URMI-hankeen (Urbanization, Mobilities, Immigration) raportti sosiaalisesta kestävyydestä kaupungeissa ja kestävän kaupunkikehityksen mahdollisuuksista ks. http://urmi.fi/

1. SOSIAALINEN KESTÄVYYS: ASUMINEN,
SEGREGAATIO JA TULOEROT
KOLMELLA KAUPUNKISEUDULLA
Saikkonen P., Hannikainen K., Kauppinen T., Rasinkangas J. & Vaalavuo M.
Raportti 2/2018
19.3.2018 THL Raportti 1

2. VERTAILUSSA KOLME
KAUPUNKISEUTUA
 Raportissa mukana Helsingin, Tampereen ja Turun
seutukunnat.
 Suomessa vain vähän vertailevaa tutkimusta
väestörakenteen alueellisesta eriytymisestä.
 Tutkimuskohteina asuminen, segregaatio ja tuloerot,
tarkastelujakso 2005-2014.
 Kaupunkien kehityskuluissa on eroja.
19.3.2018 Kolme kaupunkiseutua 2

3. 19.3.2018 Sosiaalinen kestävyys 3
KESKIÖSSÄ SOSIAALINEN KESTÄVYYS
 Kestävän kehityksen perusajatus on, että tulevilla sukupolvilla
olisi vähintään samat elämän edellytykset kuin nykyisillä. Tämä
tarkoittaa sitä että ympäristö (ekologinen), ihminen (sosiaalinen
ja kulttuurinen) ja talous (taloudellinen) otetaan tasavertaisesti
huomioon kaupunkien päätöksenteossa ja toiminnassa.
 Raportissa sosiaalisesta kestävyydestä tarkastellaan asumista,
segregaatiota ja tuloeroja, palvelut tarkastelun ulkopuolella.
 Sosiaalista kestävyyttä tutkittu vähemmän kuin muita
kestävyyden osa-alueita - jäänyt myös kaupungeissa
vähäisemmälle huomiolle ja arvostukselle.
 Kestävyyteen kuitenkin mahdollista päästä vain kaikkien osa-
alueiden samanaikaisella toteutumisella.

4. TULOEROT SUUREMPIA SUURISSA
KAUPUNGEISSA
 Helsingissä, Tampereella ja Turussa on koko maata
suuremmat tuloerot: kaupunkeihin keskittyy pieni- ja
suurituloisuutta.
 Seutujen muissa kunnissa keskimääräinen tulotaso on
korkeampi kuin näissä keskuskaupungeissa.
 Tuloerojen kehitys seuraa koko maan kehitystä.
 Tuloeroissa ei merkittäviä muutoksia 2000-luvulla Suomessa.
19.3.2018 Tuloerot kaupungeissa 4

5. ALUEELLISESSA ERIYTYMISESSÄ EI
SUURIA MUUTOKSIA (2005-2014)
 Kuitenkin tulotason mukainen alueellinen eriytyminen on
vahvistunut Tampereen ja Turun seutukunnissa.
 Etninen eriytyminen on hieman vahvistunut kaikissa
seutukunnissa ja se on vahvinta Turun seudulla.
 Lasten osalta etninen eriytyminen on vahvempaa kuin
työikäisessä väestössä (ks. seuraavat diat).
 Etninen ja tulotason mukainen eriytyminen seuraavat osin
toisiaan, mutta eivät ole täysin päällekkäisiä ilmiöitä.
19.3.2018 Alueellinen eriytyminen 5

6. LAPSILLA ETNINEN ERIYTYMINEN ON
VOIMAKKAAMPAA
 Vuonna 2014 olisi Helsingin seudulla 27 prosentin länsimaiden ja
Itä-Euroopan ulkopuolella syntyneistä 20-64-vuotiaista tullut siirtyä
toiselle postinumeroalueelle, jotta he olisivat sijoittuneet alueellisesti
samaan tapaan kuin suomalaissyntyiset.
– Tampereen seudulla 29 %, Turun seudulla 36 %
 Alle 18-vuotiaiden joukossa olisi Helsingin seudulla 42 prosentin
niistä, joilla ainakin yksi vanhemmista oli syntynyt länsimaiden ja
Itä-Euroopan ulkopuolella, tullut siirtyä toiselle postinumeroalueelle,
jotta he olisivat sijoittuneet samaan tapaan kuin täysin
suomalaistaustaiset alle 18-vuotiaat.
– Tampereen seudulla 42 %, Turun seudulla 49 %
19.3.2018 Alueellinen eriytyminen 6

7. LAPSILLA ETNINEN ERIYTYMINEN ON
VOIMAKKAAMPAA
19.3.2018 Alueellinen eriytyminen 7
Luvut kuvaavat, kuinka suuren
osuuden jommastakummasta
ryhmästä olisi siirryttävä eri
postinumeroalueelle seudulla,
jotta ryhmät olisivat sijoittuneet
alueellisesti samaan tapaan.
Mitä suurempi arvo, sitä
erilaisempi sijoittuminen.
27
36
29
42
49
42
49
59
45
0 20 40 60
Helsingin
seutukunta
Turun seutukunta
Tampereen
seutukunta
Erilaisuusindeksi, %
20-64-vuotiaat länsimaiden ja Itä-Euroopan ulkopuolella syntyneet (verrattuna
suomalaissyntyisiin)
Alle 18-vuotiaat, joilla ainakin yksi länsimaiden ja Itä-Euroopan ulkopuolella syntynyt
vanhempi (verrattuna täysin suomalaistaustaisiin)
Alle 18-vuotiaat, joilla kummatkin vanhemmat syntyneet länsimaiden ja Itä-Euroopan
ulkopuolella (verrattuna niihin, joilla ainakin yksi suomalaissyntyinen vanhempi)

8. OMISTUSASUMISEN YLEISYYDESSÄ
MUUTOKSIA (2005-2014)
 Omistusasuminen on kaikilla seuduilla vähentynyt
pienituloisilla ja yleistynyt suurituloisilla.
 Keskuskaupungeissa (Helsinki, Tampere, Turku) myös
keskituloisten omistusasuminen on vähentynyt, selvimmin
Helsingissä ja Tampereella.
 Ulkomaalaistaustaiset asuvat kaikilla seuduilla kaikissa
tuloryhmissä vähemmän omistusasunnoissa ja ahtaammin
kuin suomalaissyntyiset.
19.3.2018 Asuinolot 8

9. ASUMINEN POIKKEUKSELLISEN
KALLISTA HELSINGISSÄ
 Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute vaivaa erityisesti
Helsinkiä, mutta myös muita keskuskaupunkeja.
 Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat
nousseet voimakkaimmin ja ne ovat aivan omalla tasollaan.
 Helsingissä neliövuokra on vapaarahoitteisissa vuokra-
asunnoissa keskimäärin 6,50 euroa suurempi kuin valtion
tukemissa vuokra-asunnossa. Turussa ja Tampereella ero
pienempi.
19.3.2018 Pienituloisten asuminen 9

10. ALUEELLISEN ERIYTYMISEN
HALLINNASSA ON EROJA
 Helsingissä ja Tampereella harjoitettu pitkäjänteinen
sosiaalinen sekoittaminen näkyy alueilla monimuotoisuutena.
 Turussa asetetut tavoitteet samansuuntaisia, tavoitteet eivät
kuitenkaan samoissa määrin konkretisoidu käytännössä.
 Aluekehittämistä on tehty lukuisissa hankkeissa ja vaihtelevin
budjetein – hankkeiden vaikutusten arviointi haastavaa.
19.3.2018 Eriytymisen hallinta 10

11. 19.3.2018 Askeleet sosiaaliseen kestävyyteen 11
SOSIAALISEN KESTÄVYYDEN NÄKYMÄT
 Kansainvälisesti verrattain pienet tuloerot edistävät
sosiaalista kestävyyttä.
 Etninen eriytyminen maltillista etenkin Helsingin ja Tampe-
reen seuduilla, mutta lapsilla eriytyminen on voimakkaampaa.
 Omistusasumisessa muutoksia, jotka edellyttävät
asuntopoliittista keskustelua siitä, miten paljon
valinnanvapautta asumismuodon valinnassa on.
 Helsingissä asumisen hinta omassa kalleusluokassaan.
 Kaupunkien omat toimet voivat edistää tai murentaa
sosiaalista kestävyyttä.

12. LISÄTIETOJA
Saikkonen, P. ym. (2018) Sosiaalinen kestävyys: asuminen,
segregaatio ja tuloerot kolmella kaupunkiseudulla.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-084-6
Paula Saikkonen Timo Kauppinen
Erikoistutkija Tutkimuspäällikkö
p. 029 524 8133 p. 029 524 7233
sp. etunimi.sukunimi@thl.fi sp. etunimi.sukunimi@thl.fi
URMI-hanke - Urbanization, Mobilities, Immigration: http://urmi.fi/
19.3.2018 Lisätiedot 12