Asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalon esitys verkkokoulutuksessa 24.5.2018. Aiheena: Tartuntatautilain 48§ ja työharjoitteluun menevät opiskelijat

1. 31.5.2018 1
Tartuntatautilaki 48§ ja
työharjoitteluun menevä
opiskelija
Esityksen nimi / Tekijä

2. Taustaksi: opiskeluterveydenhuolto ja
rokotukset
 Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä
opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien
lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten,
ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille
– Palvelut tulee järjestää riippumatta siitä, mikä on opiskelijan
kotikunta
 Opiskeluterveydenhuollossa toteutetaan myös kansallista
rokotusohjelmaa esim.
– Täydennetään tarvittaessa puuttuva perussuoja
– Huolehtii myös työharjoittelun takia hepatiitti B -suojan
tarvitsevien hepatiitti B – rokotuksista
– Uutta dtap-rokotukset 25 vuotiaille
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 2

3. Taustaksi
 Jos opiskelijalla ei ole oikeutta opiskeluterveydenhuollon
palveluihin, hänelle tulee sosiaali- ja terveysministeriön
linjauksen mukaan antaa tarvittavat rokotukset kunnan
perusterveydenhuollossa
 Jos tämä ei jostain syystä ole mahdollista, opiskelija voi
saada rokotukset myös kotikunnassaan
 Moni opiskelija työskentelee opintojensa
ohessa. Työsopimussuhteessa oleva opiskelija voi saada
rokotuksia myös työterveyshuollossa (työnantaja on
velvollinen suojaamaan työntekijää esimerkiksi työhön
liittyviltä biologisilta vaaroilta)
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 3

4. Tartuntatautilainsäädännön kokonaisuudistus
 Kokonaisuudistus asetuksineen täsmensi tartuntatautien
torjuntaan liittyvä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tiedonanto-
ja vastuutahoja.
 Tartuntatautilain (1227/2016) pykälä 48 astui voimaan
1.3.2018
– Toimintayksikön johdolle / työnantajalle asetettu velvoite
tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden
suojaamisesta
 48§ liittyy kiinteästi pykälään 17, joka koskee hoitoon liittyvien
infektioiden torjuntaa
 48§ limittyy yhteen myös työturvallisuuden kanssa
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 4

5. 17 § Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta
 Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön
on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä
infektioita
– Toimet on sovitettava yhteen terveydenhuoltolain 8 §:ssä
säädettyjen potilasturvallisuutta edistävien toimien kanssa
– Toimintayksikön johtajan on seurattava ja torjuttava
tartuntatauteja/hoitoon liittyviä infektioita ja lääkkeille erittäin
vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava
tartuntojen torjunnasta
– Toimintayksikössä on huolehdittava potilaiden,
asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta
suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden
asianmukaisesta käytöstä
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 5

6. Henkilökunnan työturvallisuus ja
potilasturvallisuus kulkevat käsikädessä
 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiyksiköissä hoidetaan
potilaita, joilla on tartuntatauti ja potilaita, jotka ovat esimerkiksi
sairauden tai sen hoidon vuoksi alttiina tartuntatautien
hengenvaarallisille seurauksille
 Tutkimusnäyttö osoittaa selkeästi, että
– Toimiyksiköissä työskentelevät ovat sekä riskissä saada itse
tarttuvia tauteja potilailta, joita he hoitavat
– he voivat myös levittää näitä tauteja potilaiden keskuudessa
 Käytössä olevat hygieeniset toimenpiteet vähentävät,
mutta eivät poista tarttuviin tauteihin liittyvää työ- tai
potilasturvallisuusriskiä
 Pykälään 48 liittyvät rokotukset suojelevat myös työntekijöitä ja
työharjoittelussa olevia
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 6

7. Pykälä 48
 Velvoittaa suojelemaan tartuntatautien vakaville seurauksille
alttiita potilaita ja asiakkaita
 Koskee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä +
sairaankuljetusta
 Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden parissa
työskentelevällä tulee olla
– sairastetun taudin tai rokotuksen antama suoja tuhkarokkoa ja
vesirokkoa vastaan
– rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan
– imeväisikäisiä jatkuvasti hoitavilla rokotuksen antama suoja
hinkuyskää vastaan
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 7

8. Ketkä ovat tartuntatautien vakaville
seurauksille alttiita?
 Lainsäädäntövaiheessa esille nostettiin
– ne, joiden elimistön puolustusjärjestelmä on heikentynyt joko
sairauden tai sen hoidon takia
– ikääntyneet
– raskaana olevat
– Imeväisikäiset
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 8

9. Lain perustelumuistiossa esille nostettu asia
 Jo uranvalinta- ja koulutusvaiheessa olisi kiinnitettävä alalle
tulevien huomiota siihen, että heidän olisi oltava monin tavoin
valmiita hoitamiensa henkilöiden terveyden suojelemiseen
 Oppilaitosten, aikuiskoulutusta tarjoavien tahojen etc. tulisi
siis kertoa tartuntatautilain pykälä 48:sta esim. koulutusaloja
esittelevillä verkkosivuilla tai opinto-oppaissa, jotta
urasuunnitelmia pohtiva voi ottaa asian huomioon
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 9

10. Opiskelija
• Selvittää, minkälaista suojaa harjoittelupaikassa edellytetään
• Selvittää oman aikaisemman suojan, tekee itsearvion onko
edellytetty suoja kunnossa ja huolehtii tarvittaessa suojan
täydentämisestä
• Huomioi, että työharjoittelupaikalla ei ole pakottavaa
velvollisuutta ottaa opiskelijaa harjoittelujaksolle, mikäli on
epäselvää, onko toimipisteen edellyttämä suoja kunnossa
• Päättää itse omaan terveydentilaan liittyvien tietojen
antamisesta / kertomisesta: mitä, minne ja kenelle kertoo
• Opiskelijan kannattaa ajoissa selvittää ja hoitaa työharjoitteluun
liittyviä asioita aktiivisesti itse, jos hänellä on jokin
terveydentilaan liittyvä rajoite, jonka takia suoja ei ole pykälän
48 mukainen
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 10

11. Opiskelija
 Omien terveystietojen kertominen on vapaaehtoista
 Koska terveystietojen antamiseen tarvitaan aina henkilön oma
lupa, niin opiskelija
 itse kertoo, että toimipisteessä edellytettävä suoja on kunnossa TAI
 itse vakuuttaa kirjallisesti, että suoja on kunnossa (mikäli toimipiste
edellyttää kirjallista vakuutusta) TAI
 halutessaan näyttää esim. terveyskortin, johon on merkitty
rokotus/rokotukset TAI
 tarvittaessa näyttää todistuksen sopivuudesta itse
 Mikäli opiskelijan suojassa on puutteita esim. terveydentilan
takia, niin opiskelija kertoo itse nämä lisätiedot
terveydentilastaan
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 11

12. Oppilaitos
• Informoi opiskelemaan hakevia lainsäädännöstä
• Tekee yhteistyötä oman alueensa oppilaitosten ja
työharjoittelupaikkoja tarjoavien kanssa, jotta saadaan aikaan
toimivat ja lain mukaiset käytännöt ja jotta vältyttäisiin erilaisilta
ylilyönneiltä
• Informoi opiskelijaa ja kannustaa häntä itse selvittämään
asioita
• Perehdyttää opiskelijoita tartuntatautilainsäädännön
uudistukseen
• Huolehtii, että sosiaali- ja terveysalalle opiskelevien tutkintoon
johtavissa koulutuksissa käydään läpi myös lainsäädäntöön
liittyvät asiat
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 12

13. Työharjoittelupaikka
• Toimintayksikkökohtaiseen lääketieteelliseen arvioon perustuen
määrittää ne tilat ja tilanteet, joissa hoidetaan tartuntatautien
vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita
• Tekee yhteistyötä oman alueensa oppilaitosten ja
työharjoittelupaikkoja tarjoavien kanssa, jotta saadaan aikaan
toimivat ja lain mukaiset käytännöt ja jotta vältyttäisiin erilaisilta
ylilyönneiltä
• Kertoo harjoittelupaikkaa hakevalle opiskelijalle ja alueensa
oppilaitoksille, mitä suojaa missäkin toimintayksikössä /
toimipisteessä edellytetään
• Tarvittaessa tarkistaa / kysyy opiskelijalta, onko toimipisteen
edellyttämä suoja kunnossa
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 13

14. Opiskeluterveydenhuolto
• Tekee yhteistyötä oman alueensa oppilaitosten ja
työharjoittelupaikkoja tarjoavien kanssa, jotta saadaan aikaan
toimivat ja lain mukaiset käytännöt ja jotta vältyttäisiin erilaisilta
ylilyönneiltä
• Auttaa tarvittaessa opiskelijaa suojan itsearvioinnissa
• Täydentää suojan tarvittaessa ja antaa opiskelijalle tiedot
annetuista rokotuksista esim. printti potilastietojärjestelmästä
tai terveyskortti
• Näin opiskelija myös itse tietää, mitä rokotteita hän on saanut
• Voi halutessaan tarvittaessa näyttää näitä tietoja
työharjoittelupaikkaa hakiessaan tai harjoittelujaksolle mennessään
• Tarvittaessa arvioi soveltuvuuden ja antaa todistuksen
opiskelijalle
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 14

15. Huomioitavia asioita
 Osa opiskelijoista etsii harjoittelupaikan itse
 Harjoittelupaikka voi olla lähellä tai kaukana opiskelupaikasta
 Oppilaitoksissa ja opiskeluterveydenhuolloissa ei tiedetä mitä missäkin
vaaditaan
 Opiskelijan oma rooli korostuu
 Osassa tilanteista oppilaitos toimii ”koordinaattorina”, mutta
työharjoittelupaikkojen on hyvä huomioida, että oppilaitos ei
voi kerätä ja tallentaa opiskelijoiden terveystietoja
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 15

16. Huomioitavia asioita
 Opiskelijoita on paljon, arviointi/todistusrumbaa pitäisi pyrkiä
välttämään
 Osa opiskeluterveydenhuolloista ja työharjoittelupaikoista on
luonut opiskelijoita varten itsearviointilomakkeen, jota
opiskelija voi käyttää itsearviointia varten
– Joillakin lopussa on osio, missä työharjoitteluun tuleva vakuuttaa
suojan olevan kunnossa
– Toimintamalli on samanlainen, miten esim. suuret työnantajat
ovat toimineet omien työntekijöidensä suhteen
– Tämä on helpoin tapa tehdä asiat niin, että ne menevät lain
mukaan
– Vähentää merkittävästi arviointi/todistusrumbaa
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 16

17. Pykälä 48: Taudit ja suojan
tarkistaminen ja täydentäminen
31.5.2018 17Esityksen nimi / Tekijä

18. Tuhkarokko
 Tuhkarokko erittäin herkästi leviävä, pisara-, kosketus- ja
ilmatartunta. Virus kelluu ilmassa ja säilyy muutamia tunteja
pinnoillakin.
 Taudille altis voi saada tartunnan, jos samassa tilassa on
edeltävän parin tunnin aikana käynyt tuhkarokkoa tartuttava
 Ei spesifistä lääkehoitoa, ehkäistävissä vain rokottamalla
 Vakavia jälkitauteja: keuhkokuume, aivotulehdus, SSPE
 Vaarallisin: pienille lapsille, raskaana oleville (keskenmeno,
sikiökuolema, ennen aikainen synnytys) ja niille joiden
puolustuskyky on heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia
 Kuolleisuus 1-3 / 1000 sairastunutta kohden
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 18

19. Vesirokko
 Herkästi pisaratartuntana tarttuva virus: hengitys,
yskiminen ja vesirokkorakkuloiden neste
 Jo lyhyehkö oleminen samassa huoneessa vesirokkoa
tartuttavan kanssa voi johtaa tartuntaan
 Hankalia jälkitauteja: ihon bakteeritulehdukset,
keuhkokuume, pikkuaivoataksia, aivotulehdus, noin joka
kolmas saa elinaikanaan kivuliaan vyöruusun
 Rankka ja pidempikestoinen, jos sairastaa aikuisena, myös
jälkitaudit ja menehtymisriski kasvavat
 Erityisen vaarallinen raskauden aikana sekä äidille että
lapselle ja niille, joiden puolustuskyky on heikentynyt
sairauden tai sen hoidon takia
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 19

20. Influenssa
 Influenssavirus tarttuu pisaratartuntana yskiessä ja
aivastaessa tai kosketustartuntana käsien välityksellä
niistäessä
 Tarttuu jo ennen kuin oireet alkavat, runsaasti pärskivä ja
oireileva erittää virusta tehokkaasti
 Jälkitauteja ovat poskiontelo- ja korvatulehdukset,
keuhkokuume, mutta myös itse influenssa voi olla vakava, se
voi pahentaa perussairautta ja siihen voi menehtyä
 Influenssan vakaville seurauksille alttiita ovat etenkin
– Vakavasti sairastuneet, tehohoidossa olevat, sydän- ja
verisuonisairaat ja ne, joiden puolustuskyky on heikentynyt
– Pienet lapset, ikäihmiset ja raskaana olevat
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 20

21. Hinkuyskä
 Herkästi pisaratartuntana tarttuva bakteeritauti
 Tarttuvuus suurinta oireiden alussa, sairastunut voi tartuttaa 3
(-4) vkoa, yskä voi kestää kuukausia
 Paikallisia hinkuyskäepidemioita esiintyy edelleen
 Ongelmana salakavaluus, aikuisilla lähinnä pitkittynyt yskä
sen sijaan imeväisikäiselle jopa hengenvaarallinen
 Pienillä lapsilla johtaa usein pitkään sairaalahoitoon,
tehohoitoon, tikahduttava puuskittainen, hinkuva yskä,
hengityshankaluuksiin liittyvä hapettomuus voi vaurioittaa
aivoja
 Suurimmassa vaarassa kaikkein pienimmät lapset, jotka eivät
vielä ole ehtineet rokotusikään tai joilla rokotussarjan
toteuttaminen on vielä kesken
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 21

22. Tarkempaa lisätietoa taudeista
 Mm. esityksessä: Tartuntatautilain pykälä 48 – Miltä taudeilta
potilaita ja työntekijöitä suojellaan
 Voit ohjata myös opiskelijoita, aikuiskoulutettavia jne.
tutustumaan siihen
 Diasarjana ja videotallenteena
– https://www.slideshare.net/THLfi/milta-taudeilta-tyontekijoita-ja-
potilaita-suojellaan
– Linkit esityksiin löytyvät mm. Rokottaminen-sivuston Pidetyt
verkkokoulutukset osiosta, jonne pääsee etusivun
Koulutuskalenterista ja Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön
rokotukset –sivulta
 Tietoa taudeista on myös THL:n Infektiotautien sivustolla,
Euroopan tautikeskuksen sivulla (ECDC) englanniksi
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 22

23. Miten arvioin ja täydennän suojan?
 Avuksi on tehty oma sivu www.thl.fi/rokottaminen
 Eri ryhmien rokottaminen – Työelämän rokotukset –
Sosiaali- ja terveysalan rokotukset - Kuinka arvioida ja
täydentää yksittäisen työntekijän suojaa?
 Också på svenska www.thl.fi/vaccinationer
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 23
• Myös
työharjoiteluun
menevän,
itsearviointia
tekevän voi
ohjata tälle
sivulle, mutta hän
saattaa silti tarvita
apua

24. Tuhkarokkosuoja
 Suojaksi riittää aiemmin sairastettu tauti tai kaksi annosta
MPR-rokotusta
 Oma ilmoitus sairastamisesta riittää, valtaosa 1960-luvulla ja
sitä ennen syntyneistä on sairastanut taudin
 Valtaosa tätä nuoremmista rokotussuoja on kunnossa ks.
tarkemmat ohjeet avuksi tehdyltä sivulta
 Kysymys: Riittääkö yksi annos, jotta voi mennä
työharjoitteluun?
 Kyllä. Työharjoittelun voi mennä, jos yksi MPR-rokoteannos
on annettu.
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 24

25. Vesirokkosuoja
 Valtaosa aikuisväestöstä / työharjoitteluikäisistä on suojassa
vesirokolta, koska on itse sairastanut sen lapsena tai nuorena
– Vain noin 1-2 % ei ole sairastanut, tarkoittaa todella pientä
määrää työharjoitteluun menevistä
– Mitä iäkkäämmästä työntekijästä on kyse, sitä todennäköisemmin
hän on jo monta kertaa törmännyt vesirokkovirukseen ja on siksi
immuuni sille
– Ulkomaalaissyntyiset nuoret aikuiset, jotka ovat kotoisin
esimerkiksi Afrikasta, eivät välttämättä ole kohdanneet
vesirokkovirusta lainkaan. Heillä on riski sairastua vesirokkoon
 Aiemmin sairastettu tauti tai 1–2 annosta vesirokkorokotetta
riittää suojaksi
 Tarkemmat ohjeet avuksi tehdyllä sivulla
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 25

26. Vesirokkosuoja
 Vesirokkorokotusten tarve on siis erittäin vähäinen
 Vesirokkorokotteita ei tule turhaan varastoida
opiskeluterveydenhuoltoon
 Rokotustarve tulisi aina ensin selvittä ja rokotteita tulisi tilata
vain tarpeen mukaan
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 26

27. Hinkuyskäsuoja
 Aiemmin sairastettu tauti ei tuo elinikäistä immuniteettia
 Lapsuusiässä saatujen hinkuyskärokotteiden tuottamaa
suojaa tehostetaan dtap-rokotteella, sillä erillistä
hinkuyskärokotetta ei ole saatavilla (ei valmisteta)
 Suurin osa työharjoitteluun menevistä ei tarvitse
hinkuyskäsuojaa
 Rokotteen antama suoja laskee noin 3-4 vuodessa, joten
hinkuyskäsuoja kannattaa tehostaa vasta, kun on
aloittamassa työharjoittelun imeväisikäisten parissa
toimipisteessä, jossa edellytetään suojaa
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 27

28. Hinkuyskäsuoja
 Työharjoittelupaikat: suojaa ei tarvitse edellyttää kaikilta ja
kaikkialla, vain niissä paikoissa, joissa jatkuvasti hoidetaan
imeväisikäisiä (alle 1 v) ja tilanteissa/tehtävissä, joissa
toistuvasti, säännöllisesti työskennellään imeväisten parissa
 Suojaa kannattaa edellyttää etenkin, jos harjoittelujakso on
pitkäkestoinen
 Jos henkilö on juuri saanut dT-tehosteen, kannattaa odottaa
kaksi vuotta, ennen kuin annetaan dtap-rokote
 Suojaa ei tarvitse lähteä rakentamaan esimerkiksi DTaP-IPV-
eli nelosrokotteella, vaikka henkilö olisi saanut
perusrokotussarjan vain dT-rokotteella
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 28

29. Hinkuyskäsuoja
 Entä jos hinkuyskäsuojaa ei voida juuri nyt tehostaa ja henkilö
on menossa työharjoitteluun esimerkiksi neuvolaan?
 Tartuntatautilain uudistuksen tarkoitus on torjua tarttuvia
tauteja. Aivan 100-prosenttiseen suojaan ei tartuntatautien
torjunnassa kuitenkaan päästä. Pyritään siis siihen, että
henkilökunta olisi mahdollisimman kattavasti suojattu.
 Esimerkiksi laajan paikallisreaktion ja yleisoireiden takia
rokotusväliä jouduttaisiin pidentämään merkittävästi. Tämä ei
ole kenenkään etu. Yksittäisen työntekijän kohdalla
työnantaja voi siis kokonaistilanteen huomioiden päättää, että
työntekijä jatkaa normaalisti omassa tehtävässään ja suoja
täydennetään myöhemmin.
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 29

30. Voiko dtap-rokotteen antaa raskaana olevalle?
 Voit antaa rokotteen raskaana olevalle
– Rokotteen voi antaa jo ensimmäiselläkin raskauskolmanneksella,
mutta rokottamista suositellaan kuitenkin vasta 20.
raskausviikosta alkaen. Näin saavutetaan syntyvän lapsen
kannalta paras suoja. Tauti on hankala raskaana olevalle
itselleen
– Äidin muodostamat hinkuyskävasta-aineet siirtyvät raskauden
aikana lapselle ja suojaavat vastasyntynyttä juuri kaikkein
altteimman ajan. Esimerkiksi Englannissa rokotetta nimenomaan
suositellaan raskausviikoilla 20–32, jotta lapsi saisi
mahdollisimman hyvän suojan
– Käyttökokemusta raskaana olevien hinkuyskärokotuksista on
kertynyt jo paljon, sillä useat maat suosittelevat raskauden
aikaista hinkuyskärokotusta. Mitään erityistä huolenaihetta ei ole
noussut esille raskauden kulun, äidin tai lapsen terveyden
kannalta.
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 30

31. Influenssasuoja
 Influenssaa vastaan suoja pitää tehostetaa vuosittain
 Influenssarokotusta ei anneta, jos rokotukselle on olemassa
vasta-aihe
 Jos opiskelija tietää menevänsä työharjoitteluun
influenssakaudella, hänen tulisi ottaa kausi-influenssarokote
jo syksyllä, kun rokotuksia järjestetään
 Riittääkö tartuntatautilain mukaiseksi influenssasuojaksi
se, että on edellisellä kaudella sairastanut influenssan?
– Ei riitä, sillä kiertävät valtavirukset voivat vaihtua ja
influenssavirukset muuntuvat. Sen takia suoja pitää
”ajantasaistaa” joka vuosi.
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 31

32. Influenssasuoja
 Pitääkö influenssarokotussuojaa edellyttää myös
influenssakauden ulkopuolella?
 Ei tarvitse. Suomessa influenssakausi alkaa useimmiten
joulu-tammikuussa ja kestää enimmillään toukokuulle.
Tavallisesti epidemia alkaa hiipua huhtikuun aikana. Riski
sairastua influenssaan muulloin on hyvin pieni.
 Kauden ulkopuolella influenssaa havaitaan vain
satunnaisesti, yleensä ulkomailta tuotuina yksittäisinä
tapauksina.
 Syksyllä ja talvella influenssarokotteita on saatavilla, mutta
myöhemmin keväällä rokotusta voi olla vaikea saada. Kesällä
Suomessa rokotetta ei ole enää saatavilla lainkaan. Ei siis ole
mielekästä vaatia influenssarokotussuojaa kauden
ulkopuolella.
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 32

33. Työharjoittelu kotihoidossa
 Myös kotihoitoon työharjoitteluun menevä saattaa tarvita
rokotussuojaa
 Ryhmämuotoiseen asumiseen tarkoitetut yksiköt, joissa tilat,
asiakkaat ja henkilöstö muodostavat toiminnallisen
kokonaisuuden, ovat sosiaalihuollon toimintayksiköitä. Ne
kuuluvat pykälän 48 soveltamisalaan.
 Asiakkaan koti, joka ei sijaitse edellä kuvatussa
sosiaalihuollon toimintayksikössä, ei ole sosiaali- ja
terveydenhuollon toimipiste.
– On silti hyvä muistaa, että esimerkiksi influenssarokotusta
suositellaan kaikille, jotka työskentelevät ikäihmisten tai
immuunipuutteisten parissa. Rokotukset kuuluvat kansalliseen
rokotusohjelmaan ja ovat maksuttomia.
31.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 33

34. Missä tilanteissa suojaa ei tarvitse edellyttää?
 Päiväkodit, koulut ja vastaanottokeskukset eivät ole
sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä, joten
pykälää 48 ei sovelleta niissä
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 34

35. 100 % suojaan tartuntatautien torjunnassa ei
päästä: ei liian tiukkoja tulkintoja
 Lain sanamuoto: Työskentelyyn saa käyttää vain erityisestä
syystä henkilöä, jolla on puutteellinen suoja
 Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi:
– Käytettävissä ei ole muuta ammattitaitoista henkilökuntaa
– Uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin
 Suojan voi hoitaa kuntoon myös työskentelyn aloittamisen jälkeen
– Työntekijän oma terveydentila estää rokotuksen ottamisen
 Työnantajan tulee huolehtia siitä, että tartuntatautien vakaville
seurauksille alttiita hoitaa riittävästi suojattu henkilöstö
 Hyvin tiukat tulkinnat pykälästä 48 ovat harvoin tarpeen
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 35

36. Missä lisätietoa ja apua?
 www.thl.fi/rokottaminen
 Eri ryhmien rokotukset –osio sisältää Työelämän rokotukset
– Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotukset
– Tartuntatautilain 48 pykälän mukaisen suojan arviointi
toimintayksikössä
– Kuinka arvioida ja täydentää yksittäisen työntekijän suojaa?
– Tartuntatautilain pykälästä 48 kysyttyä
– Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstön
influenssarokotukset
– Opiskelijoiden rokotukset
 Också på svenska www.thl.fi/vaccinationer
 Terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu puhelinneuvonta
arkisin klo 10-12, puh. 029 524 6060
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 36