Kansanedustajien avustajien vierailu, 23.9.2019

1. Mitä tilastot kertovat yhteiskunnan
ilmiöistä?
Tutkimuspäällikkö
Jukka Hoffrén
Kansanedustajien avustajien vierailu 23.9.2019

2. 23.9.2019 Jukka Hoffrén2
－ Tilastojen luotettavuus
－ Mitä tilastot kuvaavat ja mitä eivät?
－ Tilastojen väärinkäyttö
－ Luotettava tilastotiedon lähteet
－ Agenda 2030 -indikaattorit ja niiden
hyödyntäminen
Sisältö

3. 23.9.2019 Jukka Hoffrén3
Tilastojen tieteellinen perusta
－ Tiede on ainoa kriittinen ja itseään korvaava menetelmä,
jolla pystytään lähestymään totuutta. Uskontojen
ehdottomat totuudet perustuvat uskolle.
－ Tiede perustuu riittävälle määrälle tehtyjä havaintoja ja
niistä tehdyille yleistyksille, teorioille. Havainnoista
tehtävät päätelmät, on voitava vahvistaa toistotutkimuksin
ja ne johtavat aina samaan lopputulokseen.
Vertaisarviointi varmistaa tämän.
－ Tilastoihin pätevät samat säännöt kuin tieteelliseen
tutkimukseen: Kaikki tilastot perustuvat tieteellisesti
yleisesti hyväksyttyihin tieteellisiin teorioihin (Poikkeuksia:
esim. EU:n asetuksiin perustuvat).

4. 23.9.2019 Jukka Hoffrén4
－ Tilastot ja faktaperusteinen päätöksenteko on
demokratian ja sitä kautta taloudellisen ja
sosiaalisen hyvinvoinnin edellytys.
－ Tieto on kumuloituvaa. Uudet tulokset lisäävät ja
täydentävät vallitsevaa kuvaa todellisuudesta.
－ Nykyiset teoriat voivat myös osoittautua
epätäydellisiksi, kun uudet havainnot eivät ole
yhteensopivia niiden kanssa. Uudet
tutkimustulokset ja teoriat syrjäyttävät aika ajoin
vanhoja. Myös tilastojen tulee tällöin kehittyä ja
muuttua.
－ Yhteiskuntatilastoihin liittyy myös paljon
epävarmuuksia joita pyritään hallitsemaa erilaisin
menetelmin.
Tilastojen luotettavuus

5. 23.9.2019 Jukka Hoffrén5
Tiedon portaat
Lähde: Ilkka Niiniluoto.

6. Tilastot, some ja media
－ Some ja media ovat nopeita ja spontaaneja tiedonvälittäjiä. Ne haluavat myös nostaa
esille uusia ja yllättäviä asioita, joihin ei aina löydy heti vahvistusta tieteen edustajilta.
－ Tiede ei uusien tulosten kohdalla ole monestikaan ehtinyt toistaa tutkimusta ja
varmistusta tuloksille. Tieteen edustajat joutuvat arvioimaan lähinnä
ovatko uudet tulokset linjassa aiempien kanssa?
－ Tässä vaiheessa some, media ja poliitikot ovat monesti jo
innoissaan rientäneet tekemään omia johtopäätöksiä.
－ Sosiaalisen median paineessa tiedotusvälineet ja
poliittinen päätöksenteko lipsuvat helposti vaarallisille
epä- ja osatotuuksien teille.
23.9.2019 Jukka Hoffrén6

7. 23.9.2019 Jukka Hoffrén7
－ Tilastojen tehtävänä on tiivistää määrällistä tietoa
laajoista numeroaineistoista.
－ Yhteiskuntatilastot kuvaavat maan sosiaalisia ja
taloudellisia oloja ja ympäristöä numeerisin
tilastotaulukoin. Ne ja niiden tulkinta luovat pohjan
yhteiskunnalliselle päätöksenteolle ja ennusteille.
－ Tiedon tiivistäminen yhteiskunnallisiksi tai
tilastollisiksi tunnusluvuiksi on yksi tilastojen
tuottamisen tärkeimpiä tehtäviä. Sitä seuraa
muuttujien välisten riippuvuuksien etsiminen,
ilmiöiden selittäminen ja kehityksen ennustaminen.
Mitä tilastot kuvaavat ja mitä eivät?

8. Yhteiskuntatilastotieto on aina
hieman harhaista
－ Näkökulma rajautuu usein tiedostamatta:
➢ menetelmä, kohdejoukko,
kysymykset, kysymysten esittäjä.
－ Näytteet valikoituvat:
➢ esim. nuoret miehet ovat yleensä menossa;
naiset vastaavat tunnollisemmin.
－ Harhaa yritetään tunnistaa ja korjata:
➢ Vastaaja-aineiston painotus
perusjoukon ominaisuuksien perusteella.
➢ Kaikkea harhaa ei saa pois, joten se on hyvä ottaa
huomioon.
23.9.2019 Jukka Hoffrén8

9. 23.9.2019 Jukka Hoffrén9

10. Tilastoinnissa jokainen mielipide on tärkeä
－ Luotettavat tilastot ja päätöksenteko
edellyttävät vastaamista tilastokyselyihin.
－ Vastaaminen Tilastokeskuksen kyselyihin on
laskenut viime vuosina.
－ Trendi on samanlainen kaikissa länsimaissa.
Paradoksaalisesti kännyköiden ja
mobiiliteknologian aikakaudella on entistä
vaikeampaa tavoittaa ihmisiä.
－ Vastaamista on yritetään parantaa ns.
yhdistelmäkeruulla ja verkko- ja
mobiilivastaamismahdollisuuksilla sekä
hyödyntämällä apuna uusia tietolähteitä.
23.9.2019 Jukka Hoffrén10

11. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset ja
uhrit (1980=100)
－ Lähteet: Suomen tilastollinen vuosikirja 2005, Siren &
al. Suomalaisten kokema väkivalta 1980-2006, 2007.
23.9.2019 Jukka Hoffrén11

12. Esimerkkinä rikollisuus
－ Poliisin tietoon tullut rikollisuus on noin 10 %
－ uhritutkimuksilla selvitetystä rikollisuudesta.
－ Poliisin tietoon tullut rikollisuus vaihtelee:
➢ Ilmoitushalukkuuden mukaan.
➢ Poliisin kirjauskäytäntöjen mukaan.
➢ Poliisipalvelujen tarjonnan mukaan.
－ Uhritutkimuksiin vaikuttaa kato ja vastausten
－ luotettavuus.
23.9.2019 Jukka Hoffrén12

13. Huomaa tiedon rajaukset ja näkökulmat
－ Mitä joukkoa (perusjoukko) tieto kuvaa?
－ perusjoukkoa on käytännön syistä
rajattava: lapset, kielitaidottomat,
ns. laitosväestö jne.
－ Mihin kysymykseen tieto todella vastaa?
-> BKT ei ole sama kuin hyvinvointi.
－ Millainen on mittauksen konteksti?
－ henkilökohtainen haastattelu, verkkokysely.
－ tutkimuksen yleisaihe esim. terveys, säästäminen.
－ aikakausi, ajankohtaiset tapahtumat.
23.9.2019 Jukka Hoffrén13

14. Nettikyselyiden ongelmat
－ Erityisesti verkkokyselyissä ei
usein voi lainkaan tietää, keitä
vastausjakaumat edustavat.
－ Sama ongelma on
verkkoadresseilla,
verkkokeskusteluilla ja ns.
joukkoistamisella: edustavatko
saadut havainnot koko ”kansaa”
vai vain jotakin sen aktiivista
osaa.
－ Jos etsitään vain uusia ideoita,
tällä ei ehkä ole merkitystä?
23.9.2019 Jukka Hoffrén14

15. 23.9.2019 Jukka Hoffrén15
➢ Tietämättömyys: ei tietoa tilastoista, numerotaidottomuus, ei osata
kytkeä tilastoja käytännön tilanteeseen
➢ Käyttövaikeudet: tilasto vaikeasti löydettävissä, tilastot vaikeatajuisia,
tilaston huono laatu, luotetaan yksittäiseen tietoon
➢ Vääristelyn halu: lähteiden valikoiminen, tulkinnan vääristely omaksi
hyväksi
Tilastojen väärinkäytön motiivit

16. 23.9.2019 Jukka Hoffrén16
－ 1. Motiivi: Kuka tilaston tai
kyselytutkimuksen on tuottanut?
－ 2. Tieteellinen metodi: Ovatko
teoriapohja, tutkimuskysymykset
ja käytetyt käsitteet luotettavia?
－ 3. Tieto on kumuloituvaa: Ovatko
tulokset samankaltaisia aiempien
tulosten kanssa?
－ 4. Vertaisarviointi: Vastaavatko muiden
asiantuntijoiden ja omat käsitykset
tuloksista tekijöiden tulkintoja?
－ Kun kaikkiin kohtiin saa myönteisen vastauksen,
uskaltaa tuloksiin luottaa!
Tarkistuslista

17. 23.9.2019 Jukka Hoffrén17
－ Yksinkertaisia ja varmoja totuuksia on vähän.
－ Todennäköisiä ja ehdollisia sitäkin enemmän:
➢ tutkimustieto vaatii tulkitsijaltaan valppautta ja ajattelua.
－ Myös omat lähtökohdat ja ennakkokäsitykset kannattaa
aika ajoin kyseenalaistaa.
Muistettavia asioita

18. Luotettavia tilastotietoja
－ Suomen virallisten tilastojen (SVT) laatukriteereitä ovat muun
muassa puolueettomuus, laadunhallinta, tietosuoja,
tilastotuotannon tehokkuus ja relevanssi sekä tilastojen
luotettavuus
－ Luotettavaa ja helppokäytöistä tietoa ja tilastoja ajankohtaisista
yhteiskunnallisista teemoista löytyy Tilastokeskuksen sivuilta:
https://www.tilastokeskus.fi/tup/teemasivut.html
－ Teemoja ovat mm. ilmastonmuutos, väestörakenne, talous,
ympäristö, maahanmuutto ja tasa-arvo.
23.9.2019 Jukka Hoffrén18

19. Agenda 2030 ja YK-indikaattorit
－ Globaali, kaikkia maita koskeva ja poliittisesti sitova kestävän
kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, hyväksyttiin YK:ssa
syyskuussa 2015. Agenda painottaa vahvasti siirtymistä
kokonaisvaltaiseen kestävän kehityksen politiikkaan.
－ Agenda 2030 sisältää 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta.
Tavoitteiden toteutumista seurataan globaalilla 244 SDG-
indikaattorilla. Lisäksi mailla ja maaryhmillä voi olla omia tavoitteita ja
seurantaindikaattoreita.
－ YK:ssa sovitun mukaisesti kansalliset tilastovirastot vastaavat SDG –
indikaattoridata kansallisesta kokoamisesta.
－ Suomessa Tilastokeskus aloitti vuonna 2018 indikaattoridatan
kokoamisen. Datan kattavuus on nyt 53 prosenttia. Tavoitteena on
vuoden 2019 aikana nostaa kattavuutta.
－ Kansallinen raportointialusta (National Reporting Platform, NPR)
suomeksi ja englanniksi julkaistiin 12.2.2019. Ruotsinkielinen versio
on tulossa lokakuun 2019 aikana.
－ Tietokanta netissä: www.stat.fi/yk-indikaattorit
23.9.201919 Jukka Hoffrén

20. Agenda 2030:n toimeenpano Suomessa
－ Suomessa vastuu globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n 2030
toimeenpanosta on hallituksella, valtioneuvoston kanslialla ja kestävän kehityksen toimikunnalla.
－ ”Suomi jonka haluamme 2050” -yhteiskuntasitoumus on Suomen tapa toimeenpanna globaalia
kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja sen tavoitteita.
23.9.201920
Etenemistä kohti tavoitetilaa tarkastellaan 8 tavoitteen ja 10:n indikaattorikorin avulla. Syrjäytymisen ja
yhteiskunnallisen korin indikaattorit antavat vakaan kuvan Suomen tilanteesta.
Jukka Hoffrén

21. SDG 1: Ei köyhyyttä
23.9.2019 Jukka Hoffrén21
Indikaattori 1.2.2.: Köyhyysriskissä elävien henkilöiden osuus väestöstä (%)
Tavoite 1: Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
Alatavoite: 1.2 Vähentää vuoteen 2030 mennessä ainakin puolella niiden kaikenikäisten
ihmisten määrää, jotka kansallisten määritelmien mukaan elävät köyhyydessä.

22. SDG 2: Ei nälkää
23.9.2019 Jukka Hoffrén22
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Indikaattori 2.a.2: Suomen kehitysapu ja muut julkiset rahavirrat kehitysmaiden
maataloussektorille (miljoonaa euroa)
Tavoite 2: Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää
maataloutta.
Alatavoite 2.a: Lisätä tehostetun kansainvälisen yhteistyön avulla panostuksia maaseudun
infrastruktuuriin, maatalouden tutkimus- ja laajennuspalveluihin, teknologian kehitykseen ja kasvien
sekä tuotantoeläinten geenipankkeihin, jotta kehitysmaiden, erityisesti vähiten kehittyneiden
maiden, maatalouden tuotantokapasiteettia voidaan kasvattaa.

23. SDG 3: Terveyttä ja hyvinvointia
23.9.2019 Jukka Hoffrén23
Indikaattorit 3.4.2a Itsemurhakuolleisuus ja 3.6.1 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet (100 000 asukasta kohden)
Tavoite 3: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
Alatavoite 3.6: Puolittaa vuoteen 2020 mennessä maailmanlaajuisten liikenneonnettomuuksista
johtuvien kuolemien ja vammojen määrä.

24. SDG 4: Hyvä koulutus
23.9.2019 Jukka Hoffrén24
Indikaattori 4.1.1.: Minimitaitotason lukemisessa ja matematiikassa saavuttaneet
9. luokan lopussa (%)
Tavoite 4: Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
Alatavoite 4.1: Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki saavat päätökseen ilmaisen,
tasa-arvoisen ja laadukkaan perus- ja keskiasteen koulutuksen, joka johtaa olennaisiin ja tehokkaisiin
oppimistuloksiin.

25. SDG 5: Sukupuolten tasa-arvo
23.9.2019 Jukka Hoffrén25
Indikaattorit 5.5.1 ja 5.5.2: Naisten osuus (%)
Tavoite 5: Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja
Mahdollisuuksia.
Alatavoite 5.5: Taata naisille täysivaltainen ja tehokas osallistuminen sekä yhtäläiset johtamismahdollisuudet
kaikilla päätöksenteon tasoilla politiikassa, taloudessa ja julkisessa elämässä.

26. SDG 6: Puhdas vesi ja sanitaatio
23.9.2019 Jukka Hoffrén26
Indikaattorit 6.1.1 Turvallisesti tuotettua juomavettä käyttävien osuus ja
6.3.1 Turvallisesti käsitellyn jäteveden osuus jätevedestä (%)
Tavoite 6: Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
Alatavoite 6.1: Varmistaa vuoteen 2030 mennessä turvallisen ja edullisen juomaveden saatavuus kaikille.
Alatavoite 6.2: Taata vuoteen 2030 mennessä riittävä ja yhtäläinen sanitaatio ja hygienia kaikille ja lopettaa
avokäymälät kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja tyttöjen sekä huono-osaisten tarpeisiin.

27. SDG 7: Edullista ja puhdasta energiaa
23.9.2019 Jukka Hoffrén27
Indikaattori 7.2.1: Uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksessa (%)
Tavoite 7: Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
Alatavoite 7.2: Lisätä vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuutta merkittävästi
maailmanlaajuisessa energialähteiden yhdistelmässä.

28. SDG 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
23.9.2019 Jukka Hoffrén28
Indikaattori 8.5.2: Työttömyysaste (%)
Tavoite 8: Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä
Työpaikkoja.
Alatavoite 8.5: Saavuttaa vuoteen 2030 mennessä täysi ja tuottava työllisyys ja säällinen työ kaikille,
mukaan lukien nuorille ja vammaisille, sekä sama palkka samanarvoisesta työstä.

29. SDG 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja
infrastruktuureja
23.9.2019 Jukka Hoffrén29
0,0
100,0
200,0
300,0
400,0
500,0
600,0
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Indikaattori 9.4.1: Energiantuotannon CO2 -päästöt arvonlisäysyksikköä kohden (CO2tn/miljoona euroa)
Tavoite 9: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
Alatavoite 9.4: Uudistaa vuoteen 2030 mennessä infrastruktuuria ja jälkiasennusaloja kestävän
kehityksen mukaisiksi, tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä puhtaiden sekä ympäristöystävällisten
teknologioiden ja tuotantoprosessien käyttöönottoa jokaisen maan omien valmiuksien mukaisesti.

30. SDG 10: Eriarvoisuuden vähentäminen
23.9.2019 Jukka Hoffrén30
Indikaattori 10.1.1e: Väestön pienituloisimman 40 % osuus tuloista (%)
Tavoite 10: Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
Alatavoite 10.1: Nostaa vuoteen 2030 mennessä väestön köyhimmän 40 %:n tulojen
kasvu asteittain korkeammalle tasolle kuin kansallinen keskiarvo ja pitää se siellä.

31. SDG 12: Vastuullista kuluttamista
23.9.2019 Jukka Hoffrén31
Indikaattori 12.2.2a: Kotimainen materiaalien kulutus (1000 tonnia)
Tavoite 12: Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
Alatavoite 12.2: Saavuttaa vuoteen 2030 mennessä luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö.

32. SDG 15: Maanpäällinen elämä
23.9.2019 Jukka Hoffrén32
Indikaattori 15.a.1: Julkinen kehitysapu ja julkiset menot biodiversiteetin ja
ekosysteemien suojeluun ja kestävään käyttöön (miljoonaa euroa)
Tavoite 15: Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä;
edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen
ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
Alatavoite 15.a : Mobilisoida ja merkittävästi lisätä rahoitusta kaikista lähteistä luonnon
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun sekä kestävään käyttöön.

33. SDG 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
23.9.2019 Jukka Hoffrén33
Indikaattori 16.1.1: Henkirikosten uhrien määrä 100 000 asukasta kohden
Tavoite 16: Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin;
rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
Alatavoite 16.1: Vähentää merkittävästi kaikkia väkivallan muotoja ja niihin liittyviä kuolemantapauksia kaikkialla.

34. SDG 17: Yhteistyö ja kumppanuus
23.9.2019 Jukka Hoffrén34
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
35,0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Indikaattori 17.6.2a: Kiinteän laajakaistan liittymät 100 000 asukasta kohden
Tavoite 17: Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Alatavoite 17.6: Tehostaa pohjois-etelä- ja etelä-etelä-akselilla tapahtuvaa sekä kolmenvälistä
alueellista ja kansainvälistä tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin liittyvää yhteistyötä ja
valmiuksia sekä kehittää tietojen jakamista keskinäisesti sovituin ehdoin.

35. YK-indikaattoridatan hyödyntäminen
－ Tilastokeskus toimii SDG –indikaattoreiden kansallisena focal pointina eli kestävän
kehityksen indikaattoritietojen solmukohtana ja vastaa yleisestä kansainvälisestä
Agenda 2030 yhteistyöstä.
－ Tilastokeskus myös raportoi Suomea koskevat SDG –indikaattoritiedot YK.lle ja
huolehtii YK-indikaattorien säännöllisestä päivittämisestä ja täydentämisestä sekä
koordinoi uusien indikaattoritietojen kehittämistä kattavuuden parantamiseksi.
Tilastokeskus toimii SDG –indikaattoreiden kansallisena focal pointina eli kestävän
kehityksen indikaattoritietojen solmukohtana ja vastaa yleisestä kansainvälisestä
Agenda 2030 yhteistyöstä.
－ Tietokantaa hyödynnetään myös Suomen kestävän kehityksen politiikan arvioinneissa
mm. hallituksen kestävän kehityksen selonteossa keväällä 2020 ja raportoinnissa YK:n
High Level Political Forumille (HLPF) heinäkuussa 2020.
－ VNK on pohtinut kansallisten kestävän kehityksen
seurantaindikaattoreiden korvaamista globaaleilla
indikaattoreilla.
23.9.201935 Jukka Hoffrén

36. Kiitos
jukka.hoffren@tilastokeskus.fi