4. OPS-hautomoiden tavoitteita
• Käynnistää, laajentaa, syventää ja konkretisoi opstyötä eri tasoilla
• Tukee paikallista työtä ja yhteistöitä
• Auttaa hahmottamaan uudistuksen merkitystä
• Lisää tulevaisuusnäkökulmien huomiointia
8. OPS-tulevaisuusteesi
LAAJENNETTU OPETTAJUUS
Vuonna 2017 koulun ulkopuoliset vapaaehtoisasiantuntijat ja työntekijät hoitavat 10-20 prosenttia kaikesta koulun opetuksesta ja
ohjauksesta.
Selite: Vapaaehtoisten osallistuminen koulutyöhön on
suunnitelmallista ja lisääntyvää toimintaa. Hyväkuntoiset eläkeläiset mukaan lukien eläköityneet opettajat - muodostavat vanhempien
ohella motivoituneen toimijavarannon. Koulun ja muun yhteiskunnan
lähentyminen edellyttää ja mahdollistaa yhteistyön koulun
luonnollisten kumppaneiden kuten oppilaiden vanhempien,
naapuruston, kunnan, yritysten ja yhdistysten kanssa.
10. OPS-teesin kommentit
Puolesta
Vastaan
Erityneiden asiantuntija-ammattien aika alkaa olla ohi. Toivottavasti yhteistyö ei kuitenkaan ns
Kaikenlaiset liittoutumat tuovat lisää resurssia, dialogia itsekkäin perustein.
ja osallisuutta.
Näinhän nytkin tapahtuu. Tosin nimike on nyt sijainen
tai koulunkäynninohjaaja. Nyt opettajat kokevat
vapaaehtoiset teema-asiantuntija OPSista irrallisiksi
oman asiansa saarnaajiksi.
Välitunneille tarvittaisiin ohjaajia liikuttamaan
niin lapsia kuin nuoria.
Ulkopuoliset yhteistyötahot jo nyt mielellään koulun
kanssa yhteistyössä Eri alojojen ammattiin valmistuvat
tekevät jo nyt harjoittelujaksojaan koulussa. Yhteistyö
monipuolistaa toimintaa.
Tahoja täytyisi löytää enemmän ja
selventää, että kouluilla ei oikeasti ole varaa
maksaa kaikesta. Olisi oltava selvää, että
yhteistyö on koko yhteisön etu!
Suomessa koulu tuntuu olevan edelleen erillinen
saareke, johon vanhemmat ja muut toimijat eivät
tarpeeksi pääse mukaan - tai paikka, jonka vastuulle
koko kasvatus halutaan kaataa. Nykyinen ilmiö on
myös se, että vanhemmat entistä hanakammin
haastavat opettajan tai rehtorin oikeuteen, jos joku
koulun tekemä ratkaisu ei miellytä. Tarvitaan lisää aitoa
yhteistyötä yhteisten lasten hyväksi.
15. Oppivat koulut oppimisen lähi- ja
kaukotulevaisuuden maastoissa
(1) opetustiimit sekä ammatillinen erilaistuminen ja
moninaistuminen
(2) oppimisen henkilökohtaistaminen, mahdollistuminen
ja poluttuminen
(3) oppimisen eksosysteemi eli ulkoresurssien
käyttöönotto ja opetuksen autentisointi
(4) monikko-oppiminen ja teknologisen, fyysisen ja
sosiaalisen ympäristön laajeneminen
(5) laaja-alaiset osaamiset, sivistyskäsitys ja yleissivistys
16. Mitä ovat oppivat koulut?
KOULUN YHTEISÖIDENTITEETTI JA OSAAMINEN.
JAETUSTA VERTAISOPPIMISEN
KIERTEESEEN
17. Oppivat koulut
Kehitysalueet
5. Osaamiset
1. Opetus
Laaja-alaiset osaamiset,
yleissivistys, systeemiajattelu
Monirooliset yhteisölliset
tiimit, profession
siirtymät
Koulu
4. Monikko-oppi
2. Oppiminen
Kollektiiviset oppimisen
muodot, ryhmäoppi,
globaalivastuu
Itseohjautuvat ja ohjatut
oppimisen polut,
henkilökohtaistettu
opetus ja ohjaus
3. Eksosysteemi
Ulkoiset motivoituneet resurssit, toiminnan
ja kehittämisen keskus
18. JAETTU JOHTAJUUS 120 KM
KIMPPA-OPS 89 KM
KOKONAISTYÖAIKA 55 KM
KARTTA: http://osm.org/go/0fLCA-
19. JAETTU JOHTAJUUS 120 KM
KIMPPA-OPS 89 KM
KOKONAISTYÖAIKA 55 KM
KARTTA: http://osm.org/go/0fLCA-
20. Oppivien koulujen kysymyksiä
•
•
•
•
•
•
•
Miten koulua voidaan kehittää oppivana yhteisönä ja mitä se tarkoittaa
opetussuunnitelmatyön organisoinnin ja toimintamallien näkökulmasta?
Kuinka vahvistetaan koulun pedagogista yhteisökulttuuria ja -osaamista?
Miten opetussuunnitelma saadaan toimimaan dynaamisena koulutyön
tukena?
Mitä aito koulujen sisäinen, ulkoinen ja välinen yhteistyö edellyttää?
Mitä edellyttää oppilaiden ja huoltajien sekä muiden koulun ulkopuolisten
toimijoiden mukaan ottaminen koulutyön suunnitteluun, toteutukseen ja
arviointiin?
Miltä opettajan roolin muutos koulun murroksessa näyttää ja tuntuu?
Kuinka suomalaisen koulun poikkeukselliset vahvuudet, kuten pätevä ja
motivoitunut henkilöstö ja laajan autonomian koulu, päivitetään
toimintaympäristön muutoksiin?