Vaativien palveluiden uudistus: osaamis- ja tukikeskukset
•
0 gefällt mir•1,022 views
Mikko Oranen ja Klaus Ranta
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Andere mochten auch
Andere mochten auch (11)
Ähnlich wie Vaativien palveluiden uudistus: osaamis- ja tukikeskukset
Ähnlich wie Vaativien palveluiden uudistus: osaamis- ja tukikeskukset (20)
Mehr von THL
Mehr von THL (20)
Vaativien palveluiden uudistus: osaamis- ja tukikeskukset
- 1. VAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE – TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI 16.12.2016
- 2. Vaativien palveluiden kokonaisuus TAVOITTEET PALVELUILLE THL työpaja 16.12.2016 2 • Varmistetaan monialainen arviointi ja apu niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttäviä palveluita • Varmistetaan näiden palveluiden laatu, vaikuttavuus, taloudellisuus, asiakaslähtöisyys, alueellisesti kattava saatavuus sekä riittävän taidon ja osaamisen ylläpitäminen kokoamalla palvelut viidelle yhteistyöalueelle perustettaviin osaamis- ja tukikeskuksiin (OT - keskukset).
- 3. TYÖSUUNNITELMA THL työpaja 16.12.2016 3 30.9. Ketä keskukset palvelevat – asiakkuuden kriteerien määrittely 18.10 Keskusten tehtävät I 3.11. Keskusten tehtävät II 30.11. OT-keskusten rakenne – keskusten organisoituminen 16.12. Työskentelyn tulosten esittely
- 4. TYÖPAJAPROSESSI • ”VAATIVIEN PALVELUJEN” TARKASTELU • eri näkökulmista • erilaisista ammatillisista asemista • ammatillisista traditioista • asiakkuuskokemusten pohjalta •MONI- JA RUNSASÄÄNINEN KESKUSTELU •EROJEN JA YHTÄLÄISYYKSIEN TARKASTELU •TULOKSENA ENEMMÄN KYSYMYKSIÄ KUIN VASTAUKSIA
- 5. OT-KESKUKSET: KENELLE? ASIAKASRYHMITTELYÄ 1 • Nuoret, joilla vakavaa epäsosiaalista käyttäytymistä ja rikollisuutta, mielenterveys- ja päihdeongelmia, kehityksen vakava vaarantuminen ja sekä hoidon että sijaishuollon tarve. • Lapset ja nuoret, jotka ovat vaaraksi itselleen ja muille, tahdonvastaisen hoidon ja tuen tarve. • Lasten ja perheiden pitkäaikaiset/pitkittyneet ongelmatilanteet, joihin ei ole interventioilla pystytty puuttumaan. • Lapset ja nuoret, joilla on erityisen vaikea lastenpsykiatrinen tai nuorisopsykiatrinen mielenterveyden häiriö. • Vaikeasti somaattisesti sairaat lapset, jotka tarvitsevat paljon monitasoista tukea hoidon aikana sekä sen jälkeen. THL työpaja 16.12.2016 5
- 6. OT-KESKUKSET: KENELLE? ASIAKASRYHMITTELYÄ 2 • Vaikeasti traumatisoituneet lapset ja nuoret, kuten ja vakavaa väkivaltaa ja kidutusta kokeneet (esim. pakolaistaustaiset maahanmuuttajat). • Kehitysvamma-ala • Vaativaa laitoshoitoa tarvitsevat kehitysvammaiset • Vaativa kehitysvammapsykiatria • Oikeudelliset asiat • Lasten oikeuspsykiatriset ja psykologiset tutkimukset ja lausunnot • Pitkittyneet ja komplisoituneet huoltoriidat, joissa vakava lapsen kehityksen häiriintymisen riski • Lastensuojelun edunvalvonnan koordinaatio • Adoptioneuvonta THL työpaja 16.12.2016 6
- 7. OT-KESKUSTEN TEHTÄVÄT: MITÄ JA MITEN? • ASIAKASTYÖ - PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN • KOORDINAATIO, KOULUTUS, KEHITTÄMISEN TUKI • ARVIOINTI, TUTKIMUS
- 8. ASIAKASTYÖ • Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen • Suora asiakas- / potilastyö • Konsultatiiviset ja jalkautuvat työmuodot, digipalvelut, etäyhteydet. Konsultaatioiden suuntaaminen: erityispalvelut – peruspalvelut • Uudenlaiset integroidut hoidolliset laitosyksiköt sijoituksen tarpeessa oleville sekä vakavasti (psykiatrisesti ) oireileville lapsille ja nuorille THL työpaja 16.12.2016 8
- 9. KOORDINAATIO, KEHITTÄMISEN TUKI JA KOULUTUS • Palvelujen kokonaisuuden koordinointi – ”stepped care” = porrasteinen hoito eri palvelujärjestelmän osissa. Sen ohjaaminen, että tehdään oikeita ja riittäviä asioita oikeassa paikassa • Tietoperustainen kehittäminen ja lasten ja nuorten palveluissa toimivan henkilöstön koulutusten koordinaatiorooli • Uusien ja vaikuttavien näyttöön perustuvien menetelmien implementointi ja ylläpito alueella THL työpaja 16.12.2016 9
- 10. ARVIOINTI JA TUTKIMUS • Vaikuttavuuden ja laadun arviointi ja seuranta • Käytäntölähtöinen tutkimus • Osallistuminen tutkimusverkostoihin (yliopistot, tutkimuslaitokset jne.) THL työpaja 16.12.2016 10
- 11. OT-KESKUSTEN RAKENNE • ANNETUT LINJAUKSET • Sijoittuvat maakuntiin, joissa on yliopistosairaala, joka toimii keskuksen vastuutahona • Pohjana ERVA-aluejako • Kansallisesti koordinoitu OT-keskusten verkosto, sovittu työnjako • Verkostorakenne •RAKENNERATKAISUT SIDOKSISSA SOTE- KOKONAISRATKAISUIHIN
- 12. OT –keskus mielenterveys (mt-) -palvelujen tuottajana ja koordinaattorina (K.Ranta) 1. • OT -keskukset muodostetaan viidelle alueelle, ne vastaavat mielenterveyspalveluiden osalta 1) hoidon tuottamisesta vaikeimmille asiakasryhmille 2) maakunnan & yhteistyöalueensa mt-työn koordinaatioista sekä valtakunnallisesta mt- suunnittelun yhteistyöstä • Mt-palvelut (ja -häiriöt) levittäytyvät laajalle! (=koordinointi on sekä pysty- ja vaakasuuntaista) a) varsinaisen mt-häiriöiden hoidon alueelle (lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, lähipalveluissa tapahtuva mt-hoito) b) psykososiaalista tukea tarjoavien palvelujen alueelle (nykyiset sosiaalipalvelut, päihdepalvelujen, koulu-sivi, 3. sekt.) c) huolenpitopalvelujen alueelle (esim. sijoitus/laitosyksiköt, joissa on mt -häiriöstä kärsiviä lapsia/nuoria) • OT -keskusrakenne mielenterveyden palveluketjussa – voidaan nähdä vastaavasti kuin nyt osana yliopistosairaalan roolia (=yhteys tutkimukseen ja kehittämiseen) – nykyiset yop-sairaaloiden shp:t ovat vastanneet paitsi vaativista mt-palveluista myös erikoissairaanhoidon (=tulevat erityispalvelut) järjestämisestä lastenpsykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa omassa maakunnassaan – samoin lasten ja nuorten mielenterveystyön tulevassa koordinaatiossa tarvitaan OT- vaativan ja erityistason vahva yhteys jotta yksikkökoko riittävä näyttöön perustuvien hoitojen järjestämiseksi. OT=erityispalvelujen huippu
- 13. THL työpaja 16.12.2016 13 OT keskus tuottaa palveluita/ hoitoa itse: • vain vaikeimmille mt -häiriö ryhmille (1-2%), kompleksiset oikeudelliset/oikeuspsykiatriset, väkivalta- ja turvahoito • OT:n alla & sen yhteydessä mt -erityispalvelut huolehtivat (3-4%) osuudesta mt- häiriöiden hoidossa, raja sovittavissa • vaikeimman osastohoidon ja oirelevien lasten nuorten sijoitusyksikköjen ”satelliittiverkosto” , menetelmät laitoksiin OT keskus tuottaa ohjausta • näyttöön perustuvien hoitojen importointi, implementaatio, koordinointi yli mt-häiriöiden esiintymissektorien (esiint. 20%) • koulutus: ”menetelmät jalkautuvat” järkevästi = oikea oikeaan paikkaan; koulutussuunnittelu – yhteys koulutusyksikköihin • tutkimus: kyetään selvittämään paikallista vaikuttavuutta kun on olemassa tiivis yhteys OT/ET (ja lähipalvelut) • suora ohjaus: konsultaatiot ja integroitu liikkuva työ (OT -> ET -> lähipalvelut), digi • luodaan: ylikunnallisen lasten ja nuorten mt-työn ohjauksen rakenteet: ”neuvottelukunnat”, joissa koordinoidaan eri tasojen toimijoiden mt -toimenpiteitä yhteen. Nämä ovat puuttuneet nykyjärjestelmästä. Myös EP voi järjestää alueellaan KR 13/12/16 OT –KESKUS MIELENTERVEYS (MT-) -PALVELUJEN TUOTTAJANA JA KOORDINAATTORINA (K.RANTA) 2.