Verkkoluennon aiheena on apuvälinelainsäädäntö pähkinänkuoressa. Lainsäädäntöä avataan käytännön esimerkkien avulla.

1. Oikeus apuvälineisiin
Verkkoluento 15.11.2016 klo 18-19

2. Tervetuloa Tukiliiton verkkoluennolle!
• Aiheena on ”Oikeus apuvälineisiin”
• Luennoitsijoina toimivat lakimies Tanja Salisma ja
toimintavälineneuvoja Antti Tulasalo
• Kysymyksiä voit kirjoittaa viestikenttään. Niitä seuraa luennon aikana
koulutussuunnittelija Soile Honkala
• Vastaamme kysymyksiin luennon lopuksi
• Luentotallenne ja -materiaali löytyvät luennon jälkeen osoitteesta:
http://www.kvtl.fi/fi/media/sosiaalinen-media/verkkoluento/tallenteet/
sekä http://www.slideshare.net/Tukiliitto/presentations
• Malikkeen verkkosivuilla voit tutustua lakeihin, joiden nojalla
vaikeavammaiselle henkilölle voidaan hakea apuvälinettä:
http://www.malike.fi/oikeusapuvälineisiin

3. MALIKE on toiminut vuodesta 1997 alkaen osana Kehitysvammaisten
Tukiliitto ry:tä.
Raha-automaattiyhdistyksen toiminta-avustus on tarkoitettu
vaikeavammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksien tukemiseen
ilman diagnoosirajoja.
MALIKE
- matkalle, liikkeelle, keskelle elämää

4. Vammainen henkilö tarvitsee
arkensa sujumiseksi sekä
toimintakyvyn ylläpitämiseksi
ja edistämiseksi usein erilaisia apu-
ja toimintavälineitä.
Vammaiselle henkilölle voidaan
hakea apuvälinettä useiden eri
lakien nojalla.
www.malike.fi/oikeusapuvälineisiin

5. Toimintavälineiden hankinta- ja rahoitusmahdollisuudet:
• Lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälineenä
(terveydenhuoltolaki ja STM:n
apuvälineasetus).
• Vammaispalvelulain nojalla.
• Kehitysvammalain nojalla.
• Koulutuslainsäädännön nojalla.
• Liikenne- ja
tapaturmavakuutuksen nojalla.
• Apurahat, lahjoitukset.
• Omat keräyskampanjat.

6. 1 § 1 MOMENTTI
Apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteet
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden
luovutuksesta 1363/2011 (apuvälineasetus)
• Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on
sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai
kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa
hänen itsenäistä selviytymistään.
- Sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan
toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään.

7. 1 § 2 MOMENTTI
Apuvälineen käyttöön luovutuksen perusteet
• Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutettavien
välineiden, laitteiden, tarvikkeiden, tietokoneohjelmien sekä muiden
ratkaisujen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea,
ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa
taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.
- edistää potilaan kuntoutumista
- tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä
toiminnoissa
- taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

8. 2 § 1 MOMENTTI
Apuvälineen tarpeen arviointi
• Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti,
oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Tarpeen arvioinnissa
on otettava huomioon potilaan toimintakyky,
elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen
toimivuudelle asettamat vaatimukset.
– käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti
– potilaan toimintakyky, elämäntilanne
– elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat
vaatimukset.

9. 2 § 2 MOMENTTI
Apuvälineen tarpeen arviointi
• Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä
potilaan kanssa ja tarvittaessa hänen laillisen
edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Ennen
apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa
apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista
ymmärrettävällä tavalla.
– valinta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja
– tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä
tai omaisensa kanssa
– annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä
vaihtoehdoista.

10. Huomio!
Korvattaessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä
ei lain mukaan voi esim. sairaanhoitopiirin
saatavuusperusteissa:
• rajata diagnoosin perusteella
• rajata vain yhteen välineeseen; esim. jos on tarve molemmille, niin
sekä pyörätuoli että rattaat tulisi myöntää
• rajata ulkopuolelle tiettyjä välineitä kuten tandempyöriä, koska
apuvälineen tarpeen arviointi on aina yksilöllistä.
Huom! Ns. hoitotakuu koskee myös apuvälinepalveluita.

11. Apuvälineasiantuntijan tekemän yksilöllisen arvioinnin perusteella
on lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä myönnetty
esimerkiksi näitä toimintavälineitä.

12. Laki vammaisuuden perusteella
järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
380/1987
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön
edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena
yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden
aiheuttamia haittoja ja esteitä.
3 §
Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä
Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut
palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan
sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.
Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on
otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve.

13. 9 § 1 momentti
Taloudelliset tukitoimet
Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän
yksilöllisen tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle
aiheutuvat tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista sekä
ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän
vaatetuksen tai erityisravinnon hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista
suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta
aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen välineeseen,
koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt
korvataan kuitenkin kokonaan.

14. Asetus vammaisuuden perusteella
järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
759/1987
1 §
Toimintaperiaatteet
Kunnan tulee ehkäistä ja poistaa vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia
rajoittavia esteitä ja haittoja siten, että he voivat toimia yhteiskunnan tasavertaisina
jäseninä.
Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne
tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan.

15. 17 §
Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat
välineet, koneet ja laitteet
Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien
välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin
suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee
niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä,
henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa.
Kunta voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen
henkilön käytettäväksi.

16. Esimerkkejä vammaispalvelujen myöntämistä toimintavälineistä.

17. Laki kehitysvammaisten
erityishuollosta 519/1977
2 §
Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat, sen mukaan kuin asetuksella tai tämän lain
nojalla muutoin säädetään tai määrätään:
1) tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen
edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä
soveltuvuuskokeet;
2) terveydenhuolto;
3) tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus;
4) työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava
yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta;
5) henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen;
…

18. Esimerkkejä kehitysvammasta johtuvaan tarpeeseen vastaavista
toimintavälineistä.

19. Perusopetuslaki 628/1998
31 § 1 momentti
Opetuksen maksuttomuus
Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet
ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä
tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen
osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut
opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 §:n nojalla järjestettävät
palvelut.

20. 2016 voimaan tulleissa perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteissa todetaan mm., että:
• Perusopetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen
saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetään huoli. Opetus edistää
osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen
yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä
on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
(Perusopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet)

21. • Opetuksen järjestäjän on huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada
onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa
sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä.
• Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista
opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä. Palveluiden ja apuvälineiden
tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan
ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden
lausuntoja. Erityistä tukea saavan oppilaan apuvälineistä päätetään erityisen
tuen päätöksessä ja yleistä tai tehostettua tukea saavalle oppilaalle tehdään
tarvittavista apuvälineistä erillinen hallintopäätös.
• Palveluiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa tai
HOJKSissa. (Oppimisen ja koulunkäynnin tuki)

22. • Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen
tai muuhun fyysiseen tarpeeseen.Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin.
Oppilaan kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistumisen
edellyttämien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat oppilasta ja huoltajaa näiden
käytössä yhteistyössä tuen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitä
käytetään suunnitelmallisesti ja niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti.
• Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen
edellyttämien palvelujen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen
tarvittaessa muita asiantuntijoita. (Oppimisen ja koulunkäynnin tuki)

23. Siis:
Opetustoimi on velvollinen järjestämään vammaiselle tai muuta erityistukea
tarvitsevalle oppilaalle maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut,
kuten tulkitsemis- ja avustaja-palvelut sekä erityiset koulussa käytettävät koulu- ja
luokkakohtaiset apuvälineet. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi erityispulpetit,
hissit tai luiskat.
Oppilaan henkilökohtaiset lääkinnälliset apuvälineet tulevat terveydenhuollon kautta.
Peruskoulun yläasteelta alkaen opiskelussa tarvittavia vaativia opiskelun apuvälineitä
voi hakea Kelasta.
Myös liikunta on yksi oppiaineista!

24. Koulun tulee järjestää oppilaalle maksutta opetuksessa, myös
liikuntatunneilla tarvittavat välineet.

25. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista
• YK:n vammaissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille kaikki
ihmisoikeudet ja perusvapaudet, ja se korostaa valtion velvollisuutta toimia oikeuksien
edistämiseksi ja takaamiseksi sekä syrjinnän poistamiseksi. Sopimuksen keskeisiä
periaatteita ovat yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus, osallisuus sekä esteettömyys ja
saavutettavuus.
• Sopimus sisältää artikloita mm. vammaisten lasten oikeuksista (art. 7), esteettömyydestä
(art. 9), oikeudesta elämiseen itsenäisesti ja osallisuuteen yhteisössä (art. 19),
henkilökohtaisesta liikkumisesta, ml. apuvälineet (art. 20), koulutuksesta (art. 24),
kuntoutuksesta (art. 26) sekä osallistumisesta kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-
ajantoimintaan ja urheiluun (art. 30).
• Sopimus on ollut voimassa Suomessa lain tasoisena 10.6.2016 lukien.
• Suomi raportoi määräajoiin sopimuksen täytäntöönpanoa valvovalle YK:n vammaisten
henkilöiden oikeuksien komitealle toimistaan sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi sekä
tapahtuneesta kehityksestä. Komitea tutkii myös yksilövalituksia sopimuksen määräysten
rikkomisesta.

26. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista
• Sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen
sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai
lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on
ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
• Vammaisia lapsia koskevassa 23 artiklassa sopimusvaltiot
tunnustavat, että henkisesti tai ruumiillisesti vammaisen lapsen
tulisi saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa,
jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat
lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan.
• Sopimuksen toimeenpanoa valvovalle YK:n lapsen oikeuksien
komitealle on mahdollista tehdä myös yksilövalituksia.

27. Suomen perustuslaki 731/1999
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän,
alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,
vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa
itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä
työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelus-
suhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

28. 16 §
Sivistykselliset oikeudet
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään
lailla.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle
yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös
muuta kuin perusopetusta
sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.
19 §
Oikeus sosiaaliturvaan
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle
riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on
myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia
turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
 Palveluiden tulisi luoda jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan
täysivaltaisena jäsenenä.

29. • Ensisijaisesti kannattaa pyrkiä neuvottelemaan palvelusta vastuussa olevan ja/tai hänen
esimiehensä kanssa.
• Kirjallinen muistutus apuvälineyksikön johtajalle; tähän on saatava vastaus
kohtuullisessa ajassa, yleensä noin kuukauden sisällä.
• Vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella tehtävä kantelu aluehallintovirastoon, Valviraan
(kun epäillään, että apuvälinepalvelu on aiheuttanut apuvälineen käyttäjälle vaikean
vamman tai menehtymisen) tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
• Jos asiassa on tehty muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös (esim. vammaispalvelulain
tai perusopetuslain nojalla), muutoksenhaku päätökseen liitetyn
muutoksenhakuosoituksen mukaisesti.
• Yhtenä mahdollisuutena esim. tilanteissa, joissa apuvälineestä ei tehdä
muutoksenhakukelpoista hallintopäätöstä (esim. lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen
osalta): julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevan hallintoriitamenettelyn
käynnistäminen hallinto-oikeudessa.
• Apua oikeusturva-asioissa voi saada potilas- tai sosiaaliasiamieheltä ja myös esim.
järjestöjen neuvontapalveluista.
Oikeusturvakeinot apuvälineasioissa