Weitere ähnliche Inhalte Ähnlich wie Keski uudenmaan kuntien maahanmuuton profiili ja keskeiset opetukset (20) 4. Analyysin toteuttaminen
Selvitysalueena oli Keski-Uudenmaan neljä
kuntaa ja Riihimäen seudun kolme kuntaa
Selvitys jakautui tilastolliseen ja laadulli-
seen osioon
Tilastollisessa osiossa analysoitiin
maahanmuuton määrää ja profiilia vuosina
2000-2012
Laadullisen osion tavoitteena oli tunnistaa eri
alueiden ohjelmista ja strategioista hyviä
käytäntöjä ja toimintamalleja, joilla saattaa
olla yleisempää ja laajempaa merkitystä
Meta-analyysin kohteena oli 20 maahan-
muutto-, monikulttuurisuus- ja kotouttamis-
ohjelmaa eri aluetasoilta
© Timo Aro 2013
6. OHJELMAN NIMI Kunnallinen
ohjelma
Seudullinen
ohjelma
Alueellinen
ohjelma
Helsinki – Monimuotoisuus ja maahanmuutto-ohjelma X
Kotoutuminen Kuopioon –toimenpideohjelma X
Savonlinnan kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2011-2014 X
Oulu –tavoitteena kansainvälinen työvoima –ohjelma X
Kouvolan maahanmuutto-ohjelma 2010-2016 X
Espoon monikulttuurisuusohjelma 2009-2015 X
Vantaan monikulttuurisuusohjelma X
Hämeenlinnan kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2012-2015 X
Lieksan kaupungin maahanmuuttostrategia 2020 X
Pieksämäen maahanmuutto-ohjelma X
Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia X
Järvi-Pohjanmaan yhteis-toiminta-alueen maahan-muuttostrategia ja kotoutta-misohjelma X
Ylä-Savon kuntien yhteinen maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2011-2015 X
Pietarsaaren seudun kotouttamisohjelma X
Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma 2008-2015 X
Itä-Suomen maahanmuutto-strategia 2014 (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja
Kainuu)
X
Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2010-2015 X
Pohjanmaan ja Keski-Pohjan-maan työperäisen maahan-muuton strategia X
Pirkanmaan maahanmuut-topoliittinen puiteohjelma X
Lapin maahanmuuttostrategia 2017 X
9. ”Suomessa olisi alle 15-vuotiaita
vähemmän kuin 120 vuoteen, jos
vieraskielisiä ei olisi”
- Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo -
© Timo Aro 2013
10. Maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan selvästi
kantaväestöä nuorempia: ensim-mäisen polven
maahanmuuttajista 15-64-vuotiaita 85 % ja
toisen polven maahan-muuttajista alle 15-
vuotiaita noin 80 %
© Timo Aro 2013
11. Maahanmuutto2000-luvunmuutostekijänä
-Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus kasvanut nopeasti
2000-luvulla…mutta ero muihin Pohjoismaihin edelleen
huomattava!
-Maahanmuutto on noussut kaksi kertaa merkittävämmäksi
tekijäksi väestönlisäyksessä kuin luonnollinen väestönlisäys
-Vuonna 2012 vieraskielisten osuus koko maan väestön-
lisäyksestä oli 87 %. Maahanmuutto oli vilkkaampaa kuin
kertaakaan itsenäisyyden aikana vuonna 2012
-Maahanmuutto usealla alueella joko dynaamisin tai ainoa
väestönkehityksen positiivinen osatekijä: kaikki maakunnat
saivat muuttovoittoa ja 95 % kunnista
-Maahanmuuton määrällinen keskittyminen silti voimakasta:
asukasluvultaan neljässä suurimmassa kunnassa asuu nel-
jännes väestöstä, mutta noin puolet maahanmuuttajista.
Määrällisesti eniten vieraskielisiä asuu Helsingissä, Van-
taalla ja Espoossa (11-12 %)
© Timo Aro 2013
12. 0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000
160 000
180 000
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010
Henkilöä
% väkiluvusta
Henkilöä % väkiluvusta
Lähde: Suomen väestötilastot ja muut viranomaistilastot; Leitzinger 2008 ja www.stat.fi.
Ulkomaan kansalaiset Suomessa vuosina 1870-2010
© Timo Aro 2013
13. Vieraskielisten osuus (%) työikäisestä väestöstä maakunnittain vuonna 2010
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja kuolemansyytilastot; Markus Rapo 2012 © Timo Aro 2013
16. 41
41,5
43,1
43,4
46,9
47,1
47,8
49,1
49,8
50,1
50,9
51,5
52,4
55
55,9
56,1
57,6
59,9
Lappi
Pohjois-Karjala
Kymenlaakso
Kainuu
Etelä-Savo
Keski-Suomi
Pohjois-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Varsinais-Suomi
Päijät-Häme
Pohjois-Savo
Etelä-Karjala
Keski-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Uusimaa
Kanta-Häme
Satakunta
Etelä-Pohjanmaa
© Timo Aro 2013
Ulkomaalaisperäisten työllisyysaste maakunnittain 2011
Lähde: Tilastokeskus
17. Maahanmuutto Keski-Uudellamaalla
vuosina 2000-2012
-Väestönlisäys 20 200 hlöä, josta luonnollinen
väestönlisäys 53 % ja muuttoliike 47 %
-Väestönlisäyksen rakenne poikkesi kunnittain:
Hyvinkäällä maahanmuuton merkitys väestön-
lisäyksessä korkein (27,5 %) ja Nurmijärvellä
vähäisin (5,5 %)
-Vieraskielisten määrä kolminkertaistui vuosina
2000-2012
-Keski-Uudenmaan neljä kuntaa saivat muutto-
voittoa maahanmuutosta yhteensä 2800 hlöä
-Erityispiirteet: Hyvinkää ja Järvenpää saivat
maahanmuutosta enemmän muuttovoittoa kuin
maassamuutosta. Nurmijärvi sai taas maassa-
muutosta 9 kertaa enemmän muuttovoittoa kuin
maahanmuutosta
Maahanmuutto Riihimäen seudulla
vuosina 2000-2012
- Väestönlisäys 4 500 hlöä, josta luonnollisen
väestönlisäyksen osuus vain 17 % ja muutto-
liikkeen 87 %
-Riihimäen seudun kolmen kunnan väestönlisäys
perustui ensisijaisesti maassamuuttoon eikä
maahanmuuttoon: Riihimäellä maahanmuuton
osuus lisäyksessä 17 %, Hausjärvellä 18,5 % ja
Lopella vain 9,8 %
-Vieraskielisten määrä enemmän kuin kolmin-
kertaistui vuosina 2000-2012 (464 1368)
-Riihimäen seudun kunnat saivat muuttovoittoa
maahanmuutosta yhteensä 725 hlöä
-Erityispiirteet: Riihimäki sai maassamuutosta 4
kertaa enemmän muuttovoittoa kuin maahan-
muutosta, Hausjärvellä siirtolaisuuden osuus
väestönlisäyksessä toiseksi suurin Hyvinkään
jälkeen ja Lopella siirtolaisuuden osuus toiseksi
alhaisin Nurmijärven jälkeen.
© Timo Aro 2013
19. Kunta Työlliset
abs. 2008-
2010
Yhteensä
abs. 2008-
2010
Työllisten
osuus %
2008-2010
Hyvinkää 96 308 31,2
Järvenpää 85 237 35,9
Kerava 99 237 41,8
Nurmijärvi 75 139 54,0
Hausjärvi 15 34 44,1
Loppi 3 17 17,6
Riihimäki 69 150 46,0
Työllisten maahanmuuttajien määrä ja osuus vuosina 2008-2010
© Timo Aro 2013
22. III Mitä voidaan oppia muiden
alueiden ohjelmista ja strategioista?
© Timo Aro 2013
25. 1) Kotoutumiskoulutuksen kehittäminen työelämä-
lähtöisemmäksi (pääpaino räätälöidyissä koulu-
tusmalleissa ja henkilökohtaistamisessa)
2) Kielellisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten
valmiuksien tukeminen/kehittäminen
3) Suomen ja ruotsin kielen opetuksen resurssien
lisääminen työvoimakoulutuksen ohella esimerkiksi
kaikilla koulutusasteilla, mutta myös työpaikoilla,
työväenopistoissa, kansalais-opistoissa jne.
(venäjän kieli Itä-Suomessa)
4) Työvoiman ulkopuolella (lapset, eläkeläiset, kotiäidit
jne. ) olevien suomen kielen opiskelumahdol-
lisuuksien lisääminen (nousee vahvasti esille!) sekä
kodin ja koulun välinen yhteistyö
5) Maahanmuuttajien aikaisempien opintojen ja
tutkintojen tunnustamisen ja tunnistamisen
edistäminen (pätevöitymispolut jne.)
6) Opinto-ohjauksen resurssien lisääminen (vahvassa
nousussa) kaikilla koulutusasteilla ja varsinkin
nivel- ja siirtymävaiheissa
Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen
© Timo Aro 2013
26. 1) Perinteinen aktiivisen työvoimapolitiikan
työkalupakki tehokkaampaan käyttöön ( + uudet
mallit a’la Kouvolan malli periodityöskentelystä eli
työharjoittelun, kieli- ja ammatillisen koulutuksen
yhdistäminen)
2) Työnantajien kannustaminen maahanmuuttajien
palkkaamiseen (kannustinmallien kehittäminen
nousi vahvasti esiin)
3) Monikulttuurisuuskoulutus yrittäjille ja työnantajille
4) Työssä tapahtuvan suomen kielen oppimisen
edistäminen
5) Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistäminen,
maahanmuuttajille suunnattujen yrityspalvelujen
kehittäminen (esim. oma starttiraha ja yrityshauto-
motoiminta)
6) Eri toimijoiden positiivinen ”törmäyttäminen”
(erityisesti tukihenkilö, mentori-, klubitoiminta jne.)
Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen
© Timo Aro 2013
27. 1) EURES:in tunnettuuden lisääminen ja
hyödyntäminen
2) Työnantajien tukeminen ulkomaisen työvoiman
rekrytoinnissa
3) Alueen koulutusorganisaatioiden keskeinen rooli
kokoavana ja koordinoivana tekijänä koulutus-
asteesta riippumatta
4) Maahanmuuttajille suunnattujen rekrytointimallien
kehittäminen (kehittämishankkeet keskeisessä
roolissa)
5) Soft Landing –mallit eli alueen verkostot tukemaan
kansainvälisten työntekijöiden, osaajien ja
opiskelijoiden asettumista alueelle
Työperäisen maahanmuuton edistäminen
© Timo Aro 2013
28. 1) Useassa strategiassa tai ohjelmassa ei mainittu
sanallakaan ympäristön houkuttelevuutta ja
vetovoimaa!!!
2) Korkeakoulujen englanninkielisen koulutus-
tarjonnan markkinoiminen ulkomaille sekä
yhteishankkeiden toteuttaminen alueen keskeisten
toimijoiden kanssa
3) Potentiaalisiin maahanmuuttajiin vaikuttaminen
viestinnän ja markkinoinnin keinoin: infosivustot,
kampanjat, messut jne.
4) Alueiden vetovoimatekijöiden esille tuominen
(mutta usein pitkiä puisevia luetteloita vailla
konkretiaa…)
5) Myönteinen esimerkki Oulu, jonka strategiassa
kansainvälinen vetovoima ja opiskelijoiden merkitys
poikkeuksellisen vahvasti esillä
Alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden lisääminen
© Timo Aro 2013
29. 1) Rasismin ehkäisy ”yleistä hyvää tarkoittavana
tavoitteena” esillä kaikissa muodoissa…mutta vailla
toimenpiteitä tai muuta konkretiaa
2) Asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen korostui
vahvasti: monimuotoisuus- ja monikulttuuri-
suuskoulutukset jne.
3) Positiivinen viestintä ja tiedottaminen
maahanmuutosta (mielipidevaikuttajien ja
”suunnannäyttäjien” rohkaisevat esimerkit)
4) Maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen (esim.
maahanmuuttajajärjestöjen tukeminen, yhteisten
tilojen ja kohtaamispaikkojen tarjoaminen,
kummitoiminta jne.
Suvaitsevaisten arvojen ja asenteiden sekä hyvien
etnisten suhteiden edistäminen
© Timo Aro 2013
