SlideShare ist ein Scribd-Unternehmen logo
1 von 22
Katsaus viiden vuosikymmenen 
työoloihin ja niiden taustoihin 
Tiedotustilaisuus 26.11.2014 
Anna-Maija Lehto 
anna-maija.lehto@stat.fi
Näkökulmia: 
Työllisyys 
Työvoiman rakenne 
Talous 
Suurimmat työolo-ongelmat 
Työvoiman käyttötapojen muutos 
Tutkimus, kehittämistoiminta 
 Julkisuus 
Anna-Maija Lehto 2014 2
1970-luku 
 Työllisyys 
- maa- ja metsätalouden työllisyys laskee 200 000:lla 
- yksityiset ja julkiset palvelut yht. kasvua 200 000, teollisuus 50 000 
- yhteensä kasvua 50 000 henkeä 
 Työvoiman rakenne 
- suuri ammattirakenteen muutos maataloudesta palveluihin ja 
teollisuuteen, palkansaajien osuus kasvaa 
- koulutustasot vielä alhaisia: 55 % ei perusasteen jälkeistä koulutusta 
 Talous 
- öljykriisi 1973, toinen 1979 
- hurja inflaatio 
- peruskoulu-uudistus toteutetaan, sosiaaliturvan ja yhteiskunnallisten 
palveluiden kehittyminen 
Anna-Maija Lehto 2014 3
1970-luku 
 Suurimmat työolo-ongelmat 
- monilla työ fyysisesti raskasta ja yksitoikkoista 
- joustamattomat työajat, tosin 40-tunnin viikkotyöaika ja vapaat 
lauantait alkavat 
 Työvoiman käyttötapojen muutos 
- työ tarkkaan valvottua 
- järjestäytyminen yleistä 
 Tutkimus, kehittämistoiminta 
- tutkimusta ei vielä laajasti, vain miestyöntekijöihin kohdistettua 
- kehittämistoiminta vähäistä, työt hyvin tayloristisesti järjestettyjä, 
jolloin tutkimus lähinnä rationalisointia (kellokallet), kritiikki alkaa 
- Skandinaviassa työsuojelu- ja yritysdemokratiauudistukset: näkemys 
hyvästä ja kehittävästä työstä rantautuu Suomeenkin 
- OECD:n piirissä sosiaali-indikaattoriliike – työolotutkimus alkaa 
 Julkisuus 
- Meteli –tutkimuksesta nousee meteli 
Anna-Maija Lehto 2014 4
1980-luku 
 Työllisyys 
- Maatalouden työllisyys vähenee edelleen (100 000) 
- julkiset palvelut kasvavat lähes 200 000, yksityiset 100 000 
- teollisuus alkaa lievästi supistua automaation vuoksi 
- kaikkiaan työllisten määrä kasvaa 150 000 
 Työvoiman rakenne 
- naisten työllisyys lisääntyy – julkiset palvelut 
- osaamisen kasvua, koulutustasot nousevat kohisten (enää 33% vain 
perusasteessa). Osaamista myös kysytään – tietotekniikka yleistyy 
 Talous 
- Reagan ja Thatcher viitoittavat tietä sääntelyn purkamiselle, 
veronalennuksille, sosiaaliturvan heikennyksille, yksin pärjäämiselle, 
uusliberalismille, Suomessa saadaan tästä vaikutteita 
- rahamarkkinoiden sääntelyä puretaan, saadaan kotimainen kysyntä 
kasvuun ja uusia työpaikkoja, mutta vaihtotaseen vaje kasvaa 
Anna-Maija Lehto 2014 5
1980-luku 
 Suurimmat työolo-ongelmat 
- työn henkinen paine kasvaa, kiire lisääntyy (haittaavuus tuplaantuu 
80-luvun aikana) 
- työpaikan ristiriidat ja kilpailuhenki lisääntyvät voimakkaasti 
 Työvoiman käyttötapojen muutos 
- paineita sääntelyn purkamiseen 
- ”joustavan yrityksen malli” lanseerataan Britanniassa 
 Tutkimus, kehittämistoiminta 
- työntekijän näkökulma tärkeää, ”työelämän laatu” –ajattelu 
- sosiotekniset menetelmät, pohjoismaisessa ajattelussa arvostettu 
työsuhteiden turvallisuutta, pitkäjänteisyyttä, työntekijöiden 
sitoutumista, osaamisen syventämistä, osallistumista ja yhteistoimintaa 
- työn vaatimukset/kontrolli –malli (Karasek) nousee käyttöön 
- sukupuolten tasa-arvon tutkimus työelämässä alkaa, Työolotutk.1984 
 Julkisuus 
- julkisuus luo optimismia työelämän kehittämiseen ja työllisyyteen 
Anna-Maija Lehto 2014 6
1990-luku 
 Työllisyys 
- talouden lama alkoi 1991, johti nopeasti työttömyyden kasvuun, 
työllisyyden ja palkansaajien määrän pudotukseen 
- vuoteen 1995 mennessä lähes 400 000 työllistä vähemmän 
- 1990-luvun loppuun mennessä vähennystä enää 200 000 
- palkansaajien vähennys 90-luvun aikana noin 150 000 
 Työvoiman rakenne 
- naiset saavuttavat enemmistön palkansaajista 1990 tienoilla 
- eläkkeelle siirtyminen kiihtyy laman aikana (joka 10. normaalisti 
eläkkeelle, nyt noin 70 %) 
- koulutustasojen nousu jatkuu, naiset ohittavat miehet 
Anna-Maija Lehto 2014 7
1990-luku 
 Talous 
- laman taustaa: ylikuumentuneet rahamarkkinat, Suomen Pankin 
toimien seurauksena markan arvo laskee 20 prosenttia 
- yrityksiä menee nurin, pankkituki rahoitetaan julkisin varoin, jolloin 
julkisessa taloudessa joudutaan säästöohjelmiin 
- 1994 pahin työttömyys, ensimmäiset nousun merkit kone- ja 
metsäteollisuudessa, vuoden 1995 jälkeen tulee Nokian nousu 
 Suurimmat työolo-ongelmat 
- työolotutkimuksissa 90-luvun laman ongelmat eivät näy selvästi, 
koska 1990 ei vielä tietoa lamasta ja 1997 jo nousun aikaa 
- kiire lisääntyy 90-luvun aikana, määräaikaiset työsuhteet yleistyvät 
- kiireen syyt julkisella siinä, että työt lisääntyvät, mutta henkilökuntaa 
ei saada lisää. Yksityisellä häviävät työt, kilpailu kiristyy sekä 
kansainvälistyy, mikä lisää tuottavuusvaatimuksia ja työpaineita. 
- Kuntasektori alkaa voida huonosti 
Anna-Maija Lehto 2014 8
1990-luku 
 Työvoiman käyttötapojen muutos 
- jouston muodot kehitetään huippuunsa: pätkätyöt, ylityöt 
- sektorit eroavat siinä, miten joustoja sovelletaan 
- tuottavuus tulee avainsanaksi, mikä vaikuttaa myös kielteisesti: työn 
tuloksen jatkuva tarkkailu - yksilöllinen palkkaus 
 Tutkimus, kehittämistoiminta 
- Työolokomitea 1990 perustaa seurannan: työolobarometri 
- kehittämistoiminta kiihtyy, yhdistyy tuottavuustalkoisiin ja ohjelmiin 
- ikäohjelmat, ”hyvän työn kriteerit” vaikuttavat 
- EU-yhteistyö alkaa, tutkimus ja kehittäminen kansainvälistyvät 
 Julkisuus 
- pätkätyöt keskusteluun, prekariaatti-puhe alkaa, julkisuus myös 
tuottaa hyviä seurauksia: määräaikaisia työsuhteita aletaan valvoa 
enemmän, vältetään halpatyömarkkinoiden synty 
- kiireongelma lopultakin tunnustetaan, työpaineiden kasvu pysähtyy 
- tasa-arvokysymykset paljon esillä, samoin päivähoito, työn ja perheen 
yhteensovittaminen 
Anna-Maija Lehto 2014 9
2000-luku 
 Työllisyys 
- työllisyys kasvaa vuoteen 2008 asti 200 000:lla hengellä. Naisten 
työllisyys vähän enemmän kuin miesten (20 000). 
- yksityiset palvelut (kauppa, liike-elämän palvelut) n. 150 000 kasvua, 
terveyspalvelut ja rakentaminen kasvua yht. 80 000, teollisuudessa 
vähennystä 
- 2003 ja 2004 pieni notkahdus työllisyydessä (teknologiakupla), 
varsinainen pudotus alkaa 2009 alusta, kahdessa vuodessa n. 90 000 
työllisen vähennys, mistä puolet on opiskelijoita 
 Työvoiman rakenne 
- ikääntyneiden työllisyys kasvaa reippaasti, keski-ikä nousee 
- osaamistaso jatkaa kasvua, kysyntä aluksi myös kovaa 
Anna-Maija Lehto 2014 10
2000-luku 
 Talous 
- vuoteen 2007 saakka hyvä jakso Suomen kansantaloudessa 
- USA:sta alkanut finanssikriisi vuoden 2008 lopulla 
- 2008 myös Nokian taitekohta, josta alamäki alkaa 
 Suurimmat työolo-ongelmat 
- Työolotutkimukset 2003 ja 2008: vuoden 2003 julkistuksessa huomio 
siitä, että tiedonsaanti työtä koskevista muutoksista on heikentynyt 
varsinkin yksityisellä sektorilla (pörssiyhtiöt) 
- vuoden 2008 julkistuksessa havahduttiin valtiosektorin ongelmiin: 
työntekijöiden hyvinvointi laski selvästi, liittyi valtion 
”tuottavuusohjelmaan” 
- kuntien tilanne edelleen huonoin, siellä kiire säilyy ongelmana 
Anna-Maija Lehto 2014 11
2000-luku 
 Työvoiman käyttötapojen muutos 
- ulkoistamista, työn siirtoa halvemman palkkatason maihin 
- ristiriidat kärjistyvät: työntekijöiden oma orientaatio pysyvien 
työsuhteiden ja pitkäjänteisen työssä kehittymisen suuntaan törmää 
toistuvasti muutoksiin, joissa korostetaan yksilökeskeisyyttä 
yhteisöllisyyden sijaan, liikkuvuutta sitoutumisen korvikkeena, 
työorganisaation tarpeiden mukaista joustavuutta ja jatkuvaa 
tuottavuuden kasvua työntekijän tarpeista lähtevän ajattelun tilalla 
 Tutkimus, kehittämistoiminta 
- yritetään vaikuttaa työurien jatkamiseen, eläkeuudistus 2005 
- kehitetään työn uusia organisointimuotoja: tiimit, uudet 
palkkausmuodot, konsultit, työaikajoustot ja liikkuva työ, etätyö 
- ”työhyvinvointi” yleiskäsitteeksi 
 Julkisuus 
- julkisuus myönteistä, Nokia voimissaan 
Anna-Maija Lehto 2014 12
2010-luku 
 Työllisyys 
- Suomi taantuman kourissa, mutta työllisyys 2010–2013 miltei 
ennallaan (2 457 000) 
- ikääntyvät jatkavat työntekoa 
- työttömyys kasvaa, lähinnä piilotyöttömyys ja yli 55-vuotiaiden, joissa 
paljon niitä, jotka olisivat aiemmin päässeet työttömyyseläkkeelle 
- koulutettujen työnsaanti vaikeutuu 
- mobiili- ja digitekniikka vähentävät työpaikkoja varsinkin tietotyössä 
(media, posti, julkinen sektori) 
 Työvoiman rakenne 
- 2013 keski-ikä 43,6 vuotta (1977: 36,2) 
- naisia palkansaajissa selvä enemmistö (1 090 vs. 1 036) eli 54 000 
enemmän 
Anna-Maija Lehto 2014 13
2010-luku 
 Talous 
- taloudessa paljon ulkoapäin tulevaa epävarmuutta: USA:n 
pankkikriisi, EU:n ongelmamaat, viennin supistuminen 
 Suurimmat työolo-ongelmat 
- epävarmuuden kokemukset huipussaan, sen sijaan aiemmin havaitut 
ongelmat, henkinen rasittavuus, huonot sosiaaliset suhteet, kiire ja 
määräaikaisuudet ovat kaikki hieman helpottavat 
Anna-Maija Lehto 2014 14
2010-luku 
 Työvoiman käyttötapojen muutos 
- ulkoistamista ja itsensätyöllistäjien määrän kasvua 
- työpaikkojen siirtäminen halpamaihin vähenee 
 Tutkimus, kehittämistoiminta 
- tutkimustoiminnan mahdollisuudet kapenevat, julkisen sektorin 
supistukset ja yksityisen sektorin vähenevät satsaukset 
 Julkisuus 
- hämmentävän negatiivista, sillä media täynnä uhkakuvia: työvoiman 
kahtiajakautuminen, tietotekniikka hävittää puolet työpaikoista, kaikki 
joutuvat vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan uudelleen 
- näille millekään ei löydy faktapohjaa tilastoista tai tutkimuksista, mutta 
uhkakuvia tuodaan muualta maailmasta, jossa työvoima todella voi olla 
kahtiajakautunutta 
Anna-Maija Lehto 2014 15
Anna-Maija Lehto 2014 16 
Ristiriitaisia muutostrendejä 
 Turvallisuus: 
-työsuhteiden turvallisuus, pitkät 
työurat, koulutuksen vastaavuus 
 Sitoutuminen: 
-pysyvyys, oman elämän 
suunnittelu 
 Osaamisen syventäminen: 
-osaamisen kehittäminen, 
polarisaation tilalle jatkumo 
 Yhteistoiminta: 
-tiimityön kehittäminen, yhdessä 
tekeminen ja oppiminen 
 Joustavuus: 
-kielteiset joustot, työ/perhe 
vaikeudet, prekarisaatio 
 Liikkuvuus: 
-irtisanomisen helpottaminen, 
liikkuvuuden lisääminen 
 Tuottavuus: 
-tehokkuuden ylikorostus, lyhyen 
aikavälin voitot, halpatyöt 
 Yksilöllistäminen: 
-työsuoritusten mittaaminen, 
yksilöll. palkkaus, yhteistyön 
vähentyminen
Anna-Maija Lehto 2014 17
Anna-Maija Lehto 2014 18
Anna-Maija Lehto 2014 19
Anna-Maija Lehto 2014 20
Anna-Maija Lehto 2014 21
Anna-Maija Lehto 2014 22

Weitere ähnliche Inhalte

Ähnlich wie Katsaus viiden vuosikymmenen työoloihin ja niiden taustoihin, Anna-Maija Lehto

Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
jennikaisto
 
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudetModerni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
Sitra the Finnish Innovation Fund
 

Ähnlich wie Katsaus viiden vuosikymmenen työoloihin ja niiden taustoihin, Anna-Maija Lehto (20)

Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiöHallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
 
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaiku...
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaiku...Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaiku...
Pertti Koistinen (Tampereen yliopisto): Perustulon ennakoidut työllisyysvaiku...
 
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
 
Timo Hämäläinen
Timo HämäläinenTimo Hämäläinen
Timo Hämäläinen
 
Uudistuksia työttömyysturvassa - kuinka käy tulonjaon ja työllisyyden? Mauri ...
Uudistuksia työttömyysturvassa - kuinka käy tulonjaon ja työllisyyden? Mauri ...Uudistuksia työttömyysturvassa - kuinka käy tulonjaon ja työllisyyden? Mauri ...
Uudistuksia työttömyysturvassa - kuinka käy tulonjaon ja työllisyyden? Mauri ...
 
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
Rimpelainen Karvonen TE-toimisto 15.4.2009
 
Näkökulmia talous- ja velkaneuvonnan tulevaisuuteen
Näkökulmia talous- ja velkaneuvonnan tulevaisuuteenNäkökulmia talous- ja velkaneuvonnan tulevaisuuteen
Näkökulmia talous- ja velkaneuvonnan tulevaisuuteen
 
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomiaPalvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
Palvelutuottavuuden kahdet kasvot - Uuskasvun anatomia
 
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitosKaroliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
Karoliina Auvinen 17.11.2011: Lähienergiapalveluja kiitos
 
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudetModerni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
Moderni yhteiskunta ja globaali talous, haasteet ja mahdollisuudet
 
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitysTekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuuden esitys
 
181205 tyollisyyden nakymat anttila
181205 tyollisyyden nakymat anttila181205 tyollisyyden nakymat anttila
181205 tyollisyyden nakymat anttila
 
Pauli Forman esitys julkisen alan työhyvinvoinnista JUKO/OAJ:n tilaisuudessa ...
Pauli Forman esitys julkisen alan työhyvinvoinnista JUKO/OAJ:n tilaisuudessa ...Pauli Forman esitys julkisen alan työhyvinvoinnista JUKO/OAJ:n tilaisuudessa ...
Pauli Forman esitys julkisen alan työhyvinvoinnista JUKO/OAJ:n tilaisuudessa ...
 
Vaikuttavuus sosiaalityössä TERVE-SOS 2018
Vaikuttavuus sosiaalityössä TERVE-SOS 2018Vaikuttavuus sosiaalityössä TERVE-SOS 2018
Vaikuttavuus sosiaalityössä TERVE-SOS 2018
 
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästiDigiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
Digiajan työelämävalmiudet – kaikille kätevästi
 
Sosiaalityön yhteiskunnallinen tehtävä ennen perustoimeentulotuen Kela-siirtoa
Sosiaalityön yhteiskunnallinen tehtävä ennen perustoimeentulotuen Kela-siirtoaSosiaalityön yhteiskunnallinen tehtävä ennen perustoimeentulotuen Kela-siirtoa
Sosiaalityön yhteiskunnallinen tehtävä ennen perustoimeentulotuen Kela-siirtoa
 
Palkkatyön murros työmarkkinakysymyksenä, Ilkka Kaukoranta, SAK
Palkkatyön murros työmarkkinakysymyksenä, Ilkka Kaukoranta, SAKPalkkatyön murros työmarkkinakysymyksenä, Ilkka Kaukoranta, SAK
Palkkatyön murros työmarkkinakysymyksenä, Ilkka Kaukoranta, SAK
 
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
Hannu Isotalon suhdannekatsaus 2015
 
Saako asiakas toimeentulotuen ja palvelut?
Saako asiakas toimeentulotuen ja palvelut?Saako asiakas toimeentulotuen ja palvelut?
Saako asiakas toimeentulotuen ja palvelut?
 
SAK:n vuosikertomus 2018
SAK:n vuosikertomus 2018SAK:n vuosikertomus 2018
SAK:n vuosikertomus 2018
 

Mehr von Tilastokeskus

Mehr von Tilastokeskus (20)

Kasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, Tilastokeskus
Kasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, TilastokeskusKasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, Tilastokeskus
Kasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, Tilastokeskus
 
Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...
Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...
Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...
 
Mitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, Tilastokeskus
Mitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, TilastokeskusMitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, Tilastokeskus
Mitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, Tilastokeskus
 
Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...
Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...
Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...
 
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
 
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
 
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
TOL2025 - mikä muuttuu? Miten uudistus toteutettiin? Miten muutostarpeet Suom...
TOL2025 - mikä muuttuu? Miten uudistus toteutettiin? Miten muutostarpeet Suom...TOL2025 - mikä muuttuu? Miten uudistus toteutettiin? Miten muutostarpeet Suom...
TOL2025 - mikä muuttuu? Miten uudistus toteutettiin? Miten muutostarpeet Suom...
 
Lääkärien vuokratyö, Heli Udd, Tilastokeskus
Lääkärien vuokratyö, Heli Udd, TilastokeskusLääkärien vuokratyö, Heli Udd, Tilastokeskus
Lääkärien vuokratyö, Heli Udd, Tilastokeskus
 

Katsaus viiden vuosikymmenen työoloihin ja niiden taustoihin, Anna-Maija Lehto

  • 1. Katsaus viiden vuosikymmenen työoloihin ja niiden taustoihin Tiedotustilaisuus 26.11.2014 Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi
  • 2. Näkökulmia: Työllisyys Työvoiman rakenne Talous Suurimmat työolo-ongelmat Työvoiman käyttötapojen muutos Tutkimus, kehittämistoiminta  Julkisuus Anna-Maija Lehto 2014 2
  • 3. 1970-luku  Työllisyys - maa- ja metsätalouden työllisyys laskee 200 000:lla - yksityiset ja julkiset palvelut yht. kasvua 200 000, teollisuus 50 000 - yhteensä kasvua 50 000 henkeä  Työvoiman rakenne - suuri ammattirakenteen muutos maataloudesta palveluihin ja teollisuuteen, palkansaajien osuus kasvaa - koulutustasot vielä alhaisia: 55 % ei perusasteen jälkeistä koulutusta  Talous - öljykriisi 1973, toinen 1979 - hurja inflaatio - peruskoulu-uudistus toteutetaan, sosiaaliturvan ja yhteiskunnallisten palveluiden kehittyminen Anna-Maija Lehto 2014 3
  • 4. 1970-luku  Suurimmat työolo-ongelmat - monilla työ fyysisesti raskasta ja yksitoikkoista - joustamattomat työajat, tosin 40-tunnin viikkotyöaika ja vapaat lauantait alkavat  Työvoiman käyttötapojen muutos - työ tarkkaan valvottua - järjestäytyminen yleistä  Tutkimus, kehittämistoiminta - tutkimusta ei vielä laajasti, vain miestyöntekijöihin kohdistettua - kehittämistoiminta vähäistä, työt hyvin tayloristisesti järjestettyjä, jolloin tutkimus lähinnä rationalisointia (kellokallet), kritiikki alkaa - Skandinaviassa työsuojelu- ja yritysdemokratiauudistukset: näkemys hyvästä ja kehittävästä työstä rantautuu Suomeenkin - OECD:n piirissä sosiaali-indikaattoriliike – työolotutkimus alkaa  Julkisuus - Meteli –tutkimuksesta nousee meteli Anna-Maija Lehto 2014 4
  • 5. 1980-luku  Työllisyys - Maatalouden työllisyys vähenee edelleen (100 000) - julkiset palvelut kasvavat lähes 200 000, yksityiset 100 000 - teollisuus alkaa lievästi supistua automaation vuoksi - kaikkiaan työllisten määrä kasvaa 150 000  Työvoiman rakenne - naisten työllisyys lisääntyy – julkiset palvelut - osaamisen kasvua, koulutustasot nousevat kohisten (enää 33% vain perusasteessa). Osaamista myös kysytään – tietotekniikka yleistyy  Talous - Reagan ja Thatcher viitoittavat tietä sääntelyn purkamiselle, veronalennuksille, sosiaaliturvan heikennyksille, yksin pärjäämiselle, uusliberalismille, Suomessa saadaan tästä vaikutteita - rahamarkkinoiden sääntelyä puretaan, saadaan kotimainen kysyntä kasvuun ja uusia työpaikkoja, mutta vaihtotaseen vaje kasvaa Anna-Maija Lehto 2014 5
  • 6. 1980-luku  Suurimmat työolo-ongelmat - työn henkinen paine kasvaa, kiire lisääntyy (haittaavuus tuplaantuu 80-luvun aikana) - työpaikan ristiriidat ja kilpailuhenki lisääntyvät voimakkaasti  Työvoiman käyttötapojen muutos - paineita sääntelyn purkamiseen - ”joustavan yrityksen malli” lanseerataan Britanniassa  Tutkimus, kehittämistoiminta - työntekijän näkökulma tärkeää, ”työelämän laatu” –ajattelu - sosiotekniset menetelmät, pohjoismaisessa ajattelussa arvostettu työsuhteiden turvallisuutta, pitkäjänteisyyttä, työntekijöiden sitoutumista, osaamisen syventämistä, osallistumista ja yhteistoimintaa - työn vaatimukset/kontrolli –malli (Karasek) nousee käyttöön - sukupuolten tasa-arvon tutkimus työelämässä alkaa, Työolotutk.1984  Julkisuus - julkisuus luo optimismia työelämän kehittämiseen ja työllisyyteen Anna-Maija Lehto 2014 6
  • 7. 1990-luku  Työllisyys - talouden lama alkoi 1991, johti nopeasti työttömyyden kasvuun, työllisyyden ja palkansaajien määrän pudotukseen - vuoteen 1995 mennessä lähes 400 000 työllistä vähemmän - 1990-luvun loppuun mennessä vähennystä enää 200 000 - palkansaajien vähennys 90-luvun aikana noin 150 000  Työvoiman rakenne - naiset saavuttavat enemmistön palkansaajista 1990 tienoilla - eläkkeelle siirtyminen kiihtyy laman aikana (joka 10. normaalisti eläkkeelle, nyt noin 70 %) - koulutustasojen nousu jatkuu, naiset ohittavat miehet Anna-Maija Lehto 2014 7
  • 8. 1990-luku  Talous - laman taustaa: ylikuumentuneet rahamarkkinat, Suomen Pankin toimien seurauksena markan arvo laskee 20 prosenttia - yrityksiä menee nurin, pankkituki rahoitetaan julkisin varoin, jolloin julkisessa taloudessa joudutaan säästöohjelmiin - 1994 pahin työttömyys, ensimmäiset nousun merkit kone- ja metsäteollisuudessa, vuoden 1995 jälkeen tulee Nokian nousu  Suurimmat työolo-ongelmat - työolotutkimuksissa 90-luvun laman ongelmat eivät näy selvästi, koska 1990 ei vielä tietoa lamasta ja 1997 jo nousun aikaa - kiire lisääntyy 90-luvun aikana, määräaikaiset työsuhteet yleistyvät - kiireen syyt julkisella siinä, että työt lisääntyvät, mutta henkilökuntaa ei saada lisää. Yksityisellä häviävät työt, kilpailu kiristyy sekä kansainvälistyy, mikä lisää tuottavuusvaatimuksia ja työpaineita. - Kuntasektori alkaa voida huonosti Anna-Maija Lehto 2014 8
  • 9. 1990-luku  Työvoiman käyttötapojen muutos - jouston muodot kehitetään huippuunsa: pätkätyöt, ylityöt - sektorit eroavat siinä, miten joustoja sovelletaan - tuottavuus tulee avainsanaksi, mikä vaikuttaa myös kielteisesti: työn tuloksen jatkuva tarkkailu - yksilöllinen palkkaus  Tutkimus, kehittämistoiminta - Työolokomitea 1990 perustaa seurannan: työolobarometri - kehittämistoiminta kiihtyy, yhdistyy tuottavuustalkoisiin ja ohjelmiin - ikäohjelmat, ”hyvän työn kriteerit” vaikuttavat - EU-yhteistyö alkaa, tutkimus ja kehittäminen kansainvälistyvät  Julkisuus - pätkätyöt keskusteluun, prekariaatti-puhe alkaa, julkisuus myös tuottaa hyviä seurauksia: määräaikaisia työsuhteita aletaan valvoa enemmän, vältetään halpatyömarkkinoiden synty - kiireongelma lopultakin tunnustetaan, työpaineiden kasvu pysähtyy - tasa-arvokysymykset paljon esillä, samoin päivähoito, työn ja perheen yhteensovittaminen Anna-Maija Lehto 2014 9
  • 10. 2000-luku  Työllisyys - työllisyys kasvaa vuoteen 2008 asti 200 000:lla hengellä. Naisten työllisyys vähän enemmän kuin miesten (20 000). - yksityiset palvelut (kauppa, liike-elämän palvelut) n. 150 000 kasvua, terveyspalvelut ja rakentaminen kasvua yht. 80 000, teollisuudessa vähennystä - 2003 ja 2004 pieni notkahdus työllisyydessä (teknologiakupla), varsinainen pudotus alkaa 2009 alusta, kahdessa vuodessa n. 90 000 työllisen vähennys, mistä puolet on opiskelijoita  Työvoiman rakenne - ikääntyneiden työllisyys kasvaa reippaasti, keski-ikä nousee - osaamistaso jatkaa kasvua, kysyntä aluksi myös kovaa Anna-Maija Lehto 2014 10
  • 11. 2000-luku  Talous - vuoteen 2007 saakka hyvä jakso Suomen kansantaloudessa - USA:sta alkanut finanssikriisi vuoden 2008 lopulla - 2008 myös Nokian taitekohta, josta alamäki alkaa  Suurimmat työolo-ongelmat - Työolotutkimukset 2003 ja 2008: vuoden 2003 julkistuksessa huomio siitä, että tiedonsaanti työtä koskevista muutoksista on heikentynyt varsinkin yksityisellä sektorilla (pörssiyhtiöt) - vuoden 2008 julkistuksessa havahduttiin valtiosektorin ongelmiin: työntekijöiden hyvinvointi laski selvästi, liittyi valtion ”tuottavuusohjelmaan” - kuntien tilanne edelleen huonoin, siellä kiire säilyy ongelmana Anna-Maija Lehto 2014 11
  • 12. 2000-luku  Työvoiman käyttötapojen muutos - ulkoistamista, työn siirtoa halvemman palkkatason maihin - ristiriidat kärjistyvät: työntekijöiden oma orientaatio pysyvien työsuhteiden ja pitkäjänteisen työssä kehittymisen suuntaan törmää toistuvasti muutoksiin, joissa korostetaan yksilökeskeisyyttä yhteisöllisyyden sijaan, liikkuvuutta sitoutumisen korvikkeena, työorganisaation tarpeiden mukaista joustavuutta ja jatkuvaa tuottavuuden kasvua työntekijän tarpeista lähtevän ajattelun tilalla  Tutkimus, kehittämistoiminta - yritetään vaikuttaa työurien jatkamiseen, eläkeuudistus 2005 - kehitetään työn uusia organisointimuotoja: tiimit, uudet palkkausmuodot, konsultit, työaikajoustot ja liikkuva työ, etätyö - ”työhyvinvointi” yleiskäsitteeksi  Julkisuus - julkisuus myönteistä, Nokia voimissaan Anna-Maija Lehto 2014 12
  • 13. 2010-luku  Työllisyys - Suomi taantuman kourissa, mutta työllisyys 2010–2013 miltei ennallaan (2 457 000) - ikääntyvät jatkavat työntekoa - työttömyys kasvaa, lähinnä piilotyöttömyys ja yli 55-vuotiaiden, joissa paljon niitä, jotka olisivat aiemmin päässeet työttömyyseläkkeelle - koulutettujen työnsaanti vaikeutuu - mobiili- ja digitekniikka vähentävät työpaikkoja varsinkin tietotyössä (media, posti, julkinen sektori)  Työvoiman rakenne - 2013 keski-ikä 43,6 vuotta (1977: 36,2) - naisia palkansaajissa selvä enemmistö (1 090 vs. 1 036) eli 54 000 enemmän Anna-Maija Lehto 2014 13
  • 14. 2010-luku  Talous - taloudessa paljon ulkoapäin tulevaa epävarmuutta: USA:n pankkikriisi, EU:n ongelmamaat, viennin supistuminen  Suurimmat työolo-ongelmat - epävarmuuden kokemukset huipussaan, sen sijaan aiemmin havaitut ongelmat, henkinen rasittavuus, huonot sosiaaliset suhteet, kiire ja määräaikaisuudet ovat kaikki hieman helpottavat Anna-Maija Lehto 2014 14
  • 15. 2010-luku  Työvoiman käyttötapojen muutos - ulkoistamista ja itsensätyöllistäjien määrän kasvua - työpaikkojen siirtäminen halpamaihin vähenee  Tutkimus, kehittämistoiminta - tutkimustoiminnan mahdollisuudet kapenevat, julkisen sektorin supistukset ja yksityisen sektorin vähenevät satsaukset  Julkisuus - hämmentävän negatiivista, sillä media täynnä uhkakuvia: työvoiman kahtiajakautuminen, tietotekniikka hävittää puolet työpaikoista, kaikki joutuvat vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan uudelleen - näille millekään ei löydy faktapohjaa tilastoista tai tutkimuksista, mutta uhkakuvia tuodaan muualta maailmasta, jossa työvoima todella voi olla kahtiajakautunutta Anna-Maija Lehto 2014 15
  • 16. Anna-Maija Lehto 2014 16 Ristiriitaisia muutostrendejä  Turvallisuus: -työsuhteiden turvallisuus, pitkät työurat, koulutuksen vastaavuus  Sitoutuminen: -pysyvyys, oman elämän suunnittelu  Osaamisen syventäminen: -osaamisen kehittäminen, polarisaation tilalle jatkumo  Yhteistoiminta: -tiimityön kehittäminen, yhdessä tekeminen ja oppiminen  Joustavuus: -kielteiset joustot, työ/perhe vaikeudet, prekarisaatio  Liikkuvuus: -irtisanomisen helpottaminen, liikkuvuuden lisääminen  Tuottavuus: -tehokkuuden ylikorostus, lyhyen aikavälin voitot, halpatyöt  Yksilöllistäminen: -työsuoritusten mittaaminen, yksilöll. palkkaus, yhteistyön vähentyminen