Esityksessä kuvataan Sote -uudistuksen keskeisiä tavoitteita pähkinänkuoressa ja nostetaan esimerkiksi Länsi-Suomen Sote -alue tilastojen valossa

1. LÄNSI-SUOMEN SOTE –ALUE TULEE
–OLETKO VALMIS?
VTT Timo Aro
20.5.2014
Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen valtuustoseminaari
Kuva: www.yle.fi

2. SISÄLTÖ
I. SOTE –UUDISTUS
PÄHKINÄNKUORESSA
II. LÄNSI-SUOMEN SOTE –ALUE
PALVELURAKENTEEN
KANTOKYKYMITTARIEN
NÄKÖKULMASTA
III. HAASTEET

3. I SOTE –UUDISTUS
PÄHKINÄNKUORESSA

4. Yhteistoiminta-alue
Erityisvastuualue
Nykyinen järjestelmä
Kunta
sosiaali-
palvelut
5 kpl
20 kpl
15+1 kpl
304 kuntaa
Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala)
- kansallinen ohjaus
Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri
Yhteistoiminta-alue
kuntayhtymä
(perusterveyden-
huolto)Kunta
sosiaali-
palvelut
Kunta
sosiaali-
palvelut
Erityisvastuualue
Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri
Kunta
Kunta Kunta
Isäntäkunta
Lähde: Kuntaliitto

5. Kunta järjestää
Kuntayhtymä
järjestää
Vastuukunta
järjestää
Kunnat yhteensä, Manner-Suomi (304)
Kunta järjestää palvelut itse (89 kuntaa,
väestöstä 59 %)
Yhteistoiminta-alueet (yhteensä 62, kuntia 215,
väestöstä 41 %)
Terveyskeskukset yhteensä (151)
Kuntien (89)
Kuntayhtymien (31)
Vastuukuntien (31)
Terveyskeskukset
Alle 20 000 asukasta (73)
Yli 20 000 asukasta (78)
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen
järjestäminen 2013
Lähde: Kuntaliitto

6. KUNTARAKENNE-
LAKI
KUNTIEN
VALTIONOSUUS-
JÄRJESTELMÄN
UUDISTAMINEN
KUNTALAIN
KOKONAIS-
UUDISTUS
KUNTIEN
TEHTÄVIEN
ARVIOINTI
SOSIAALI- JA
TERVEYDEN-
HUOLLON
RATKAISUT
METROPOLIALUEEN
RATKAISUT
KUNTA-
UUDISTUS

7. 7
Uudistusten aikataulut
2012 2013
Alue-
kierros
ja kuntien
kuulemi-
nen
2014 2015 2016
Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 – 2017, kuitenkin
viimeistään 1.1.2017
Kesäkuu
kriteerit
Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua
Rakennelaki-
työryhmä
HE + eduskuntakäsittely
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen –
selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä
Kuntalain kokonaisuudistus
Luonnos laista 15.4.2014 mennessä
HE +
eduskuntakäsittely
Arvio uudistuksesta
21.1.2014 ja 4/2014
Kuntien ilmoitus
selvityskumppaneista 2.12.2013
Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset
(aikataulusta säädetään erikseen)
Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013Lakiluonnos ja HE
eduskunnalle
Eduskun-
takäsittely
Metropoli-
selvitys
5.3.2013
Sote-selvi-
tyshenkilöt
19.3.2013
Selvitysalueesta
poikkeaminen
Sote järjestämislaki
väliraportti 30.6.2013.
loppuraportti 31.12.2013
Sote
Palvelurakennetyöryhmä
11.1.2013
Hallituksen sote- ja
kuntauudistustyö-
ryhmä15.5.
Kuntien
lausunnot
22.5.2013
HE 05/
2014
Sote-alueet toiminnassa
viimeistään 1.1.2017
Kuntien
kuuleminen 05-
06/2014
Kuntien lausunnot
11.10.2013
Kuntien
lausunnot
13.3.2014
Kuntien II
kuulemis-
kierros
7.3.2013
Kuntien tehtävien kartoitus
Kuntien
velvoitteiden
vähentäminen
Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
voimaan
Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan
Uusi kuntalaki voimaan
Kuntien lausunnot
17.1. ja 4.4.2014
Kuntien lausunnot
5/14 – 31.8.2014
Rakennelain täydennys –
Lausunnot 31.3.2014
Lähde: Kuntaliitto

9. 23.3.2014…

10. Erityistason palvelut
Kuntayhtymä
Palvelurakenne
Järjestämisvastuu
Hyvinvoinnin edistäminen
Peruserikoissairaanhoidon palvelut
Rahoitusvastuu
Tuottaja
Järjestäjä
Sote -alue
Sote -integraatio
Saumattomat palveluketjut
Yhdenvertaiset palvelut
Ennaltaehkäisevät
palvelut
Lähipalvelut

11. Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 1 (3)
 Kaikki sote-palvelut järjestetään viiden vahvan alueellisen järjestäjän
toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne
tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin.
 Sote-alue järjestää palvelut, mutta kunta toimii tuottajana.
 Uudistus mahdollistaa sote –sopuun liittyvien linjausten mukaan (…ainakin
periaatteessa seuraavan toivelistan/TA):
 yhdenvertaiset palvelut riippumatta asuinkunnasta
 toimivat palveluketjut, joissa asiakasta ei pompotella (!)
 purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen
tarpeetonta päällekkäisyyttä
 turvaa varhaisen puuttumisen, siirtää painopistettä ehkäiseviin ja
oikea-aikaisiin palveluihin
 kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja
 turvaa palvelujen rahoituksen
 turvaa osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvoinnin.
UGH!!!!

12. Käytännössä…

13. Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 2 (3)
 Kunnat rahoittavat sote-alueita tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen
(VOS-periaatteen?) mukaisesti: kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa
väestömäärän lisäksi väestön ikärakenne ja sairastavuus.
 Uudistuksen lähtökohta on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden
integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta: perus- että
erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla
 Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua yhteen viidestä sote -
alueesta. Hallinto järjestetään kuntayhtymänä.
 Uudistuksen yhteydessä lisätään kansallista ohjausta. Perusteluina muun
muassa:
1. Erikoissairaanhoidon tehokkuuserojen kaventaminen.
2. Uuden teknologian ja alueiden välisen ja sisäisen työnjaon
tehokkaampi hyödyntäminen
3. Kansallisen normiohjauksen tehostuminen.

14.  Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään, lähipalvelut varmistetaan
(ministeriöiden ja kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti)
 Nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei voi purkaa
ennen uusien sote -alueiden toiminnan alkamista vuoden 2017 alussa (HE
8.5.2014)
 Uudistukselle on asetettu peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla
toimiva parlamentaarinen ohjausryhmä. Valmistelu tehdään virkatyönä.
Taustalla asiantuntijaryhmä.
 Hallituksen esityksen tulee lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan
käsittelyyn esitys tarkoitus saada syysistuntokaudella.
 Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa
aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017.
Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 3 (3)

15. Lähde: Kuntaliitto

16. Auki on vielä muutamia pikku juttuja…
 Sote-alueiden lopulliset maantieteelliset rajat ja kuntakokoonpanot
 Palveluiden tuottaminen (miten) ja kuntien rooli (vain laskujen maksaja?)
 Kunnallinen itsehallinto ja perustuslain säädökset ”mammuttisuuralueiden”
muodostumisen kohdalla (vrt. kuntauudistuksen juridinen pallottelu)
 Ohjaus
 Täydellisen integraation varmistaminen (terveyspalvelut vie ja vikisee
medikalisoitumisen ja vahvoihin professioihin perustuvan rälssijärjestelmän
nimissä…sosiaalipalvelut jäävät lapsipuolen asemaan eikä niiden
erityispiirteitä tunnisteta).
 Omistamiseen liittyvät kysymykset
 Rahoitukseen liittyvät kysymykset
 Henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset (sote –palveluita tuottavissa
peruskunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä henkilöstöä noin 191000
henkilöä, joista 67 % terveyspalveluissa ja 33 % sosiaalipalveluissa)
 Sitoumuksiin liittyvät kysymykset
 Nykyisten yhteistoiminta-alueiden rooli jatkossa

17. Lähde: Kuntaliitto

18. Lähde: Kuntaliitto

19. II LÄNSI-SUOMEN SOTE –ALUE
KANTOKYKYMITTARIEN
VALOSSA

20. 15-20 %

21. 21
Aluerajat©MML, 2013
Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja
sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012
HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa
KYS erva 817 782 as. 68 kuntaa
OYS erva 739 475 as. 68 kuntaa
TAYS erva 1 106 115 as. 67 kuntaa
TYKS erva 865 184 as. 62 kuntaa
Varsinais-Suomi 472 139 29 kuntaa
Satakunta 224 934 20 kuntaa
Vaasa 168 111 13 kuntaa
Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24 kuntaa
Etelä-Karjala 132 355 9 kuntaa
Kymenlaakso 174 466 6 kuntaa
Pohjois-Savo 248 233 20 kuntaa
Etelä-Savo 104 803 9 kuntaa
Itä-Savo 44 881 4 kuntaa
Keski-Suomi 250 369 21 kuntaa
Pohjois-Karjala 169 496 14 kuntaa
Pohjois-Pohjanmaa 400 959 29 kuntaa
Kainuu 77 435 8 kuntaa
Keski-Pohjanmaa 78 237 10 kuntaa
Lapin 118 189 15 kuntaa
Länsi-Pohja 64 655 6 kuntaa
Pirkanmaa 518 157 23 kuntaa
Etelä-Pohjanmaa 198 944 19 kuntaa
Kanta-Häme 175 472 11 kuntaa
Päijät-Häme 213 542 14 kuntaa
Ahvenanmaa 28 501 as. 16 kuntaa

22. Länsi-Suomen kolmen maakunnan yleinen profiili eri muuttujilla
MAAKUNTA BKTA €/AS.
2011
BKT
INDEKSI
2011
TYÖTTÖ-
MYYSASTE
2014 %
TALOUDEL-
LINEN
HUOL-
TOSUHDE
2012
VÄESTÖL-
LINEN
HUOLTO-
SUHDE
2012
LAINA-
KANTA
€/AS.
2012
VUOSI-
KATE
€/AS.
2012
TUTKIN-
NON
SUORIT-
TANEET
2012
TYÖ-
PAIKKO-
JEN
MÄÄRÄ
2012
YRITYSTEN
MÄÄRÄ
2012
Varsinais-Suomi
31838 90,9 11,5 1,33 0,57 2157 88,6 68,2 200167 33544
Satakunta
32732 93,5 11,9 1,46 0,63 1545 241,5 65,4 93039 14554
Pohjanmaa
35756 102,1 7,5 1,23 0,61 2439 215,9 67 80984 11490
KOKO MAA
35016 100 11,7 1,32 0,56 2261 249,3 68,5 2354422 349010
Lähde: Tilastokeskus

23. Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien väestökehitys
ja väestöennuste 2014-2030
MAAKUNTA VÄKILUKU
31.3.2014
VÄESTÖ-
ENNUSTE 2030
MUUTOS ABS.
2014-2020
MUUTOS %
2014-2030
POHJANMAA
180 571 197 064 16 493
9,1
SATAKUNTA
224 438 220 157 -4 281
-1,9
VARSINAIS-
SUOMI 470 988 499 915 28 927
6,1
LÄNSI-SUOMEN
SOTE-ALUE 875 997 917 136 41 139
4,7
KOKO MAA
5 455 068 5 847 678 392 610
7,2
Lähde: Tilastokeskus

24. 0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
75000
80000
85000
90000
95000
100000
105000
110000
115000
120000
125000
130000
135000
140000
145000
150000
155000
160000
165000
170000
175000
180000
185000
190000
195000
200000
0 10 20 30 40 50 60 70
Väestöennuste2030
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Väestöennuste 2030 Lin. (Väestöennuste 2030)
VÄESTÖENNUSTE 2030 Turku
Ulvila
Kustavi
Rauma
Salo
Vaasa
Pori
Porin perusturvan yta-alue 100.084 asukasta
• Länsi-Suomen Sote –alueella
on neljä yli 50 000 asukkaan
kaupunkia ja kuusi 20.000-
49.999 asukkaan kuntaa
• 11 kuntaa, joissa 10000-
19.999 asukasta
• 42 kuntaa, joissa alle 10 000
asukasta. Alle 5000 asuk-
kaan kuntia 23 ja alle 2000
asukkaan kuntia 9
• Porin perusturvan yta-
alueella väestöennusteen
mukaan 100 084 asukasta
vuonna 2030
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

25. Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien verotulot, sote –menot
ja valtionosuudet euroina asukasta kohden vuonna 2012
Maakunta
Verotulot
€/as.
Sote -kustannukset
€/as.
Valtionosuudet
€/as.
POHJANMAA 3477 3587
1979
SATAKUNTA 3341 3484
1783
VARSINAIS-
SUOMI 3368 3416
1674
KOKO MAA 3560 3445
1487
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

26. 2000
2200
2400
2600
2800
3000
3200
3400
3600
3800
4000
4200
4400
4600
4800
5000
5200
5400
0 10 20 30 40 50 60 70
Verotuloteuroaperasukas
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Verotulot euroa per asukas Lin. (Verotulot euroa per asukas)
Eurajoki
Kustavi
Vaasa
Merikarvia
Ulvila
Pori
Turku
Karvia
Porin perusturvan yta-alue 3.294 €/asukas
VEROTULOT EUROA
ASUKASTA KOHDEN
(2012)
• Verotulot asukasta
kohden ylivoimaisesti
korkeimmat Eurajoella
• Verotulot alhaisimmat
Pohjois-Satakunnan ja
Varsinais-Suomen reuna-
alueilla
• Porin perusturvan yta-
alueella verotulot 3.294
euroa asukasta kohden
• Länsi-Suomen Sote –
alueen mediaani 3.307
€/asukas (Tarvasjoki)
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

27. 2500
2700
2900
3100
3300
3500
3700
3900
4100
4300
4500
4700
4900
0 10 20 30 40 50 60 70
Sosiaali-jaterveystoimennettokustannukset€/as.
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset €/asukas
Lin. (Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset €/asukas)
SOTE –NETTOKUSTAN-
NUKSET €/ASUKAS
(2012)
• Sosiaali- ja terveystoimen
nettokustannukset korkeim-
mat Kustavissa, Laviassa,
Merikarvialla, Pomarkussa
ja Loimaalla
• Sote –nettokustannukset
alhaisimmat Turun seudun
kehyskunnissa: kymmenen
alhaisimman kunnan
joukossa seitsemän Turun
kehyskuntaa
• Porin perusturvan yta-
alueen sote –kustannukset
medi-aanikuntia
alhaisemmat 3.409 €/as.
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani 3.498 €/as.
(Laihia)
Kustavi
Luoto
Rusko
Pomarkku
Merikarvia
Lavia
Pori
Turku
Vaasa
Ulvila
Porin perusturvan yta-alue 3.409 €/asukas
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

28. 500
700
900
1100
1300
1500
1700
1900
2100
2300
2500
2700
2900
3100
3300
3500
3700
3900
0 10 20 30 40 50 60 70
Valtionosuudet€/asukas
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Valtionosuudet €/asukas Lin. (Valtionosuudet €/asukas)
VALTIONOSUUDET
€/ASUKAS
(2012)
• Valtionosuudet olivat asukasta
kohden korkeimmat Meri-
karvialla ja Pohjois-Satakunnan
kunnissa
• Valtionosuudet olivat alhai-
simmat Turun seudun kehys-
kunnissa ja korkean työpaik-
kaomavaraisuuden kunnissa
(Kaskinen, Rauma): seitsemän
alhaisimman valtionosuuden
kuntaa oli Turun seudulta
• Porin perusturvan yta-alueen
valtionosuudet olivat mediaania
alhaisemmat (1.717 €/as.)
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani oli 2.085 €/asukas
(Marttila)
Lavia
Merikarvia
Pomarkku
Pori
Karvia
Ulvila
Vaasa
Kaarina
Porin perusturvan yta-alue 1.717 €/asukas
Turku
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

29. Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien väestö- ja ikärakenne,
työllisyystilanne ja väestön pääasiallinen toiminta
MAAKUNTA
Yli 85 v.
osuus %
väestöstä
Yli 75 v. osuus
% väestöstä
Väestöllinen
huoltosuhde
Työlliset
väestöstä %
Työttömät %
työvoimasta
Pitkäaikais-
työttömät
työttömistä %
Alle 25 v.
työttömistä %
POHJANMAA
3,1 9,7 61,1 44,8 6 22 7,2
SATAKUNTA
3 10,6 62,7 40,7 10,5 26,7 14,3
VARSINAIS-
SUOMI 2,7 9,2 56,5 43 9,9 23,7 12,1
KOKO
MAA 2,4 8,5 55,7 43,1 9,8 24,2 12,4
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

30. 70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
0 10 20 30 40 50 60 70
Sairastavuusindeksi
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Sairastavuusindeksi Lin. (Sairastavuusindeksi)
KELAN SAIRASTAVUUS-
INDEKSI (2013)
• Sairastavuusindeksi oli alhaisin
Pohjanmaan ruotsinkielisissä
kunnissa ja Turun seudun
kehyskunnissa
• Sairastavuusindeksi oli korkein
Pohjois-Satakunnassa ja Var-
sinais-Suomen reuna-alueilla
• Porin perusturvan yta-alueen
sairastavuusindeksi koko maan
indeksin (100) ja Länsi-Suomen
mediaanikuntien yläpuolella:
Luvian indeksi 8:nneksi alhaisin
Länsi-Suomen alueella.
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani oli 97,4 (Pöytyä)
Lavia
Siikainen
Merikarvia
Vehmaa
Pomarkku
Mustasaari
Pori
Ulvila
Turku
Vaasa
Porin perusturvan yta-alue 104,7
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

31. 5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
0 10 20 30 40 50 60 70
Yli75-vuotiaidenosuusväestöstä%
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä Lin. (Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä)
Merikarvia
Siikainen
YLI 75-VUOTIAIDEN
OSUUS VÄESTÖSTÄ
(2013)
• Yli 75-vuotiaiden osuus oli
korkein kolmen maakunnan
reuna-alueilla
• Yli 75-vuotiaiden osuus oli
alhaisin Luodon kunnassa ja
Turun seudun kehyskunnissa:
kymmenen alhaisimman
joukossa oli yhdeksän kuntaa
Turun seudulta
• Luodossa ja Maskussa oli kolme
kertaa vähemmän yli 75-
vuotiaita kuin esim. Siikaisissa
• Porin perusturvan yta-alueella
yli 75-vuotiaita joka kymmenes
väestöstä (10,2 %)
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani oli 10.7 % (Laitila)
Karvia
Masku Luoto
Pori
Ulvila
Vaasa
Porin perusturvan yta-alue 10,2 %
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

32. 30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
0 10 20 30 40 50 60 70
Työllistenosuus%väestöstä
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Työllisten osuus % väestöstä Lin. (Työllisten osuus % väestöstä)
TYÖLLISTEN OSUUS %
VÄESTÖSTÄ (2012)
• Työllisten osuus oli korkein Turun
ja Vaasan seudun kehys-
kunnissa: Mustasaaressa
työllisiä oli lähes joka toinen
väestöstä
• Työllisten osuus oli alhaisin
Satakunnan pohjoisissa kunnissa
ja Pohjanmaan sekä Varsinais-
Suomen reuna-alueilla: Vaasan
ja Turun seudun kehyskunnissa
työllisten osuus oli 10-13 %-
yksikköä korkeampi kuin maa-
kuntien reuna-alueilla
• Porin perusturvan yta-alueella
työllisten osuus oli 40,5 %
• Länsi-Suomen Sote –alueen
kuntien mediaani oli 41,9 %
(Eurajoki)
Mustasaari
Masku
Rusko
Pomarkku
Lavia
Merikarvia
Siikainen
Turku
Ulvila
Vaasa
PoriPorin perusturvan yta-alue 40,5 %
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

33. Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien segregaatiokehitystä
kuvaavia muuttujia
MAAKUNTA Koulutustaso-
mittain
Yksinhuoltajaperh
eet % lapsiper-
heistä
Toimeentulotuki
€/asukas
Toimeentulotukea
saaneet 25-64
vuotiaat %
Kodin ulkopuolelle
sijoitetut
0-17 v. %
POHJANMAA
330 13,9 74 4,6 0,6
SATAKUNTA
301 20,1 76 5,5 1,4
VARSINAIS-
SUOMI 340 20,6 98 5,9 1,3
KOKO MAA
345 20,4 130 6,8 1,4
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

34. 0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
0 10 20 30 40 50 60 70
Yksinhuoltajaperheidenosuus%lapsiperheistä
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä %
Lin. (Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä %)
YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN
OSUUS LAPSIPERHEISTÄ %
(2012)
• Yksinhuoltajaperheiden osuus
lapsiperheistä vaihteli merkit-
tävästi kuntien välillä: Turussa
oli lähes kuusi kertaa enemmän
yksinhuoltajaperheitä lapsi-
perheistä kuin Luodossa
• Yksinhuoltajaperheiden osuus oli
korkein Turussa, Kustavissa,
Harjavallassa ja Porissa
• Yksinhuoltajaperheiden osuus oli
alhaisin Pohjanmaan kunnissa:
kuusi alhaisinta kuntaa oli
Pohjanmaan kunnissa
• Porin perusturvan yta-alueella
oli yksinhuoltajaperheiden osuus
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani oli 15,9 % (Isokyrö)
Turku
Kustavi
Harjavalta
Pedersöre Luoto
Pori
Vaasa
Ulvila
Merikarvia
Porin perusturvan yta-alue 22,1 %
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

35. 0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70
Toimeentulotukeasaaneiden25-64vuotiaidenosuus%
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Toimeentulotukea saaneet 25-64 v. %
Lin. (Toimeentulotukea saaneet 25-64 v. %)
TOIMEENTULOTUKEA
SAANEIDEN 25-64-
VUOTIAIDEN OSUUS %
VASTAAVANIKÄISESTÄ
VÄESTÖSTÄ (2012)
• Toimeentulotukea saaneiden
osuus oli alhaisin Vaasan ja
Turun seudun kehyskunnissa:
osuus oli alle kaksi prosenttia
viidessä kunnassa (Pedersöre,
Luoto, Kruunupyy, Masku ja
Mustasaari)
• Toimeentulotukea saaneiden
osuus oli korkein Harjavallassa
ja keskuskaupungeissa
• Porin perusturvan yta-alueen
kunnissa toimeentulotukea sai
5,9 % 25-64-vuotiaista
suhteessa vastaavanikäiseen
väestöön
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaaniluku oli 4,4 % (Ulvila)
Pedersöre, Luoto, Kruunupyy
Harjavalta
Raisio
Turku
Vaasa
Pori ja Merikarvia
Ulvila
Porin perusturvan yta-alue 5,9 %
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

36. 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
0 10 20 30 40 50 60 70
Toimeentulotukieuroaperasukas
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Toimeentulotuki euroa per asukas Lin. (Toimeentulotuki euroa per asukas)
Merikarvia
TOIMEENTULOTUKI EUROA
PER ASUKAS (2012)
• Toimeentulotukimenot asukasta
kohden vaihtelivat merkittävästi
alueen kuntien välillä:
• Yhdeksässä kunnassa toimeentu-
lotukimenot olivat yli 100 euroa
asukasta kohden: Raisio, Kus-tavi,
Harjavalta, Vaasa, Turku, Vehmaa,
Naantali, Pomarkku, Uusikaupunki ja
Nakkila
• Kymmenessä kunnassa toimeen-
tulotukimenot asukasta kohden jäivät
alle 30 euron: alle 20 euron tason
jäivät ruotsinkieliset kunnat
Pedersöre, Luoto ja Kruunupyy
• Porin perusturvan yta-alueen tt-
menot olivat 86,5 euroa asukasta
kohden
• Länsi-Suomen Sote –alueen tt-
menojen mediaani oli 60 euroa
asukasta kohden (Vöyri)
Kustavi
Raisio
Harjavalta
Vaasa
Turku
Raisio
Pedersöre, Luoto, Kruunupyy
Pori
Ulvila
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013

37. III HAASTEET

38. Haasteet
 Tuottajan rooli (mikä on ylipäätään tuottajan rooli jatkossa) ja tuottajan kannusteet
muutostilanteessa
 Noin 2,5 vuotta aikaa ”trimmata” Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen
”organisaatiokone” kuntoon. Mitä edellyttää ja miten? Profilointi ja erikoistuminen?
 Palveluiden saatavuuteen ja palveluverkkoon liittyvät kysymykset: proaktiivinen vai
reaktiivinen toimintamalli? Miten lähipalvelut turvataan uudessa mallissa?
 Henkilöstön kannustinjärjestelmät muutostilanteessa (organisaatiomuutoksesta
toiseen: Paras-uudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen, yhteistoiminta-
alueen muodostaminen, kuntaliitokset ja sote –uudistus)
 Julkinen keskustelu pyörii järjestäjän ja tilaajan roolin ympärillä –entä palvelun
käyttäjien rooli?
 Tuotteistaminen
 Jos 10 % asiakkaista aiheuttaa 80 % kustannuksista Porinkin perusturvan yta-alueella,
niin mitä on omaehtoisesti tehtävissä ja miten?
 Tanskan malli: kunnat maksavat viidelle suuralueelle asukasmäärän ja asukkaiden
käyttämien palvelujen perusteella  kannustaa kuntia ennaltaehkäiseviin
toimintamalleihin: terveysasemat antavat terveysneuvontaa, palkattu runsaasti esim.
toiminta- ja fysioterapeutteja, tehdään järjestelmällisesti ehkäiseviä kotikäyntejä,
perhelääkärit jne.

39. K I I T O S ! ! !