Pasi Saukkosen esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.

1. Ulkomaalaistaustaisten
kotoutuminen kaupunki- ja
seutukohtaisessa
tarkastelussa
MONET-seminaari
Helsinki 23.5.2018
Pasi Saukkonen

2. • While migration policy remains a national responsibility, central
and local authorities recognise that integration needs to happen
where people are, in their workplaces, in their neighbourhoods,
and in the schools where they send their children.
• Behind every migration statistic, there are individuals or families
starting a new life in a new place. Local authorities, while
coordinating with all levels of government and other local
partners, play a key role in integrating newcomers and
empowering them to contribute to their new communities.
• OECD: Working together for Local Integration of Migrants and
Refugees, 2018.
Pasi Saukkonen / Helsingin kaupunki /
kaupunkitutkimus ja -tilastot
2

3. Ulkomaalaistaustainen väestö Suomessa
• Eurooppalaisessa vertailussa määrä on pieni ja suhteellinen osuus
väestöstä matala. Vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisia oli 365 000,
joista varsinaisia maahanmuuttajia 307 000.
• Noin puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista asuu pääkaupunkiseudulla
ja noin puolet näistä puolestaan Helsingissä. On todennäköistä, että
keskittyminen jatkuu tulevaisuudessa.
• Vaikka maahanmuutto koskettaa koko Suomea, joihinkin Suomen osiin
se vaikuttaa vielä enemmän kuin muihin. Näissä Suomen osissa
ratkaistaan laajassa mielessä suomalaisen kotouttamisen kohtalo.
• Myös tästä syystä tarvitsemme paikallis- ja seututason tietoa
ulkomaalaistaustaisten kotoutumisesta, elinoloista ja elämäntilanteista.
Pasi Saukkonen / Helsingin kaupunki /
kaupunkitutkimus ja -tilastot
3

4. Kotoutumistiedon tila Euroopassa
• Viime vuosien aikana yleistason tieto kotoutumisesta, sen etenemisestä
ja etenemättömyydestä, on kasvanut merkittävästi:
• rakenteellisen osallistumisen ja yhdenvertaisuuden
• sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen
• kielellisen ja kulttuurisen kompetenssin sekä
• yhteisöihin ja yhteiskuntaan samastumisen alueilla.
• Samanaikaisesti me olemme entistä tietoisimpia siitä, mitä emme tiedä:
• Erot maahanmuuttajien/ulkomaalaistaustaisen väestön sisällä ovat niin
suuria, että kohderyhmää on pakko eritellä, jotta sitä ymmärtää oikein.
• Kotoutuminen ei aina onnistu (ainakaan nopeasti), mutta me emme juuri
tiedä, mikä sitä estää ja hidastaa.
• Vielä vähemmän me tiedämme, minkälaiset toimet todella auttavat.
Pasi Saukkonen / Helsingin kaupunki /
kaupunkitutkimus ja -tilastot
4

5. Onko paikallistason tieto mahdollista?
• Rekisteripohjainen tieto on Suomessa lähtökohtaisesti korkeatasoista,
luotettavaa ja melko helposti saatavilla.
• Maahanmuuttajien osalta näihin tietoihin sisältyy kuitenkin monia
ongelmia, jotka voivat johtaa väärinkäsityksiin, virhetulkintoihin ja
huonoihin tai huonosti kohdennettuihin toimenpiteisiin.
• Tarvitaan muita tietolähteitä paikkaamaan ja täydentämään tietopohjaa
ja tuottamaan tietoa aihealueilta, joista rekisteritietoa ei ole saatavilla.
Kysely- ja haastattelumenetelmiä onkin Suomessa käytetty tähän
tarkoitukseen.
• Vastaan tulee kuitenkin toinen ongelma: aineistojen koko ei usein riitä
hienovaraisten erottelujen tekemiseen ja sofistikoituneiden
menetelmien hyödyntämiseen.
Pasi Saukkonen / Helsingin kaupunki /
kaupunkitutkimus ja -tilastot
5

6. Ratkaisumahdollisuuksia
• Tiedonkeruun painottaminen niille paikkakunnille ja seuduille, joissa
maahanmuuttajia/ulkomaalaistaustaista väkeä on eniten
määrällisesti/suhteellisesti.
• Tiedonkeruun kohdentaminen vain joihinkin
maahanmuuttajien/ulkomaalaistaustaisten ryhmiin, jotta saadaan
riittävä määrä vastauksia näistä ryhmistä.
• Kansainvälisen tiedonkeruun harmonisointi ja yhteistyön tiivistäminen.
• Eri lähteistä saatavan määrällisen ja laadullisen tiedon monipuolinen
yhdistäminen ja yhdessä analysointi.
Pasi Saukkonen / Helsingin kaupunki /
kaupunkitutkimus ja -tilastot
6