Kestävien ja innovatiivisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen lanseeraustilaisuus 22.5.2018. Puheenvuoron videotaltiointi löytyy osoitteesta https://www.kunta.tv/suomi-vuonna-2050-hankinnat-jotka-kestavat-tulevaisuudessa/

1. SUOMI VUONNA 2050
Hankinnat, jotka kestävät
tulevaisuudessa
Kestävien ja innovatiivisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen (KEINO) lanseeraustilaisuus
Apulaisprofessori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto

2. TAUSTAA

3. Antroposeenin tekijät
(a) Väestönkasvu
(b) Massakulutuskulttuurin valtavirtaistuminen
(c) Elämän yksilökeskeistyminen
Ihmisen toiminta on suurin yksittäinen maapallon tulevaisuuteen
vaikuttava tekijä.
Maailman vauraimman viidesosan kulutus vastaa yli 80%
luonnonvarojen käytöstä ja saastumisesta(*
*) Munasinghe, M. (2014). Millenium Consumption Goals MCGs. In: R. Costanza & I. Kubiszewski (Ed.) Creating a Sustainable and Desirable Future. London: World Scientific, 255–262.
_____________

4. Ympäröiviin olosuhteisiin vaikuttaminen on ihmisten
arvoihin ja asenteisiin vaikuttamista nopeampi tie
kestävään yhteiskuntaan.
Paikallisen ja globaalin näkökulman erottelu on haastavaa.
Kestävä ja innovatiivinen hankinta
on tehokas väline kestävää
yhteiskuntaa tavoiteltaessa
Salonen, A., Siirilä, J., &Valtonen, M. (2018). Sustainable Living in Finland: Combating Climate Change in Everyday Life. Sustainability 10(1), 104
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Obstacles to Sustainable Living in the Helsinki MetropolitanArea. Sustainable Cities and Society 8(10), 48-55 .
_______________

5. SISÄLTÖ
1. Ajan kuva
2. Ihmiskunnan kestävyyshaaste
3. Suuntaviivat tulevaisuudelle
4. Eroon epätaloudellisesta taloudesta
5. Siirtyminen älykkäästä viisaaseen
yhteiskuntaan ja elämäntapaan

6. Ajan kuva

7. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta
on poikkeuksellinen menestystarina
 Äärimmäinen köyhyys vielä 1940-luvulla
 Viimeinen sotakorvausjuna lähti 1952
 Kuluttajat arvioivat kotitaloutensa rahatilanteen
maaliskuussa 2018 paremmaksi kuin koskaan
_________________
Suomen virallinen tilasto (2018). Kuluttajabarometri. Maaliskuu 2018. Helsinki:Tilastokeskus. Luettavissa http://www.stat.fi/til/kbar/2018/03/kbar_2018_03_2018-03-27_tie_001_fi.html

8. MUTTA

9. Toimimme edelleen
ikään kuin ongelmanamme
olisi äärimmäinen köyhyys?

10. talouskasvu
tehokkuuspyrkimykset
kilpailukyvyn maksimointi
tuottavuuden parantaminen
5G IoT VR Alustatalous AI

11. Vaikka juoksemme
nopeammin ja nopeammin
meistä tuntuu,
ettemme saavuta sitä,
mitä tavoittelemme?

12. Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa 1966-2004
 Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut
Bruttokansantuote nelinkertaistui Yhdysvalloissa 1947-1998
 Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut
Mitä on edistys?
__________________
Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto. Teoksessa M. Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: THL.
Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1–31.

13. Masennus vei yhdeksän ihmistä
joka päivä eläkkeelle vuonna 2017
 masennus suurin yksittäinen syy
työkyvyttömyyseläkkeeseen Suomessa
 alle 30-vuotiaiden eläköityminen lisääntynyt
30% kymmenessä vuodessa
 mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneiden
keski-ikä 45 vuotta
Eläketurvakeskus (2018). Suomen työeläkkeensaajat. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien työkyvyttömyyden syyt eroavat ikäryhmittäin Luettavissa: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-
ennusteet/tilastot/elakkeensaajat/tyoelakkeensaajat
_________________

14. Hyvinvointi-
ihanteemme
ei anna sitä,
mitä se lupaa?

15. Ihmiskunnan
kestävyyshaaste

16. Elämän edellytysten
ylläpito horjuu

17. “Ihmisen toiminta kuormittaa
maapallon luonnollisia toimintoja
niin paljon, ettei planeetan
ekosysteemeiden kestävyyttä voida
enää taata tuleville sukupolville”
Millennium EcosystemAssessment (2005). Living beyond our means: natural assets and human wellbeing. Statement from
the Board. Luettavissa: www.maweb.org/documents/document.429.aspx.pdf
_______________

18. Luonnonvarat
hupenevat

19. Raaka-aine Saatavuus kaivoksista
hiipuu
Käyttötarkoitus
Hopea 2020-2030 elektroniikka, lääketeollisuus, korut
Sinkki 2025-2035 korroosion esto, energian varastointi (akut)
Lyijy 2030 autoteollisuus, kemianteollisuus
Tantaali 2030 elektroniikka (kännykät, autot), lääketeollisuus,
kemianteollisuus
Kupari 2040-2070 energian siirto, putkitukset, elektroniikka
Uraani 2035-2045 energiantuotanto
Bleischwitz, R., Giljum, S., Michael Kuhndt, M., & Schmidt-Bleek. F. (2009). Eco-innovation – Putting the EU on the path to a resource and energy efficient economy.Wuppertal Spezial 38.
Germany:Wuppertal. Luettavissa: http://www.econstor.eu/bitstream/10419/59278/1/600613836.pdf
Reck, B. & Graedel,T. (2012). Challenges in Metal Recycling. Science 337(6095), 690-695.
Biello, D. (2012). Recycling Reality: Humans Set toTrash Most Elements on the PeriodicTable.ScientificAmerican,August 9, 2012.
Luonnonvarojen hupeneminen haastaa
nykymuotoisen talouden

20. Ilmasto muuttuu
häiritsevän nopeasti

21. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (ppm)
Fossiilinen sähkö, lämpö ja liike-energia
on rikos ihmiskuntaa kohtaan?
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu 420 000 vuoden aikana
400 ppm
vuonna 2014
Petit, J. R., Jouzel, J., Raynaud, D., Barkov, N. I., Barnola, J.-M., Basile, I., Bender, M., et al. (1999).
Climate and atmospheric history of the past 420,000 years from the Vostok ice core, Antarctica. Nature 399, 429–436.
Cook, J., Nuccitelli, D., Green, S., Richardson, M., Winkler, B., Painting, R., Way, R., Jacobs, P. ja Skuce, A. (2013). Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature. Environmental Research Letters 8(2), 1-7.
Marcott, S., Shakun, J., Clark, P., Mix, A. (2013). A Reconstruction of Regional and Global Temperature for the Past 11,300 Years. Science 339(6124), 1198-1201
IPCC (2013). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Geneva: Intergovernmental panel of climate change.
aika vuosina

22. Globaalit markkinat
laiminlyövät arvokasta
ihmisyyttä

23. Tavanomaisiin päivittäin käyttämiimme hyödykkeisiin liittyy
 pakkotyö,
 lapsityö,
 epäinhimilliset työskentelyolosuhteet ja
 toimeentuloa turvaamattomat palkat.
Bureau of International Labor Affairs (2012). U.S. Department of Labor’s List of Goods Produced by Child Labor or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005. Bureau of International Labor Affairs,
Washington: U.S. Department of Labor. Available at http://www.dol.gov/ILAB/programs/ocft/tvpra.htm
Moilala O. (2013). Tappajafarkut – ja muita vastuuttomia vaatteita. Helsinki: Intokustannus.
Vartiala, S. Lampiala, R. (2013). Stora Enso ja ihmisoikeudet. Helsinki: Finnwatch. Luettavissa www.finnwatch.org/images/stora_enso_intiassa_web.pdf
Bureau of International Labor Affairs (2012). U.S. Department of Labor’s List of Goods Produced by Child Labor or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005. Bureau of International Labor Affairs,
Washington: U.S. Department of Labor. Available at http://www.dol.gov/ILAB/programs/ocft/tvpra.htm
Reardon, S. (2012). Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? New Scientist 2860, 18.
SACOM (2012). Toying with Workers’ Rights. A Report on Producing Merchandise for the London 2012 Olympic Games. Play Fair.
Coninck, N. Theuws, M. & Overeem, P. (2011). Captured by Cotton. Exploited Dalit girls produce garments in India for European and US markets. Amsterdam: SOMO - Centre for Research on Multinational Corporations. Available:
www.indianet.nl/pdf/CapturedByCotton.pdf
Iqbal, S., Guggenberger, M. & Alam, K. (2012). Deadly Denim. Sandblasting in the Bangladesh Garment Industry. Amsterdam: Clean Clothes Campaign.
Ferus-Comelo, Anibel & Pöyhönen, Päivi (2011). Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. Finnwatch, Cividep and SOMO.
Kakuli, A. & Risberg, V. (2012). A lost revolution? Empowered but trapped in poverty. Women in the garment industry in Bangladesh want more. Swedwatch report 47. Available
www.swedwatch.org/sites/www.swedwatch.org/files/a_lost_revolution_sw_0.pdf
Kit Ho, Chun, Pöyhönen, Päivi & Simola, Eeva. (2009). Playing with Labour Rights: Music player and game console manufacturing in China. Helsinki: FinnWatch,
Pöyhönen, P. (2009). Fair Phones: It’s Your Call – Why Finnish mobile operators should be responsible for supply chains. Helsinki: Finnwatch.
UNDP (2008). Human Development Report 2007–2008. Fighting climate change. Human solidarity in a divided world. New York: United Nations Development Programme.
Chan, Jenny, de Haan, Esther, Nordbrand, Sara & Torstensson, Annika (2010). Silenced to deliver: Mobile phone manufacturing in China and the Philippines. Stockholm: SOMO & SwedWatch
UN (2011). Guiding Principles on Business and Human Rights. Implementing the United Nations “Protect, Respect and Remedy” Framework. Geneva: United Nations. Available:
www.ohchr.org/Documents/Publications/GuidingPrinciplesBusinessHR_EN.pdf
“Will we ever be able to buy a fair-trade
smartphone?”
____________

24. Nykyinen taloutemme
kääntyy itseään
vastaan

25. Whiteman, G., Hope, C. & Wadhams, P. (2013).Vast costs of Arctic change. Nature 499, 401-403.
Pelkästään Itä-Siperian alueen ikiroudan
sulamisen vuoksi vapautuvan metaanin
aiheuttamien haittojen kustannusten
arvioidaan olevan lähes vuoden 2012
maailmantalouden suuruiset.
________

26. Talouskasvu,
joka laiminlyö elämän edellytyksistä ja ja
ihmisen arvokkuudesta huolehtimisen,
perustuu syöpäsolun toiminnan
kaltaiseen epätaloudellisuuteen.

27. Suuntaviivat
tulevaisuudelle

28. Mikä on
luovuttamattoman
arvokas hyvän elämän
perusta?

29.  Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?
 Mitkä asiat antavat syitä herätä uuteen
päivään?
 Mitä on täysi ihmisyys?
Palataan ihmisyyden
ydinkysymyksiin

30. Yltäkylläisyyden ajan
ihmisen suurin vihollinen on
elämän merkityksettömyys
ja tarkoituksettomuus?

31. Tästä
minä
nautin
Tätä maailma tarvitseeTämän minä osaan
Mielekkyyden ja merkityksellisyyden
kokemukset muodostuvat
kytköksistä johonkin
itsen ulkopuolella olevaan
arvokkaaseen
mielekkyys
merkitys
arvokas tarkoitus
flow

32. yksilökeskeisyys, eristyneisyys,
irrallisuus
liittyminen, kuuluminen , osallisuus
Merkitykset syntyvät kytköksissä itseä ympäröivään maailmaan

33. Elintaso,
materialismi
Elämän laatu,
jälkimaterialismi
Hiljainen vallankumous
Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101
Inglehart, R. (2008). Changing Values among Western Publics from 1970 to 2006. West European Politics, 31(1-2), 130-146.
Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja
2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62.
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society – From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4)
Welzel, C. & Inglehart, R. (2010). Agency, Values, and Well-Being: A Human Development Model. Social Indicators Research 97(1), 3-63.

34. TEOLLISEN AJAN ORIENTAATIO VOIMISTUVA ORIENTAATIO
Hyvinvointikäsitys
materiaalinen, kulutuskeskeinen,
elintaso, objektiivinen hyvinvointi
henkinen, ihmissuhdekeskeinen,
elämän laatu, subjektiivinen
hyvinvointi
Ihmisen rooli
yhteiskunnassa
kuluttaja aktiivinen kansalainen
Elämän tarkoitus
materiaalisen vaurauden
maksimointi
arvokas elämä, ihmisten välisen
luottamuksen rakentaminen
Talouden
toimintaperiaate
kilpailu,
omistajien voittojen maksimointi
yhteistyö, yhteiskunnallisten
epäkohtien korjaaminen
Maailman
hahmottamisen tapa
atomistinen, yksityiskohtainen
systeeminen, ehyt ja
kokonaisvaltainen
Luonnonvarat kertakäyttöisyys kaikki kiertää
Energia likainen energia puhdas energia
Aika lyhyen aikavälin ajattelu pitkän aikavälin ajattelu
Mahdollisuuksien ja
riittävyyden mitta
raha aika

35. Kestävässä yhteiskunnassa ihmisen
toimintaa läpäisee ajatus siitä, että
jätämme tuleville sukupolville yhtä
paljon mahdollisuuksia kuin meillä
on, ellei jopa enemmän.

36. Eroon
epätaloudellisesta
taloudesta

37. 42 % nuorista ja nuorista aikuisista on
vähentänyt kulutustaan ympäristösyistä.
_____________
Hyvän elämän tavoittelun
tavat muuttuvat
Salonen, A. & Konkka, J. (2017). Kun tyytyväisyys ratkaisee. Nuorten suhtautuminen globaaleihin haasteisiin, käsitykset ihanneyhteiskunnasta ja toiveet omasta tulevaisuudesta.Teoksessa S
Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa, Nuorisobarometri 2016. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö,Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusverkosto, 137-156.

38. Liiketoiminta fokusoi
tulevaisuudessa entistä
enemmän todellisiin tarpeisiin
mielihalujen sijasta
Salonen, A. & Rouhinen, S. (2015).Vastuullinen maailmasuhde – tulevaisuuden toivoa säilyttävän kulttuurievoluution suunnannäyttäjä.Tiedepolitiikka 3(40), 7-16.

39. raaka-aine > hyödyke > palvelu > elämykset > merkitysnäköala
Merkitystalous voimistuu

40. Pauschert, V., Russell, L., Freund, K. (2013). Unlocking the Power. Annual Report 2012 -13. Bonn: Fairtrade International. Luettavissa
http://www.fairtrade.net/fileadmin/user_upload/content/2009/resources/2012-13_AnnualReport_FairtradeIntl_web.pdf
ILO (2013). Marking progress against child labour. Global estimates and trends 2000-2012. Geneva: International Labour Office.
Cleantech industry in Finland 2013. Cleantech Finland & Pohjoisranta Burson-Marsteller, May 2013. Luettavissa: http://www.ek.fi/ek/liitteet/CleantechindustryinFinland2013.pdf
Pro Luomu (2013). Luomumarkkinat kasvoivat aiempaa hitaammin. Luettavissa http://luomu.fi/kirjoitus/luomumarkkinat-kasvoivat-aiempaa-hitaammin/3/
_______________
+ 48% reilu kauppa (2012)
 HUOMION KOHDE: sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus
+ 29 % puhdas teknologia (2013)
 HUOMION KOHDE: ilmastonmuutos
+ 18% luomutuotteiden myynti (2013)
 HUOMION KOHDE: kemikalisoituminen
Merkityksiä synnyttävät
kulutusvalinnat lisääntyvät

41. Ruotsissa (n = 1005)
 75 % kansalaisista ajattelee, että
vastuullisuus on tuotteen tai palvelun
laatukriteeri
 52 % priorisoi mielellään yhteistä hyvää
oman edun edelle
http://theinformedconsumer.fi
________________

42. Vahvat valtavirtatrendit
muodostuvat yhä useammin
siten, että on samalla mahdollista
ajaa omaa etua ja
puolustaa yhteistä hyvää.

43. Hyöty
asiakkaalle
Hyödyt
yritykselle
Hyödyt
työntekijälle
Hyödyt
yhteiskunnalle
Hyödyt globaalille
kehitykselle
-Tuote tai palvelu
vastaa todelliseen
tarpeeseen
-Tulos
- Kilpailukyky
- Maine
- Sisäinen motivaatio
-Turvattu tulevaisuus
- Merkityksellinen työ
- Kansantalous
- Kansanterveys
- Ekologinen kestävyys
- Elämän edellytysten
turvaaminen
- Luonnonvarojen riittävyys
- Ilmastonmuutoksen hillintä
Täydellisessä tuotteessa tai palvelussa
yhdistyvät erilaiset merkitysnäköalat

44. Siirtyminen
älykkäästä
viisaaseen
yhteiskuntaan ja
elämäntapaan

45. 1.
Nopeuden
lisäämisestä suunnan
tarkistamiseen

46. Väistämättömästi tosi
hierarkia
1. Ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa
2. Ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa
3. Talous on luonnonvaroihin ja ihmisen panoksiin perustuva
prosessi

47. NYT TULEVAISUUDESSA
Käytössä yhden planeetan resurssit
”Ylikehittyneet” kulttuurit ja elämäntavat
”Alikehittyneet” kulttuurit ja elämäntavat
1 MAAPALLO
2 maapalloa
3 maapalloa
4 maapalloa

48. 2.
Oireiden hoidosta
sairauden
parantamiseen

49. energian lähteen
vaihtaminen on
KOKONAISRATKAISU
energian
säästäminen on
OSITTAISRATKAISU

50. 3.
Likaisesta
energiasta
puhtaaseen

51. Jopa 169 miljoonan euron vuotuinen terveyshaitta
suomalaisille
Sähköauto saastuttaa enemmän kuin polttomoottoriauto
jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla
____________
HEAL (2013).The Unpaid Health Bill. How Coal Power Plants Make Us Sick. Bryssels: Health and EnvironmentAlliance
Myllyvirta, L. (2013). Silent Killers. Why Europe must replace coal power with green energy. Amsterdam: Greenpeace.
Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life CycleAssessment of Conventional and ElectricVehicles.
Journal of Industrial Ecology. DOI: 10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x
Ilmastonmuutosta kiihdyttävän vaikutuksen
lisäksi kivihiili sairastuttaa ja johtaa
ennenaikaisiin kuolemiin

52. Jos valtio satsaa miljoona dollaria työpaikkojen luomiseen energiasektorille
Yhdysvalloissa,niin työpaikkoja syntyy seuraavasti:
Callenbach, E. (2014) Sustainable Shinkage: Envisioning a Smaller, Stronger Economy. In: RobertCostanza, Ida Kubiszewski (eds.) Greating a Sustainable and Desirable Future. London:
World Scientific, 223-232.
Pollin, R., Garrett-Peltier, H., Heintz, J., and Scharber, H. (2008). Green Recovery.A Program to Create Good Jobs and Start Building a Low-Carbon Economy.Washington: Political
Economy Research Institute (PERI).
Puhtaampien energiaratkaisujen
työllistävä vaikutus on likaisia parempi
___________
• maakaasu 5 työpaikkaa
• kivihiili 7 työpaikkaa
• tuulivoima 13 työpaikkaa
• aurinkoenergia 14 työpaikkaa
• biomassaenergia 16 työpaikkaa

53. 4.
Globaalista
taloudesta
paikalliseen

54.  Läpinäkyvyys ja vastuu: tuottaja ja kuluttaja lähellä toisiaan(*
 Paikallisen yhteisön voimaantuminen: raha jää hyödyttämään
paikallista yhteisöä
 Säästöt: säästää energiaa, vähentää kuljetuskustannuksia ja
päästöjä
 Maaseutujen elinvoimaisuus, paikallisen kulttuurin säilyminen ja
kulttuurinen moninaisuus
 Toimii puskurina globaalin tuotannon ja talouden häiriöitä vastaan
Paikallistalouden hyödyt
________________
*) Greeley, B. (2013). Rural Banks Know Something Big Banks Don’t. Bloomberg Businessweek, October 21-27.

55. Talousbuumi paikallisuudesta
“It can be shown by economic models that if money
circulates at least five times in its place of origin, it may
generate a small economic boom.”
- Manfred Max-Neef
Max-Neef, M. (2010). The World on a Collision Course and the Need for a New Economy. Ambio 39(3), 200-210
_____________

56. 5.
Eläinperäisestä
ravinnosta
kasvisperäiseen

57. 10 12 12
50
75
125
200
0
50
100
150
200
250
Soija Palkokasvit Viljat Maito Siipikarja Sika Naudanliha
Tuotetun proteiinikilogramman vaatima
peltopinta-ala (m2)
AubertC.,Fléchet,G.&Sié,J.(2007).Quelleagriculturepourquellealimentation?Milan:TerreSauvage.

58. Kasviproteiinin markkinoiden
ennustetaan kasvavan
8,4 %
vuodessa seuraavien 5 vuoden ajan.
Suursijoittajat kannustavat elintarvikejättejä vaihtamaan lihan kasviproteiiniin . 26.9.2016 .
Luettavissa http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001922816.html
__________

59. 6.
Peittelystä radikaaliin
läpinäkyvyyteen

60. Toimiva markkinatalous edellyttää,
että meillä on kattavasti tietoa,
jonka perusteella teemme
valintamme.
Yleensä emme tiedä missä olemme
mukana kulutusvalintojemme kautta.

61. RAVIOLIN REITTI SUOMALAISEEN PÖYTÄÄN
____________________
TÖLKIN VALMISTUS
Raviolitölkki valmistetaan tinapellistä. Tina
saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Pelti on
terästä, jota saadaan eri puolilta maailmaa
rautamalmia louhimalla. Tölkkien sisäpinta
suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Lakka
tehdään kemiantehtaissa. Tölkkeihin
kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi
valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu
puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta
maailmaa.
Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012. Grafiikka: Mira Visanto

62. Kaivostyöläiset
Neuvottelijat,
ostajat ja
kuljettajat
Välittäjät
Kongossa
Välittäjät
naapurimaissa
Ugandassa ja
Ruandassa
Sulattamot ja
raaka-
ainejalostamot
Jalostettu
metalli
Elektroniikan
komponenttivalmistajat
(AVX, Honeywell Electronix,
KEMET, Matsuo Electric,
Murata, NECTokin, Nippon
Mining&Metals, Praxari MRC,
RIM, Samsung, Sanyo
Electronic Device,Vishay)
Valmiit tuotteet
(Apple, Dell, HP, IBM,
Intel, Microsoft,
Motorola, Nokia,
Philips, Sony, SUN
jne.)
Puhelimessani on 30 erilaista metallia:
Tantaalin tie Kongosta puhelimeeni
Bleischwitz,R.,Dittrich,M.,andPierdicca,C.(2012).ColtanfromCentralAfrica,InternationalTradeand
ImplicationsforAnyCertification.CollegeofEurope:BrugesEuropeanEconomicPolicyBriefingsn°23.
http://www.coleurop.be/template.asp?pagename=BEEP

63. 7.
Kvartaaliajattelusta
elinkaaritarkasteluun

64. Keskuskauppakamari OECD
vuonna 2012 vuonna 2012
Suomen tulevaisuuden
vaarantaa
a) EU:n ilmastopolitiikka
b) Energiatehokkuusdirektiivi
c) Kaivosvero
d) Rikkidirektiivi
e) Rahoitusmarkkinavero
Kestävyyttä lisäävien
ratkaisujen siirtäminen
vuoteen 2020 aiheuttaa
yhteiskunnille 50 %
suuremmat väistämättömät
kustannukset vuoden 2050
jälkeen.
Linnainmaa, L. (2012).Viisi hanketta vaarantaa Suomen tulevaisuuden. Luettavissa:
http://kauppakamari.fi/2012/10/09/viisi-hanketta-vaarantaa-suomen-tulevaisuuden/
OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050:TheConsequences of Inaction. OECD Publishing. Luettavissa:.
http://www.oecd.org/env/environmentalindicatorsmodellingandoutlooks/oecdenvironmentaloutlookto2050theconsequencesofinaction.htm
vs.

65. YHTEENVETO

66. Periaatteet kestäville hankinnoille
1. Nopeuden lisäämisestä suunnan tarkistamiseen
2. Oireiden hoidosta sairauden parantamiseen
3. Likaisesta energiasta puhtaaseen
4. Globaalista taloudesta paikalliseen
5. Eläinperäisestä ravinnosta kasvisperäiseen
6. Peittelystä radikaaliin läpinäkyvyyteen
7. Kvartaaliajattelusta elinkaaritarkasteluun

67. Kuva: Timo Pajunen
KIITOS!
artosalonen.com