoja ja värejä. Haista ilmaa,
kuule lehtien kahinaa ja lintujen laulua. Käytä aistejasi kokonaisvaltaisesti ja anna sisälläsi olevan valppaan tyyneyden toimia havaitsijana
mielesi sijasta.” Eckhart Tolle, 2004

17. Lisätietoja ja apua PHOTODIARY-
projektien ohjaamiseen
• Olen käytettävissä erilaisiin valokuvapäiväkirjaa
hyödyntäviin luoviin projekteihin. Pyydä tarjous
koulutuspäivistä tai verkkokurssista!
• ari.rapo@photodiary.fi
• 044-033 0333
• PHOTODIARY-menetelmäopas: Onnistumisen elämyksiä
valokuvapäiväkirjan avulla (ISBN 978-952-93-3662-3)
ilmestyy vuoden 2015 aikana. Ennakkotilaukset osoitteesta:
http://ekirja.photodiary.fi