Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa

1. MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN
MUUTOSAJURINA
Valtiotieteen tohtori
Timo Aro
@timoaro
17.5.2017

2. KAUPUNGISTUMINEN
NYKYISESSÄ HALLITUS-
OHJELMASSA?
 Nykyisessä Juha Sipilän hallitusohjelmassa on
74 sivua ja yhteensä noin 20 000 sanaa: oman
puumerkin hallitusohjelmaan ovat saaneet mm.
Saimaan norpat, hevosenlanta energiamuo-
tona, kokeileva kokeilukulttuuri ja muut kym-
menet tärkeät tai vähemmän tärkeät asiat
 Hallitusohjelmassa ei ole kaupungistumisesta
yhtään sanaa lukuun ottamatta yhden
ranskalaisen viivan takana olevaa mainintaa
’urbanisaatiosta’
 Onko ”retorisella puutteella” käytännössä mi-
tään merkitystä, jos hallituksen käytännön pää-
tökset ja teot hiljaisesti vahvistavat kaupungis-
tumiskehitystä?

3. 8 PERUSTETTA, MIKSI KAUPUNGISTUMINEN ON
TÄRKEÄÄ HUOMIOIDA KAIKESSA PÄÄTÖKSENTEOSSA

4. KESKITTYMIS- JA
HARVENEMISKEHITYS
 Kaupunkialueiden väkiluku on lisääntynyt 720 000 henkilöllä ja työpaikkojen määrä noin
200 000 vuosina 1990-2015. Maaseutualueiden väestö vähentynyt 220 000 henkilöllä ja
työpaikkojen määrä 70 000 vuosina 1990-2015
 Kaupunkialueiden väestö on kasvanut +74 henkilöllä joka ainoa päivä vuodesta 1990
alkaen. Maaseutualueiden väestö vähentynyt -22 henkilöllä joka ainoa päivä vuodesta
1990 alkaen
 Aluerakenteessa tapahtuu samanaikaisesti voimakasta polarisoitumista sekä
keskittymis- että harvenemiskehitystä:
 Esimerkki 1: jos koko Suomen maapinta-ala jaetaan 250 x 250 metriä oleviin
tilastoruutuihin, niin vakituisesti asuttujen ruutujen määrä on vain 6,7 % kaikista
tilastoruuduista ja 93,3 % tilastoruuduissa ei asu vakituisesti ristin sielua
 Esimerkki 2: Suomen maantieteellinen keskipiste sijaitsee Siikalatvassa Oulun
alapuolella, mutta väestöllinen keskipiste sijaitsee Hämeenlinnan Hauholla.
Väestöllinen keskipiste liikkuu joka ainoa vuosi noin kilometrin vuosivauhtia etelä-
lounais- suuntaan.
 Esimerkki 3: Yli puolet suomalaisista asuu maksimissaan 200 kilometrin etäisyydellä
Helsingistä ja lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta Pähkinänsaaren rauhan
rajan alapuolella.

5. KAUPUNKIEN KASVU JA
LAAJENEMINEN
 Neljä viidestä suomalaisesta asuu 20 suurimmalla ja kolme viidestä 10
suurimmalla kaupunkiseudulla (yhteensä 70 seutua/toiminnallista
aluetta)
 Taajamissa asuu enemmän kuin neljä viidestä (85 %) suomalaisesta
 Koko maassa on 197 yli 2 000 asukkaan taajamaa, joiden maapinta-ala oli 1,7
% koko Suomen maapinta-alasta
 Näissä yli 2 000 asukkaan taajamissa asui 77,5 % koko maan väestöstä ja
sijaitsi 79,5 % koko maan työpaikoista
 Suomen kaupungistumisaste on tilastointitavasta riippuen 70-84 %
 10 suurimman kaupunkiseudun eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun,
Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Seinäjoen ja Joensuun väestönlisäys
oli +465 000 henkilöä vuosina 2000-2016: väestönlisäys oli enemmän
kuin Tampereella ja Turussa on tällä hetkellä asukkaita

6. KAUPUNKISEUTUJEN
KANSALLINEN MERKITYS
 14 kaupunkiseudulla (70) on yli 100 000 asukasta tai vähän alle 100 000
asukasta.
 14 kaupunkiseudun osuus koko maan osuudesta lähes kaikilla elinvoi-
maisuuden muuttujilla 2/3- tai jopa 4/5 –osaa:
 69 % koko maan väestöstä vuonna 2016
 72 % koko maan työpaikoista vuonna 2014
 74 % koko maan bruttokansantuotteesta vuonna 2015
 80 % koko maan valmistuneista asunnoista vuosina 2010-2015
 84 % koko maan vieraskielisistä vuonna 2015
 90 % tutkimus- ja tuotekehitysmenoista vuonna 2015
 Ja herra ties vielä mitä muuta!

7. PIRULLINEN
MUUTTOLIIKE
 Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain joka neljäs kunta tai
kaupunkiseutu vuosina 2010-2016
 Muuttovoittoiset alueet keskittyneet ryppääksi suurten ja keskisuurten kaupunkien
ympärille sekä pistemäisesti muualle maahan
 Yli 90 % Suomen maapinta-alasta muuttotappioaluetta!
 Muuttoliike pirullinen ilmiö useasta syystä:
 Polarisoivaa eli vahvistaa vahvoja alueita ja heikentää supistuvia alueita
 Valikoivaa eli neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita sekä koulutetut ja työlliset
yliedustettuja muuttovirroissa
 Lisääntynyt maahanmuutto luonteeltaan vielä keskittymishakuisempaa kuin
kantaväestön muutot maan sisällä
 Avoin kysymys jatkossa: seuraavatko ihmiset työpaikkoja vai työpaikat ihmisiä?

8. KAUPUNGISTUMISET
 Kaupungistumisen sijaan syytä puhua kaupungistumisista!
 Kaupungistumisten aluehierarkia: metropolialue, suuret kaupunkiseudut
(Tampereen, Turun ja Oulun), suuret keskisuuret kaupunkiseudut
(Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan) ja
keskisuuret kaupunkiseudut (Hämeenlinnan, Lappeenrannan ja Kouvolan)
 Ei yhtä kaupungistumis- tai kaupunkipolitiikan mallia, vaan mittakaava
ja intensiteetti vaihtelee kaupungeittain/kaupunkiseuduittain
 Helsingin seutu +254 000 henkilöä vuosina 2000-2016
 Tampereen seutu +70 600 henkilöä vuosina 2000-2016
 Oulun seutu + 56 700 henkilöä vuosina 2010-2016
 Turun seutu +34 000 henkilöä vuosina 2010-2016
 Jne.
 Jos kehitys jatkuu samanlaisena kuin 2000-2016, pelkästään neljän
suurimman kaupunkiseudun väestölisäys noin 560 000 henkilöä vuoteen
2040 mennessä eli kolmen nykyisen Turun asukasluvun verran!

9. HALLINNOLLINEN VAI
TOIMINNALLINEN ALUE-
RAKENNE?
 1.1.2019?: Periaatteessa hallinnolliseen maakuntalähtöisyyteen ja käytännössä
aitoon toiminnallisuuteen perustuva tuleva aluerakenne
 Kasvun avaintekijät liittyvät kaikessa sujuviin ja nopeisiin yhteyksiin suurten
kaupunkiseutujen sisällä sekä niiden välillä
 Tulevaisuus perustuu liikenne- ja kasvukäytäviin, jotka yhdistävät suuret
työmarkkina-alueet toisiinsa: toiminnalliset suuralueet Helsinki-Tampere-
Turku –kasvukolmion vaikutusalueella, Vaasa-Kokkola-Seinäjoki –tahto-
kolmiossa, Kuopio-Joensuu –akselilla ja Ouluun tukeutuvassa pohjoisessa
Suomessa
 Onko Suomen kasvukäytävä kuva tulevaisuuden Suomen aluerakenteesta:
Helsingin ja Tampereen välisen liikenneverkon vaikutusalueella asuu 2,1
miljoonaa suomalaista eli enemmän kuin 10 muussa maakunnassa yhteensä

10. KESKITTYMIEN JA
TUOTTAVUUDEN YHTEYS
 Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään kaupungistumisen,
talouskasvun ja tuottavuuden välillä olevan positiivinen yhteys
 Tieto versus tunteet: Kaupunkien kasvuun, kilpailukykyyn, keskittymis-
kehitykseen, arvonlisäykseen, keskittymien luomiseen jne. suhtaudutaan
faktoista huolimatta usein varauksellisesti ja varoittavasti. Kaupungistu-
miseen liittyvien lokaalisaatio- ja urbanisaatioetujen faktojen sijaan
ylikorostetaan kehityksen kielteisiä piirteitä. Kaupungistumiseen liittyy
sekä hyötyjä että haittoja
 Miljoona asuntoa väärässä paikassa –problematiikka: miten painopiste
ja yhteiskunnallinen keskustelu siirretään väestöön menettäviltä ja
muuttotappioalueilta kasvaville ja muuttovoittoisille alueille. Entä tyhjien
asuntojen ongelmasta kasvukeskusten asuntotuotannon riittävyyteen?

11. DIGITALISAATIO JA ROBOTISAATIO
VOIVAT JOPA VAUHDITTAA KAU-
PUNGISTUMISTA
 Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat periaatteessa aikaan, paik-
kaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumattomuuden sekä tuotannon ja toimin-
tojen hajauttamisen: osaamis- ja asiantuntijavetoista työtä voi periaatteessa
tehdä missä tahansa, miten tahansa ja milloin tahansa
 Käytännön paradoksi: kaupungistuminen tai kaupunkialueiden kasvu, pende-
löinti ja alueellinen liikuuvuus ovat kuitenkin entisestään kiihtyneet 2010-
luvulla. Suomen kaltaisessa pienen väestöpohjan ja harvaan asutun maan
kohdalla digitalisoituminen ja robotisoituminen päinvastoin saattavat vauh-
ditta kaupungistumiskehitystä.
 Digitalisaatio korostaa kasvokkain tapahtuvien kontaktien merkitystä ja
osaamisen merkitystä yksilöiden ja organisaatioiden kilpailukykytekijänä.

12. SUMMA SUMMARUM NELJÄ
POINTTIA!
1.Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen
maan kansallinen etu, mutta koko maan ja suurten
kaupunkien/kaupunkiseutujen kehittäminen eivät
ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja
2.Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen nykyinen
ja tuleva kasvu on tosiasia eikä tunne- tai mielipide-
kysymys
3.Suomi on pikemmin kaupungistumisen kehityspo-
lun alku- kuin loppupäässä: kaupungistumista pitäisi
tukea eikä keinotekoisesti jarruttaa hallinnollisin
päätöksin, mutta se ei tarkoita selän kääntämistä
maaseutu- ja haja-asutusalueille
4.Kaupungistuminen on 2020-luvun suuri rakenne-
muutos siinä missä ns. Suuri muutto 1970-luvun
vaihteessa!

13. Timo Aro
@timoaro
timokaro@gmail.com
045 657 7890
Kiitos!
Lisätietoja