Puheenvuoro Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa 8.10. 2014 Oulussa. Perustuu Nuorisotutkimusseuran marraskuussa 2014 julkaisemaan teokseen Koulu enemmän.

1. Koulun ja nuorisotyön
yhteistyö:
mahdollisuudet, käytännöt,
hyödyt
Tomi Kiilakoski
Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja
merkitys. Oulu 8.10.2014

2. Lähtökohtia
• Koulu on useita ammatteja edustavien ihmisen työyhteisö, joka
vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin monin erilaisin tavoin
(Rajakaltio 2014)
• Oppimisen institutionaalinen mieli, ja oppimisen inhimillinen ja
yksilöllinen merkitys ovat eri asioita (Jarvis 2011)
• Palvelujärjestelmäkeskeisyydestä nuoripainotteisuuteen
”Kouluissa ja nuoriso-työssä ei koeta enää, että olisimme
toistemme uhka vaan päinvastoin olemme yhteisesti
alkaneet miettimään yhteistyötä lasta ja nuorta ajatellen,
ei sitä mihin hallintokuntaan kuulumme.”
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

3. Nuorten näkökulmia koulun
kehittämiseen
1. Nuorten väliset suhteet
- Oleminen koulussa on ryhmässä olemista ja tietoisuutta muitten
nuorten läsnäolosta
- On negatiivisimmillaan ulossulkemista ja satuttavaa:
- se satuttaa ihan sikana, jos joku tulee huuteleen hiuksista tai jostain
tollasist, koska en mä voi näille mitään ja toisekseen en mä jaksa joka
aamu suoristaa kahta tuntii näitä, ihan turhaan.
- ja myönteisimmillään hyvinvoinnin lähde
- Et sinänsä silleen kun miettii, niin se asia on aika tärkeetä, et
tulee hyvällä mielellä kouluun. Et ei haittaa, vaikka tulee aamulla
kiire, kuhan vaan kerkiää kouluun, että näkee kavereita. (Nuori.)
Tehtävänä on vahvistaa ryhmien myönteistä puolia.
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

4. 2. Nuorten ja aikuisten väliset
suhteet
• Koulun opetustehtävä ja sosiaalisista suhteista
huolehtiminen ovat molemmat tärkeitä asioita.
• Hyvä opettaja yhtä aikaa ammattiroolissaan luotettavana ja
rentona:
– On ne, että ei kauheen usein niiden, jotka on vähän
kireempiä ja, niin ei niille oikein viitti jäädä edes
juttelemaan, haluu vaan äkkii pois sieltä luokasta, ettei
mitään lisähommaa tuu.
• Nuorten ja aikuisten välit vaikuttavat niin yksittäiseen
oppituntiin kuin koulukokemukseen laajemminkin.
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

5. 3. Osallisuus
• Osallisuus koulussa ei ole yhtä kuin oppilaskunnan hallitus
• Osallisuus 1. sosiaalisena yhteenkuuluvuutena ja 2. vaikuttamisena
• Nuorten kokemuksissa osallisuus ei toteudu täysimääräisenä ja näin
kokemus yhteisön jäsenyydestä jää vajaaksi.
– Nuori3: Siis kyllä kysytään aina, että mitä mieltä me ollaan ja mitä
me halutaan.
– Nuori1: Mutta vaikka sanoo mitään, niin ei mikään toteudu ikinä.
– Nuori4: Just se että ei asiat tapahdu, ei tapahdu mitään
• Osallisuuden ei tulisi olla pelkästään hyväntahtoisuuden varassa, vaan
se perustuu lapsen oikeuksiin osallistua – kaikessa koulutoiminnassa
(Hakalehto-Wainio 2012).
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

6. 4. Kasvuyhteisö
• Vaikka kaikki koulussa toimivat aikuiset kieltäisivät olevansa
kasvattajia, on koulu silti kasvuyhteisö.
• Yksittäisten oppiaineiden lisäksi myös kokonaisuuden näkökulma:
millainen kokonaisuus koulusta muodostuu arkisen toimintakulttuurin
myötä
– Onko toiminta lapsi- ja nuorisokeskeistä vai palvelukeskeistä?
• Niin sanotut vanhan kansan opettajat haluaa olla ja mieluiten toimii
opettajana. Että tää kasvatuspuoli, mikä on kuitenkin olennainen osa
sitä oppimista ja turvallisen ilmapiirin luomista, on jäänyt
vähemmälle. (Opettaja.)
• Koulun yhteisötaso eroaa yksilö- ja ryhmätasosta. Yhteisötasoa on
hankala kehittää muutoin kuin yhteisönä.
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

7. 5. Toiminnallisuus ja sen puute
• Passiivisuuden rikkominen sekä oppituntien että välituntien asiana
– Tomi: Miten te saatte sit niillä välitunneilla ajan kulumaan?
– Nuori2: Seisoskellaan.
– Nuori3: Jos on sisävälkkä, niin istuskellaan ja ollaan puhelimella.
– Tomi: Entäs nää ulkovälkät?
– Nuori2: No sitten me vaan seisoskellaan tossa ovien eessä ja
ootetaan kylmissään siinä, että päästään sisälle.
• Oppilaita huomioivien ja heitä liikuttavien toimintojen kehittämisen
tarve.
• Toiminnallisuus on yhteydessä myös toimijuuteen; passiivisuus taas
yhteydessä kohteena olemiseen.
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

8. Koulun palvelutarjonta
Erikoistuneet
Palvelut
Tuki-
Palvelut:
lääkärit,
psykologit)
8.10.2014 Tomi Kiilakoski
Arkea
tukeva
toiminta
Koulu kasvu-yhtei-sönä.
Oppiminen

9. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön
motiivit
1. Nuoriin liittyvät motiivit:
- Erilainen aikuistoimija: Mä en sano, et
opettaja ei osaa niitä kohdata, vaan me
kohdataan ne eri tavalla. Me kohdataan ne
sillä tapaa yksilöllisemmin.
(Nuorisotyöntekijä)
- Nuorten kuunteleminen, ryhmäyttäminen,
nuorisolähtöisyyden vahvistaminen
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

10. Yhteistyön motiiveja
2. Henkilö- ja organisaatiokeskeiset motiivit
• Nuorisotyön näkökulmasta nuorten
tavoittaminen, tiedottaminen, toiminnan
tutuksi tekeminen
• Koululla työn helpottuminen ja uudenlaisen
työotteen mukaantuleminen.
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

11. Yhteistyön motiiveja
3. Koulun toimintakulttuuriin vaikuttaminen
• Koulun muuttuminen oppilaita huomioivammaksi: voi
kenties toivoa, että he kokee, että tää on meidän koulu, tätä
pidetään hyvänä. Syntys sellasta huolta pitävää toimintaa.
(opettaja)
• Koulun avautuminen ja kiinnittyminen muihin
kasvuympäristöihin ja -yhteisöihin: Mä en haluakaan sitä,
ku koulu on välillä semmonen suljettu laatikko, jossa sitte
ku mennään siitä koulun ulkopuolilla, niin alkaa tapahtua
ihan erilaisia asioita. (Opettaja.)
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

12. Motiivit koottuna
YKSILÖKESKEINEN MOTIIVI TOIMINTAKULTTUURINEN MOTIIVI
Yksittäisen opettajan työtaakan
helpottaminen
Koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin
tukeminen
Toiminnallisuutta kouluun, esimerkiksi
välitunneille.
Koulun toimintakulttuurin kehittäminen
nuorisolähtöiseen suuntaan
Ryhmäytys pistemäisenä toimintana Ryhmädynamiikan kehittäminen ja
ryhmätyötaitojen opettelu
Yksittäisen nuoren tuki ja kohtaaminen Kohtaavan ja kunnioittavan työotteen luominen
koko kouluun
Uuden osaamisen saaminen koulun käyttöön Organisatorisen oppimisprosessin
käynnistäminen, vertaisoppiminen
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

13. Nuorisotyön kohde koulussa
1. Yksilötyö
2. Pienryhmätyö
3. Luokan kanssa tehtävä työ
4. Koko koulun tason toiminnot
5. Kouluyhteisön kehittäminen
6. Perheiden kanssa tehtävä työ
7. Koulujen väliset toiminnot
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

14. Hyödyt
1. Ryhmädynamiikka
- Ryhmäyttämisillä kouluyhteisön tuki. Sillä koetaan
olevaan hyötyä ryhmäkoheesion tukena.
- tällä hetkellä esimerkiks meiän talossa niin, kaikki
opettajat sanois ihan sydämestään, että tottakai
seiskaluokkalaiset ryhmäytetään. (Opettaja)
- Oppiva yhteisö edellyttää ryhmädynamiikan
toimimista ja keskinäistä luottamusta
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

15. 2. Sukupolvisuhteet
• sukupolvisuhteiden merkitys: se, että koululla on
nuorista kiinnostuneita aikuisia, joihin nuorilla on
luottamuksellinen suhde on paitsi kouluviihtyvyyden,
myös koulumenestyksen kysymys.
– Nuorisotyöntekijät ovat nuorille ”positiivisia, ne
tsemppaa aina”, opettajiin verrattuna ” ne ei oo niin
totisia välttämättä aina” ja yleisvaikutelmana ” ne
on mukavia kaikki”.
– Toisaalta kehitettävää on siinä, miten tavoittaa kaikki
nuoret.
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

16. 3. Osallisuuden muodot
• Osallisuus ei ole vain oppilaskuntaa, vaan
osallistumista koulun arkisiin toimintoihin.
• Oppilaskuntatoiminnan vahvistuminen (koulutukset,
oppilaskunnan hallituksen ryhmäytys, yhteys kunnan
päätöksentekoon ja nuorisovaltuustoon)
• Toisaalta myös nuorten arkisen roolin vahvistaminen
ja sellaisten rakenteiden luominen, jossa nuorten on
mahdollista olla toimijana, eikä vain oppimisen
kohteena.
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

17. Pohdinnan aiheita
• Nuorisotyön kuvaaminen opetussuunnitelmatasolla
• Resurssikysymykset
• Nuorten digitaaliset ja kasvokkaiset kulttuurit osaksi
koulutyötä
• Nuorten asema ja osallisuus kehittämisen suunnittelussa
• Formalisaatio ja informalisaatio: nuorisotyön asema
koulussa. Onko tuloksena se, että
– 1. Koulu maistuu nuorille VAI se, että
– 2. Nuorisotyö koulumaistuu
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

18. Kenen tulisi muuttua – nuorten
vai palvelujen?
Kohdennettu nuorisotyö Kaikkiin nuoriin kohdistuva
nuorisotyö
Painopiste nuor(t)en toimintaan,
oppimiseen, kouluviihtyvyyteen tai
minäkuvaan vaikuttamisessa
(nuorten toiminnan tukeminen niin, että
hän sopeutuu yhteisöön)
JOPO-luokat, kerhot, yksilötason
tukitoimet, haasteellisten tilanteiden
tuki, kohdennetut pienryhmät,
nivelvaiheen työ.
Välituntitoiminnot, koulunuorisotilat,
tapahtumat, retket, teemapäivät,
tuotteistetut paketit, ryhmäyttämiset
(useimmissa tapauksissa).
Painopiste kouluyhteisön toimintaan
vaikuttamisessa
(yhteisöön vaikuttaminen niin, että se
kohtaa eri nuorten tarpeet paremmin.)
Moniammatilliset tiimit nuorten tukena.
Aikuisten kouluttaminen nuorten kanssa
toimimiseen.
Ryhmäyttämiset (tapauksissa, joissa
kehitetään koko koulun
ryhmäosaamista), tukioppilastoiminta,
osallisuustyö.
8.10.2014 Tomi Kiilakoski

19. Lopuksi: toimintakulttuurin
muuttaminen on asennekysymys
Jonkunlaista asennemuutosta ehkä tarvitaan, ja sehän
me tiedetään, että asennemuutos ei tapahdu välttämättä
kovin helposti, mutta sitten kun siellä saadaan jotakin
tapahtumaan, niin jälkeenpäin huomataan, että ne raja-aidathan
oli aivan hölmöjä, vähän niinkun Berliinin
muuri aikoinaan. Et kymmeniä vuosia se hallitsi, mut
sitten kun se alettiin romuttaa, niin se äkkiä romutettiin,
ja sitten huomattiin, että mitä helvetin järkeä tässä oli.
Mä voisin hyvin kuvitella sen tässäkin jutussa.
(Opettaja.)
8.10.2014 Tomi Kiilakoski