Uusi tartuntatautilaki tehostaa henkilökunnan suojautumista ja parantaa potilasturvallisuutta
•Als PPTX, PDF herunterladen•
0 gefällt mir•5,482 views
THL:n Rokotusohjelmayksikön asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalon esitys 5.5.2017. Aiheena: Henkilökunnan rokotukset työ- ja potilasturvallisuusnäkökulmasta.
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Ähnlich wie Uusi tartuntatautilaki tehostaa henkilökunnan suojautumista ja parantaa potilasturvallisuutta
Ähnlich wie Uusi tartuntatautilaki tehostaa henkilökunnan suojautumista ja parantaa potilasturvallisuutta (17)
Mehr von THL
Mehr von THL (20)
Uusi tartuntatautilaki tehostaa henkilökunnan suojautumista ja parantaa potilasturvallisuutta
- 1. 5.5.2017 1 Uusi tartuntatautilaki tehostaa henkilökunnan suojautumista ja parantaa potilasturvallisuutta Asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Rokotusohjelmayksikkö THL 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö
- 2. Uusi tartuntatautilainsäädäntö • Tartuntatautilaki (1227/2016) – 9 lukua, 93 pykälää (vrt. vanhassa laissa 8 lukua, 45 pykälää) • Voimaan 1.3.2017, paitsi 48§ toimipisteen velvoite tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden suojaamisesta voimaan 1.3.2018 • Asetukset voimaan 13.3.2017 – Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista (149/2017) – Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista (146/2017) 5.5.2017 THL / Rokotusohjelmayksikkö / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 2
- 3. Uudistuksen tausta • Edellinen tartuntatautilaki oli vuodelta 1986 – Lakiin tehty lukuisia muutoksia ja lisäyksiä, lakiteknisesti monimutkainen • Toimintaympäristö on muuttunut, on ilmennyt uusia lain tasolla säätelyä edellyttäviä tartuntatautien torjunnan alueita kuten – Varautuminen ja poikkeusolosuhteet – Kansainvälistyminen: ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkuvuus, EU - rajat ylittävät terveysuhat, WHO-IHR – Perustuslakiin liittyvät yksilönvapautta rajaavat toimet: työstä pidättäminen, tartuntaeristys ja karanteeni • Terveydenhuollon rekisterit ja tietosuoja-asiat ajan tasalle 5.5.2017 THL / Rokotusohjelmayksikkö / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 3
- 4. Uusia asioita tartuntatautien torjuntaan liittyen • Uudistetussa tartuntatautilaissa on säädetty entistä laajemmat ja yksityiskohtaiset valtuudet sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavalle lääkärille, THL:lle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle tietojen saamiseksi epidemian havaitsemiseksi, selvittämiseksi ja torjumiseksi (24§) • THL ylläpitää valtakunnallista hoitoon liittyvien infektioiden rekisteriä (36§) • Laitoksella on oikeus saada terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköistä potilasta ja asiakasta koskevat tiedot hoitoon liittyvien infektioiden diagnooseista ja aiheuttajista sekä tartunnan kulkuun vaikuttaneista tekijöistä 5.5.2017 THL / Rokotusohjelmayksikkö / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 4
- 5. Tartuntatautien ilmoittaminen • Tartuntatautien luokittelun nimikkeistöä on muutettu • Ryhmänimike ”ilmoitettava tartuntatauti” on korvattu nimikkeellä ”valvottava tartuntatauti” (4 §) • Yleisvaarallisiin lisätty: Hepatiitti E, tuhkarokko, influenssa pandemiavirukset, MERS, verenvuotokuumeita aiheuttavia viruksia • Valvottaviin lisätty: Creutzfeldt–Jakobin tauti, pneumokokin aiheuttama vaikea yleisinfektio tai aivokalvotulehdus, jäykkäkouristus • www.thl.fi/infektiotaudit 5.5.2017 THL / Rokotusohjelmayksikkö / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 5
- 6. Tiedonantovelvollisuuksia ja vastuunjakoa / työnjakoa täsmennetty • Erikoissairaanhoidon toimintayksiköiden on annettava säännöllisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle sekä THL:lle hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyä ja torjuntaa koskevaa tietoa sekä osallistuttava valtakunnallisiin hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyttä koskeviin selvityksiin (13§) • Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on ilmoitettava THL:lle ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavalle lääkärille tiedot harvinaisesta ja vakavasta hoitoon liittyvien infektioiden ja mikrobilääkkeille erityisen vastustuskykyisten mikrobien epidemiasta ja epidemiaepäilystä (36§) • Myös vastuu/työnjakoa eri tasoilla täsmennetty 5.5.2017 THL / Rokotusohjelmayksikkö / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 6
- 7. Uusia asioita tartuntatautien torjuntaan liittyen • Tartuntatautilain eristämistä ja karanteenia koskevien säädösten peruslinjat ovat samat kuin aikaisemmassa tartuntatautilaissa • Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä on oikeus itsenäisesti päättää myös tahdosta riippumattomasta eristämisestä ja karanteenista, ja sen mahdollisesta jatkamisesta (59§ - 63§). Tämä on aiemmin vaatinut terveyslautakunnan päätöksen. • Henkilöllä, joka on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin, on oikeus saada ansiomenetyksen korvaamiseksi tartuntatautipäivärahaa. Sama oikeus myös alle 16 v lapsen huoltajalla. 5.5.2017 THL / Rokotusohjelmayksikkö / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 7
- 8. 17 § Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta • Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita • Toimet on sovitettava yhteen terveydenhuoltolain 8 §:ssä säädettyjen potilasturvallisuutta edistävien toimien kanssa • Toimintayksikön johtajan on seurattava tartuntatautien ja lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava tartuntojen torjunnasta • Toimintayksikön on huolehdittava potilaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä 5.5.2017 THL / Rokotusohjelmayksikkö / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 8
- 9. 45 § Työntekijöiden rokotukset • Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä • Työnantaja kustantaa työntekijöilleen ne rokotukset, joilla työntekijää suojataan työstä johtuvilta vaaroilta • Työntekijälle nämä annetaan työnantajan järjestämässä työterveyshuollossa • Työharjoitteluun menevien opiskelijoiden rokotuksista huolehtii opiskeluterveydenhuolto 5.5.2017 THL / Rokotusohjelmayksikkö / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 9
- 10. Uutta 48 § Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi • Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden parissa työntelevällä tulee olla – rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan – rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan – imeväisikäisiä hoitavilla rokotuksen antama suoja hinkuyskää vastaan • Lainsäädännön työstövaiheessa ryhmiksi nostettu esille: – Ne, joiden puolustuskyky on heikentynyt sairauden tai hoidon takia – Imeväisikäiset ja 65 v täyttäneet – Raskaana olevat 5.5.2017 THL / Rokotusohjelmayksikkö / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 10
- 11. 48 § astuu voimaan 1.3.2018 • Siirtymäaikana sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden johdon tulee määrittää ne asiakas- ja potilastilat, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita • Tässä työssä toimipisteen johto käyttää apunaan tartuntatautien torjunnan ammattilaisia • 1.3.2018 lähtien näissä tiloissa työskentelyyn saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen suoja 5.5.2017 THL / Rokotusohjelmayksikkö / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 11
- 12. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle rokotuksia? 5.5.2017 12 • Terveydenhuollon toimipisteissä hoidetaan tarttuvia tauteja sairastavia • Tämä altistaa tartunnoille: • Henkilökunnan • Muut potilaat / asiakkaat • Ja edellä mainittujen • Perheenjäsenet • Sukulaiset • Ystävät, tuttavat • Koulukaverit jne. Terveydenhuollon toimipisteissä on siis sekä tarve että mahdollisuus ehkäistä tartuntatautien leviämistä (Yli)kuolleisuus 500-1500 / vuosi Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö
- 13. Rokottaminen on sekä työturvallisuutta että potilasturvallisuutta • Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiyksiköissä hoidetaan potilaita, joilla on tartuntatauti ja potilaita, jotka ovat esimerkiksi sairauden tai sen hoidon vuoksi alttiina tartuntatautien hengenvaarallisille seurauksille • Tutkimusnäyttö osoittaa selkeästi, että – toimiyksiköiden työntekijät ovat sekä riskissä saada itse tarttuvia tauteja potilaita, joita he hoitavat – he voivat myös niitä levittää näitä tauteja potilaiden keskuudessa • Käytössä olevat sairaalahygieeniset toimenpiteet, kuten henkilökohtaisten suojaimien käyttö vähentävät, mutta eivät poista tarttuviin tauteihin liittyvää työ- tai potilasturvallisuusriskiä 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 13
- 14. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle influenssarokotus? • Sairaalaperäisissä epidemioissa potilaiden sairastuvuus vaihtelee 3-50% ja henkilökunnan11-59% välillä 5.5.2017 14 Kainulainen K ym. SLL 9 /2007, Ruotsalainen E ym. SLL 36 /2010 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö
- 15. Influenssarokotukset henkilökunnan työturvallisuudeksi • Henkilöstö on riskissä sairastua • Rokotus omaksi suojaksi • Perusterveellä työikäisellä rokottaminen ehkäisee parhaimpina kausina jopa 7 - 9 influenssaa kymmenestä • Erityisen tärkeä työntekijälle – Jolla itsellään on perussairaus, jonka takia hän on alttiimpi hankalalle influenssalle tai sen jälkitaudeille – Joka työskentelee lapsipotilaiden parissa (lapset tartuttajina, pikkulapset sairastavat enemmän kuin muut) – Joka on raskaana olevalle – Jonka omassa lähipiirissä on vakavalle influenssalle altis 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 15
- 16. Influenssarokotukset henkilökunnan työturvallisuudeksi • Rokotuksesi suojaa myös työkavereitasi – Työkaverisi voi myös kuulua riskiryhmään – Rokottamisen on osoitettu vähentävän hoitohenkilökunnan sairastuvuutta influenssaan noin jopa 90 % 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 16 Wilde JA et al. Effectiveness of influenza vaccine in health care professionalsa randomized trial. JAMA 1999 Lancet 2000 Saxén H, Virtanen M. Infect Control Hosp Epidemiol 2002
- 17. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle influenssarokotus? • Rokotuksesi suojaa myös läheisiäsi • Lähipiirin rokotusten antamasta lisäsuojasta hyötyvät esimerkiksi – Pienet lapset ja ikäihmiset – Raskaana olevat – Ne, joilla sairaus tai sen hoito heikentää elimistön puolustuskykyä 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 17
- 18. Rokotus on paras suoja influenssaa vastaan • Uutisointi rokotuksen tehosta voi olla hämäävää – Rokotusten tehosta ikäihmisillä ei voida suoraan vetää johtopäätöksiä siitä, kuinka tehokas rokote on terveillä työikäisillä – Vaikka rokotteen teho yhtä influenssavirustyyppiä vastaan jonain kautena olisi huonompi, voi se silti ehkäistä erittäin tehokkaasti toista kiertävää viruskantaa • Rokotteen teho voi siis vaihdella eri kausina, mutta – Etukäteen me emme sitä voi tietää – Rokote on silti paras suoja influenssaa vastaan • Hygieniatoimet ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksinään riitä influenssan torjumiseen 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 18
- 19. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle influenssarokotus? • Kosketus- ja pisaratartuntana tarttuva hengitystieinfektio • Otollisia paikkoja tilat, joissa on paljon ihmisiä • Itämisaika yleensä 2-3 vrk • Henkilökunta ei helposti jää sairauslomalle, venytään ja ainakin eka sairastumispäivä ollaan vielä töissä • Tartunnan saanut levittää virusta jo ennen kuin oireet alkavat • Tartuttavuus on merkittävintä juuri oireiden alussa Fergusson ym. Nature 2006, Longini ym. Aj J Epidemiol 2004 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 19
- 20. Oireiden ja influenssaviruserityksen ajoitus 5.5.2017 20Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö
- 21. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle influenssarokotus? • Jos rokotettu sairastuu, oirekuva on yleensä lievempi • Runsaasti pärskivä ja reilu oireinen tartuttaa enemmän • Tutkimusten mukaan oireettoman/vähäoireisen tartuttavuus on enimmillään puolet Pachucki CT ym. Arch Intern Med 1989. Tilburt JC ym. Vaccine 2008 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 21
- 22. Henkilökunnan influenssarokotukset potilasturvallisuusnäkökulmasta katsottuna • Sinun rokotuksesi suojaa vakavalle influenssalle alttiita asiakkaita ja potilaita • Pitkäaikaissairailla ja huonokuntoisilla vanhuksilla rokotteen tuottama suoja jää vajaaksi, lähipiirin rokottaminen antaa heille lisäsuojaa ja pienentää sairastumisvaaraa • Henkilökunta on sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä potilaan/asiakkaan lähipiiriä, eteenkin osasto- ja hoivakotiolosuhteissa 24/7 paikalla • Ikääntyneiden suojaa voidaan merkittävästi tehostaa heidän parissaan toimivien hoito- ja hoiva-alan ammattilaisten rokotuksin 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 22
- 23. Näin monta hoitohenkilökuntaan kuuluvaa piti rokottaa (NNT), jotta estettiin vanhainkotiasukkaiden: Kuolema 8,2 (95% CI 5,8-20,4) Influenssan kaltainen tauti (ILI) 4,5 (2,9-13,6) Perusterveydenhuollon kontakti 5,8 (3,4-20,4) Erikoissairaalahoito 20,4 (13,6-102,1) • Nämä luvut ovat erittäin hyviä verrattuna esim. lääkehoitojen NNT-lukuihin: Saattaa tarvita hoitaa useita tuhansia, jotta estettäisiin yksi kardiovaskulaarikuolema jollakin lääkkeellä jne. Hayward AC ym. BMJ 2006 Englantilaisessa vanhainkotitutkimuksessa arvioitiin henkilökunnan rokotusten vaikuttavuutta 5.5.2017 23Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö
- 24. Henkilökunnan influenssarokotukset potilasturvallisuusnäkökulmasta katsottuna • Influenssa voi olla kohtalokas esimerkiksi – Vastustuskykyä heikentävää tautia sairastavalle – Vastustuskykyä heikentävää lääkitystä tai muuta hoitoa saavalle – Vakavasti sairastuneelle, tehohoidossa olevalle – Sydän- ja verisuonisairauksia poteville – Jopa terveelle ikääntyneelle • Vakavalle influenssalle ovat alttiita myös raskaana olevat ja pienimmät lapset 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 24
- 25. Influenssarokotteet • Kausi-influenssarokotteista käyttökokemusta kertynyt 50 vuoden ajalta • Kaudella 2016-2017 yli miljoona annosta annettu kansallisen rokotusohjelman rokotuksina Suomessa • Isoissa maissa käytännössä 10 miljoonia annoksia / kausi • Useiden satojen miljoonien annosten käyttökokemus pistettävillä rokotteilla • Käytetyimpien rokotteiden osalta kokemusta on siis erittäin pitkältä ajalta ja erittäin suurista käyttömääristä, eikä mitään ihmeellistä ei ole tullut esille 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 25
- 26. Influenssarokotteet • Hyvin siedettyjä – Tavallisimmin ei mitään oireita – Pistosalueen paikallisreaktio, lämpö, lievä sairauden tunne • Pistettävissä rokotteissa vain pieniä osasia influenssaviruksesta / pinnan rakenteista • Voidaan antaa lähes kaikille – Kanamunan ovalbumiinijäämät nanogrammoissa, voidaan antaa kanamunalle allergiselle yleensä aivan normaalisti – Formaldehydiallergia ei estä rokottamista – Ei anneta, mikäli aikaisemmasta influenssarokotuksesta on tullut anafylaktinen reaktio 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 26
- 27. Muista, että • www.thl.fi/rokottaminen • Rokottaminen sivustolla oma iso osio influenssarokotuksiin liittyen • Sieltä löytyy myös Influenssarokotuksista kysyttyä osio • Kentältä tulevan viestin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten influenssarokotuskattavuudet ovat nousseet merkittävästi, jopa aivan erinomaiselle tasolle. Eroja on eri henkilöstöryhmissä. • Henkilökunnan rokotukset tulee järjestää niin, että rokotukset kirjataan asianmukaisesti (kirjaamisesta säädetään asetuksessa) 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 27
- 28. Vesirokko • Hyvin herkästi tarttuva virustauti – Sairastunut voi tartuttaa jo 1-2 vrk ennen oireita – Pisaratartuntana (hengitys, yskiminen ja vesirokkorakkuloiden neste) – Lyhyehkö oleminen samassa huoneessa riittää • Itämisaika 1-3 vkoa, yleensä noin 2 vko • Vuosittain noin 57 000 tapausta, 200-300 sairaalahoitojaksoa ja 1-2 kuolemaa • Komplikaatiot – Ihon bakteeritulehdukset, keuhkokuume, pikkuaivoataksia, aivotulehdus – Noin joka kolmas saa elinaikanaan kivuliaan vyöruusun 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 28 Kuva: CDC/ Public Health Image Library (PHIL) James Gathany Lasten rokotusohjelman vesirokko rokotukset alkavat syksyllä 2017
- 29. Vesirokko aikuisella • Suomessa on suositeltu vesirokkorokotusta jo pitkään kaikille vesirokkoa sairastamattomille aikuisille • Sairastaminen pidempää ja rajumpaa kuin, jos sen sairastaisi lapsena, johtaa yleisesti jälkitauteihin – Aikuiset tarvitsevat viruslääkehoidon lähes aina – Keuhko-oireita 5-10 % – Aivotulehduksen saa jopa 1 per 14 000 aikuisena sairastunutta (riski 7-kertainen lapsiin verrattuna) – Myös kuoleman riski on noin 25-kertainen lapsiin verrattuna – Erityisesti riskissä ovat ne, joiden puolustuskyky on heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 29
- 30. Vesirokko raskaana olevalla • Eteenkin alkuraskauden vesirokko voi johtaa lapsen synnynnäiseen vesirokko-oireyhtymään: – epämuodostumia (lyhytraajaisuus ja pienipäisyys), näköongelmat, sokeus, laajasti arpeutunut iho, älyllinen kehitysvammaisuus, menehtyminen • 2.-3. raskauskolmannes: vauvalle vyöruusu • Vesirokko lähellä synnytystä: vauva alttiina hengenvaaralliselle infektiolle • Raskaana olevalle itselleen myös rankka tauti, keuhkokuumeriski (10-20 %, kuolleisuusriski 5x vrt muut aikuiset). Raskaana olevien vesirokko tulisi siis pyrkiä kaikin keinoin estämään 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 30
- 31. Vesirokkorokotukset henkilökunnan työturvallisuudeksi • Henkilökunta kohtaa vesirokkoon sairastuneita • Työnantaja velvollinen suojaamaan työntekijää • Jo pitkään on suositeltu, että rokotusta tarjotaan terveydenhuollon, päiväkotien ja koulujen työntekijöille, jotka eivät tiedä sairastaneensa vesirokkoa (Työterveyslaitos Rokotukset työelämässä 2007) • Rokotustarve todella vähäinen tällä hetkellä, koska aikuisväestöstä valtaosa on sairastanut vesirokon – Vain muutama prosentti ei ole sairastanut • Potilasturvallisuusnäkökulma ei tavallaan tuo näihin rokotuksiin `mitään lisää/uutta´ 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 31
- 32. Henkilökunnan vesirokkorokotukset potilasturvallisuusnäkökulmasta • Joko sairastetun vesirokon tai rokotuksen antama suoja on erittäin tärkeä, jos työskentelee esimerkiksi – Leukemiaa tai muita elimistön puolustuskykyä heikentäviä tautia sairastavien parissa – Sytostaatteja, sädehoitoa ja/tai molempia saavien läheisyydessä – Elin- tai kantasolunsiirtopotilaiden parissa – Raskaana olevien läheisyydessä – Vastasyntyneiden parissa 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 32
- 33. Vesirokkorokote • Tautihistoria haastattelemalla • Jos henkilö ei ole sairastanut vesirokkoa tai hän ei ole saanut kahta annosta vesirokkorokotetta, täydennä rokotussuoja • Minimiaikaväli kahden annoksen välillä on 3 kk • Vasta-ainemäärityksiä ei tarvita • Vasta-ainemääritys voidaan tehdä, jos erityinen tarve • Rokotuksesta ei ole haittaa, vaikka henkilöllä olisi jo suoja näitä tauteja vastaan 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 33
- 34. Vesirokkorokote • Hyvin siedetty • Valtaosa terveistä rokotetuista ei saa mitään oireita rokotteesta • Pistoskohdan paikallisia oireita, eli kipua, punoitusta tai turvotusta ilmaantuu joka viidennelle rokotetuista • Alle 5 % rokotetuista saa pistopaikan läheisyyteen tai muualle kehoon vesirokkomaisia rakkuloita, yleensä ilmaantuu vain 2- 5 rakkulaa • Yleisoireet ovat harvinaisia, kuumetta ilmaantuu noin 15 prosentille rokotetuista 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 34
- 35. Vesirokkorokote • Sisältää eläviä heikennettyjä vesirokkoviruksia • Ei anneta – Voimakkaasti immuunipuutteiselle – Voimakasta soluväitteistä immuunipuutosta sairastavalle – Raskaana olevalle – Aiemmasta vesirokkorokotuksesta anafylaksian saaneelle – Neomysiinistä anafylaksian saaneelle • Rokote sisältää vähäisen jäämän neomysiiniä, alle 25 µg – Neomysiinille allergisen voi rokottaa yleensä aivan normaalisti, koska useimmiten neomysiiniallergia on viivästynyttä muotoa (tyyppi IV), mikä ei lisää riskiä vakavalle allergiselle reaktiolle 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 35
- 36. Tuhkarokko • Erittäin herkästi tarttuva virustauti, sairastunut erittää virusta niin runsaasti • Kosketus- ja pisaratartuntana ja ilmateitse, ”kelluu ilmassa”, säilyy pari tuntia pinnoilla • Yksi sairastunut voi tartuttaa 12-18 tuhkarokolle altista • Oireet n. 10 vrk kuluttua tartunnasta (1-3 viikon itämisaika): korkea kuume, hengitystieoireet, silmäoireet (punoitus, valonarkuus) sitten seuraa ihottuma • Tarttuu jo vuorokausi ennen ensimmäisiä oireita • Ehkäistävissä vain rokottamalla! • Ei spesifistä antivirushoitoa! 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 36 Kuva: CDC/ Public Health Image Library (PHIL) Alissa Eckert
- 37. Kuva: CDC/ Public Health Image Library (PHIL) Tuhkarokon vakavat seuraukset • Keuhkokuume • Aivotulehdus 1 / 1000 (-2000), voi jäädä pysyviä vammoja • SSPE 1 / 100 000, viiveellä alkava hitaasti etenevä aivojen tulehdus • Kuolleisuus 1 / 5000 (kehittyneet maat) – 1-3/1000 • Vaarallinen pienimmille lapsille • Erityisen vaarallinen niille, joiden puolustuskyky on heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia • Raskaana oleva: keskenmeno, sikiökuolema, ennen aikainen synnytys 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 37
- 38. Tuhkarokon häviäminen Suomesta Tuhkarokkorokote neuvoloissa 1-vuotiaille 1975-1981 MPR-rokote rokotusohjelmaan 1982, heti alussa kahden annoksen sarja Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 38 Endeemiset eli kotoperäiset MPR- taudit hävitettiin Suomesta jo 1990- luvulla erinomaisesti toteutetun rokotusohjelman ja korkean rokotuskattavuuden avulla Suomi torjui MPR- taudit ensimmäisenä maailmassaKuva: Raportoidut tuhkarokkotapaukset Suomessa 1930–2012 Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri. Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta – entä Suomi? / Mari Kinnunen5.5.2017
- 39. Varmistetut tuhkarokkotapaukset Suomessa 2000 – luvulla 39Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö5.5.2017
- 40. 40Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö Tuhkarokkoa raportoitu v.2017 mm. seuraavissa maissa - Itävalta - Belgia - Bulgaria - Tanska - Ranska - Saksa - Unkari - Italia - Romania - Espanja - Ruotsi - Sveitsi Lähde: Raportoidut tuhkarokkotapaukset 1/2017, ECDC Surveillance Atlas of Infectious diseases, Measles - All cases - Most recent 12 months only - Reported cases Lähde: European Centre for Disease Prevention and Control. Communicable disease Threats Report, 26 March-1 April 2017, week 13. Stockholm: ECDC; 2017. Vaikka Suomesta ”kitketty”, kaikkia MPR-tauteja esiintyy heti omien rajojemme ulkopuolella Tuhkarokkoa erityisen runsaasti nyt myös Euroopassa 5.5.2017
- 41. MPR-rokotukset henkilökunnan suojaksi • MPR-rokotuskattavuuden tulisi olla yli 95 % mieluummin yli 97 %, jotta tuhkarokko pysyisi poissa • Pikkulasten MPR-rokotuskattavuus tietyillä alueilla on ollut pitkään liian matala • Laaja valtakunnallinen epidemia epätodennäköinen • Paikalliset epidemiat mahdollisia • Terveydenhuollon työntekijöillä keskimääräistä suurempi riski kohdata tuhkarokkoa tartuttava 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 41 THL:n Interaktiivinen rokotuskattavuuskartta 2014 syntyneiden lasten MPR-rokotuskattavuus
- 42. MPR-rokotukset henkilökunnan suojaksi • Tarpeellinen kaikille, joilla ei ole sairastettujen tautien antamaa suojaa tai joita ei ole aiemmin rokotettu 2 annoksella • MPR-rokote on kaikille maksuton osana rokotusohjelmaa • Todennäköisesti rokotustarve on kohtalaisen pieni • Osa on sairastanut tuhkarokon, valtaosalla rokotukset ovat kunnossa • Potilasturvallisuusnäkökulma ei tuo mitään ”lisää/uutta” näihin rokotuksiin 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 42
- 43. Henkilökunnan MPR-rokotukset potilasturvallisuusnäkökulmasta • Tuhkarokko on hengenvaarallinen immuunipuutteiselle, suoja tärkeä myös esimerkiksi pienimpiä lapsia, vammaisia ja raskaana olevia hoitaville • Rokote suojaa myös vihurirokolta ja sikotaudilta – Raskaudenaikainen vihurirokko voi aiheuttaa vastasyntyneen vihurirokko-oireyhtymä: vaikeita kehityshäiriöitä ja sokeutta – Lieväoireisena vihurirokon leviäminen saatetaan havaita vasta, kun vihurirokko-oireyhtymät lisääntyvät – Sikotauti aiheuttaa sylkirauhas-, aivokalvon- ja kivestulehdusta 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 43
- 44. MPR-rokote • Tautihistoria haastattelemalla • Muista, että suoja voi olla vajaa eteenkin – 1970 tuntumassa syntyneillä – Niillä, joiden vanhemmat ovat kieltäneet rokotuksen ja joita opiskeluterveydenhuolto ei ole rokottanut • Jos henkilö ei ole sairastanut tauteja tai hän ei ole saanut kahta annosta MPR-rokotetta, täydennä rokotussuoja – Vasta-ainemäärityksiä ei tarvita • Rokotuksesta ei ole haittaa, vaikka henkilöllä olisi jo suoja näitä tauteja vastaan 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 44
- 45. MPR-rokote • Sisältää eläviä heikennettyjä viruksia – Lieviä taudinkaltaisia oireita 5-15 %:lle 1. rokoteannoksen yhteydessä, 2. annoksen yhteydessä ei yleensä mitään • Rokotteet eivät sisällä merkittäviä määriä kananmunan proteiinia, ovalbumiinia, voidaan antaa kanan munalle allergiselle • Rokote sisältää vähäisen jäämän neomysiiniä, alle 25 µg • Ei anneta – Voimakkaasti immuunipuutteiselle – Voimakasta soluväitteistä immuunipuutosta sairastavalle – Raskaana olevalle – Aiemmasta MPR-rokotuksesta anafylaksian saaneelle – Neomysiinistä anafylaksian saaneelle 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 45
- 46. Hinkuyskä • Herkästi pisaratartuntana tarttuva bakteeritauti • Tarttuvuus suurinta oireiden alussa, sairastunut voi tartuttaa 3 vkoa, yskä voi kestää kuukausia • Aikuisilla pitkittynyt yskä, imeväisikäiselle jopa hengenvaarallinen – Suomessa noin 200 todettua hinkuyskätapausta / vuosi – Laajoja epidemioita ei enää esiinny, paikallisia kyllä – Tyypillinen oire on jopa useita viikkoja kestävä puuskittainen, tikahduttava yskä – Pienillä lapsilla johtaa usein pitkään sairaalahoitoon, tehohoitoon, hengityshankaluuksiin liittyvä hapettomuus voi vaurioittaa aivoja, johtaa toisinaan kuolemaan 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 46 Imeväisikäisille viitosrokote annetaan 3 kk, 5 kk ja 1 v iässä Alle 6 kk ikäiset ovat suojattomimpia
- 47. Henkilökunnan dtap-rokotukset potilasturvallisuusnäkökulmasta • Sairastaminen ei anna kunnollista pitkäaikaista suojaa, taudin sairastanutkin tarvitsee rokotuksen • Lapsilla hinkuyskäsuosuojaa tehostetaan 4 v ja 14-15 v, lähellä oleva aikuinen on tartunnanlähde • Rokotusta on pitkään suositeltu vastasyntyneitä ja pieniä imeväisiä hoitavalle terveydenhuollon henkilökunnalle (Rokotukset työelämässä 2007) – Imeväisiä hoitava sairaalahenkilökunta – Lapsipotilailta näytteitä ottava laboratoriohenkilöstö – Äitiys- ja lastenneuvolan henkilökunta 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 47
- 48. dtap-rokote • Erillistä hinkuyskärokotetta ei ole • Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia • Samalla tehostuu suoja kurkkumätää ja jäykkäkouristusta vastaan • Hinkuyskäsuojateho alkaa laskea noin 5 vuodessa • Keskustelua dtap-rokotusten aikaväleistä käydään vielä 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 48
- 49. Toimenpiteet siirtymäaikana • Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden on määritettävä ne tilat, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita • Toimipisteiden johto käyttää tässä apuna tartuntatautien torjunnan ammattilaisia • Henkilökunnan informointi ja koulutus työnantajan vastuulla • Mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisu hyvässä yhteistyöhengessä 5.5.2017 49Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö
- 50. • Opiskelijan tulee itse hyvissä ajoin selvittää, minkälaista suojaa työharjoittelutoimipisteessä edellytetään • Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava, työharjoitteluun menevien opiskelijoiden suojasta • Työnantajien kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä alueen oppilaitoksiin ja opiskeluterveydenhuoltoon, jotta niissä tiedetään, mitä suojaa vaaditaan 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 50
- 51. Tulevaisuus tartuntatautilain hengessä • Rokotustarve on pienin vesirokkosuojan suhteen suurin influenssan osalta • Työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksiin saa käyttää kansallista rokotusohjelmaa varten hankittuja rokotteita • Tartuntatautilainsäädännön kokonaisuudistus tarjoaa mahdollisuuden parantaa työturvallisuutta • Potilasturvallisuus paranee, kun erityisesti infektioille ja niiden seuraamuksille alttiit ovat paremmassa suojassa • Infektioiden ja tartuntatautien torjunta on osa laadunhallintaa 5.5.2017 Ulpu Elonsalo / THL Rokotusohjelmayksikkö 51
Hinweis der Redaktion
- Carrat F, Vergu E, Ferguson NM, Lemaitre M, Cauchemez S, Leach S, Valleron AJ Time lines of infection and disease in human influenza: a review of volunteer challenge studies. Am J Epidemiol. 2008 Apr 1;167(7):775-85.
- NNT= number needed to treat Englantilaistutkimuksen perusteella voitiin arvioida, että rokottamalla 8 henkilökuntaan kuuluvaa, pystyttiin estämään yksi kuolema pitkäaikaislaitoksessa (NNT 8,2 ; 5,8- 20,4) ja yksi kliinisesti influenssalta vaikuttava tauti kutakin vajaata viittä rokotettua hoitajaa kohden (NNT 4,5; 2,9-13,6)(8). Vaikka sairaanhoitolaitoksissa käy omaisia vierailuilla, päivittäin ja lähemmässä kontaktissa ollaan terveydenhuollon henkilöiden kanssa. On huomattavaa, että rokotteita tulee tarjota myös varsinaisen hoitohenkilökunnan, kuten hoitajien ja lääkäreiden lisäksi myös mm. ruuan jakelusta ja potilashuoneiden siivoamisesta vastaaville henkilöille. Potter J, Stott DJ, Roberts MA, Elder AG, O’Donnell B, Knight PV, et al. Influenza vaccination of health care workers in long-term-care hospitals reduces the mortality of elderly patients. J Infect Dis 1997;175(January(1)):1–6. Carman WF, Elder AG, Wallace LA, McAulay K, Walker A, Murray GD, et al. Effects of influenza vaccination of health-care workers on mortality of elderly people in long-term care: a randomised controlled trial. Lancet 2000;355(January(9198)):93–7. Hayward AC, Harling R, Wetten S, Johnson AM,Munro S, Smedley J, et al. Effectiveness of an influenza vaccine programme for care home staff to prevent death, morbidity, and health service use among residents: cluster randomised controlled trial. Br Med J 2006;333(December(7581)):1241.