Sessio: Mitä jos kertoisit tavoitetilastasi tarinan avulla HYTE-päivä 12.11.2020

1. Hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen päivä 12.11.2020
14.45–15.45
Mitä jos kertoisit tavoitetilastasi tarinan avulla?
Tarinoiden vaikuttavuus perustuu samaistuttavuuteen. Tarinat koskettavat, niitä jaetaan
ja ne jäävät mieliin. Mihin haluat ihmisten sitoutuvan ja tuntevan yhteyttä? Mitä haluat
viestiä?
Kuulemme lyhyen johdannon asiaan ja sen jälkeen tutustumme muutaman terveyden
edistämisen määrärahoista rahoitetun hankkeen asiakasprofiileihin ja viestinnällisten
tarinoiden kehyksiin.
Session vetäjät:
Anne-Marie Haavisto, projektipäällikkö (HuuMa), Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
Minna Salakari, projektipäällikkö (Ankkuri), Turun ammattikorkeakoulu
Kaisa Koivuniemi, terveyden edistämisen asiantuntija (Meidän perhe liikkeellä), Likes
Tervetuloa!
Suljethan
mikrofonisi
ja kamerasi.
Aloitamme
klo 14:45.

2. HuuMa - Päijät-Häme, huumeeton maakunta
Terveyden edistämisen määrärahalla toteutettava hanke vuosina 2019-2021
Toteuttajat:
• Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos, Päijät-Hämeen
hyvinvointikuntayhtymä (hankkeen hallinnoija)
• LAB-ammattikorkeakoulu
systemaattinen tapa muodostaa yhteistä nuorilähtöistä tietoa ja
hyödyntää sitä toiminnassa
kokeiltuja ja arvioituja toimintamalleja nuorten hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseksi ja huumeiden käytön ehkäisemiseksi
konsepti kattavan, vaikuttavan ja kustannustehokkaan edistävän ja
ehkäisevän työn tekemiseksi
Projektipäällikkö Anne-Marie Haavisto
Projektipäällikkö Taina Heininen-Reimi

3. Ihmisiä liikuttavasta
viestinnästä
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

4. Hankkeen alussa meillä
oli visuaalinen tarina.
Hankkeen tavoitteet
yksinkertaistettiin ja
arkistettiin, ja niihin lisättiin
nuorten osallisuutta ja
ammattilaisen tekemistä
edistäviä kysymyksiä.
Avainsanoja
• Ymmärrettävästi
• Yhdessä
• Arjessa
• Yhteisössä
• Tietoon perustuen
• Eläytyen
• Kysymällä
Halusimme viestiä niin, että
kuka tahansa voi ymmärtää
ja kokea osaavansa
osallistua.

5. Nuorilähtöinen tieto
Tilasto- ja tutkimustieto
Asiakas- ja kyselytieto
Kokemus- ja kokeilutieto
Nuoriin liittyvä tieto kunnissa
• Hyvinvointikoordinaattoritiimi
• Kuntakierros, itsearviointi
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon
rakenteinen kirjaaminen
• PHHYKY-tiimi
• 4 tuulen ilmiöt
Nuorilta saatava tieto kehittämistä varten
• Hanketiimi
• Palvelumuotoilu, työpajat,
kokemusasiantuntijat, Hubut
Yhteinen ymmärrys
Dialogisuutta tukevat rakenteet
Systeemisyys ja tiedolla johtaminen
Monialaiset kokoontumiset
Ilmiöpöytäkiertue
• Ilmiöpöytätiimi
• Uutta parempaa tietoa dialogissa
• Kiertueen aiheena lapsiperhe-köyhyys
• Eriarvoistuminen, harrastukset, jatko-
opinnot, avun pyytäminen ja
vastaanottaminen, stressi,
palautumiskyky, mahdollisuudet
Kuntien monialaiset kehittämisprosessit
• Hanketiimi
• Monialaisia tarpeesta syntyviä
systemaattisia kehittämisprosesseja
(Kärkölä, Asikkala)
Toiminta
Käytännöt (suojatekijät – riskitekijät)
Osaamisen lisääminen
Roolit ehkäisevässä työssä
Vaikutusten arviointi
Kuntien hyvistä käytännöistä vaikutusten
arvioinnin työkaluun
• Hanketiimi
• Käytäntöjä, koulutusta, tukea
• Vaikutusten arvioinnin työkalu
Roolit ehkäisevässä työssä ja varhainen
tunnistaminen, tuki
• Tiimit, pilotit
• Ehkäisevä työ koulussa – kysely ja
roolit (Lahti, Orimattila, Heinola)
• Koulu- ja oth roolit (PHHYKY)
• Kun nuori käyttää päihteitä –
”palvelupolkutyö” (monialainen
kehittäminen PHHYKY ja Lahti)
Palvelumuotoilulla
konseptin ytimeen:
• Empatia
• ”Mitä jos?”
• Brändi
Konseptin asiakkaisiin:
• Nuori
• Asiantuntija
• Yhteisö
Millaisia rooleja ja suhteita
asiakasprofiileilla on
konseptin tietoon,
ymmärrykseen ja toimintaan
liittyen?
Mitä empatia ja ”Mitä jos?”
ajattelu ovat tiedolla
johtamisessa, entä ihmisten
tekemisessä?
Jos meillä kaikilla lasten,
nuorten ja perheiden parissa
toimivilla olisi yhteinen tarina
ja kieli, millaista
empatiakielemme olisi, entä
”Mitä jos?” –kielemme?
Malli, malleja
Osa Päijät-Hämeen ehkäisevää työtä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (seudullisesti koordinoitu ehkäisevä työ, hyvinvointikoordinaattorit,
seudulliset sivistyksen ryhmät: sivistystoimenjohtajat, nuorisopalvelut, nuorten ohjaus- ja palveluverkostot, opiskeluhuollon ohjausryhmät, LAPE-ryhmät
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

6. Nuorilähtöinen tieto
Työn pohjana on
monipuolista tietoa:
tutkimus- ja tilastotietoa
sekä paikka- ja
kokemustietoa. Kysy
itseltäsi, mitä tiedän,
miten kysyn lisää ja
miten jaan muille. Onko
tiedon hankkiminen
systemaattista?
Järjestettäisiinkö nuorille
työpaja?

7. Tieto ei riitä
Ymmärrys ei riitä
Toiminta ei riitä Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan
osaamiskeskus Verso
Viestintämme
on kyettävä
muuttamaan
ihmistä
!

8. Muutoksen viestintä
Jakob Trollbäck / Kiertotalouden seminaari
11.9.2019 / Design Forum Finland
• Ihmisiä liikuttavasta viestinnästä tulisi siirtyä viestintään, joka
muuttaa ihmisiä
• Viestintä hyvän vuoksi = totuuden sydämen löytämistä = turhan
karsimista pois
• Hyvän viestinnässä nykypäivänä korostuu neljä oleellista asiaa:
• 100 % tärkeää
• 100 % kiireellistä
• 100 % sydäntä
• 0 % kiinnostavaa / jännittävää!
• Mitä voimme oppia mainosmaailmasta?
• Inspiroimme ihmisiä ottamaan selvää
• Rakennamme viestejä, jotka saavat ihmiset pohtimaan
• Sidomme viestin osaksi ihmisten henkilökohtaista elämää
Piritta Hannonen / Palvelumuotoilu HuuMassa

9. Brändiajattelusta
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
Nyt mieti jotain, johon voisit soveltaa brändiajattelua:
• Hankettasi
• Organisaatiotasi tai yksikköäsi
• Palveluasi tai tuotettasi
• Työkokonaisuuttasi
Jotain, minkä arvojen haluaisit välittyvän ihmisille. Jotain,
jonka haluaisit ihmisten kokevan omakseen. Jotain, jonka
imagoon haluaisit vaikuttaa.

10. Mitä susta puhutaan, kun et ole paikalla?
[small] polttomerkki/merkitseminen – tunnus, jonka
avulla erottaudutaan
[big] imago - asiakkaan tuotteesta, palvelusta,
yrityksestä jne. kokema mielikuva
 aina subjektiivinen, vaikea hallita
 syntyy aina, ja vaikuttaa
ostokäyttäytymiseen ja suositteluun
auttaa sinua saamaan ihmiset mukaan
kytkeytyminen arvostettuun brändiin voi olla osa
henkilön oman identiteetin rakentamista
mieluisasta brändistä ollaan usein valmiita myös
maksamaan enemmän (rahaa TAI aikaa,
vaivannäköä, sitoutumista)
yhtenäinen brändi
Mitä ihmiset ajattelevat
ensiksi, kun kuulevat sinun
nimesi?
Millaisia mielikuvia muilla
on sinusta?
”Brändi syntyy kaikissa niissä
kohtaamispisteissä, joissa asiakkaan
ja yrityksen tiet risteävät.”
(Sari Venäläinen, Advance B2B)
brand
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

11. LAPE –muutosohjelma
- hyvä hankebrändi
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

12. Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
Be the change you want to see.
(Gandhi)
And brand that.
Hanketyössä erityisen
tärkeää on, että itse hanke
on niin vahvasti arjessa
kiinni, että se jo ilmentää
tavoitetilaansa.

13. Synkkaako sun kanssa?
Brändien joukosta valikoituvat
ne, joiden kanssa synkkaa, sillä
ihmiset haluavat viihtyä ja
viettää aikaa myös brändien
kanssa. Ihmisläheinen brändi
sytyttää, mutta miten
tällainen brändi rakennetaan?
blinkhelsinki.fi
Ulkokuoren lisäksi ihmiset
haluavat tutustua sun
persoonaan
ajatuksiin ja asenteisiin
arvoihin
äänensävyyn
maineeseen
henkilökohtaisiin
tarinoihin
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
jotta he voivat luottaa suhun

14. Tarina voittaa faktan.
brändin on elettävä arjessa
tarina on viestinnän työkalu, jonka avulla
työntekijä ja asiakas voivat kokea ja
samaistua
tarina herättää kuulijassa empatiaa
kuulija voi tuntea samoja tunteita
strategisen tarinankerronnalla voit väläyttää
näkymän, johon brändisi auttaa: parempaan
elämään, jossa on ratkaisuja ja hyvää mieltä
Brändin tarinaydin
auttaa kertomaan brändistä johdonmukaisesti
 identiteetti muutetaan tarinan perusaineksiksi
 aineksista rakennetaan koskettavia tarinoita
 tarinoista syntyy brändi
Ehjä ja kirkas brändi on hyvin viestitty
kokonaisuus ja elävä kokemus.
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
mitä haluat kuulijan tuntevan?

15. Yhteinen tarinahan olisi
vielä parempi!
Mutta ystävä kenelle?
tutustu niihin ihmisiin, joille haluat tehdä
eläydy ihmisten elämään ja tarpeisiin
tee yhdessä heidän kanssaan
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
Brändi on ystävä!
Kun minä jaan kanssasi asioita, sinä tunnet minut paremmin, herätän
luottamusta ja pystyt samaistumaan minuun.
Otat minut auliimmin mukaan arkeesi, kun olen kuunteleva ja empaattinen
ja minulla on sinulle jotain tärkeää arkeasi helpottavaa jaettavaa. Tarinoillani
saan sinut nauramaan, myötäelämään ja ennen kaikkea tuntemaan. Sillä sitä
ihmiset juuri haluavat: suuria tunteita.
blinkhelsinki.fi

16. Yhteisen tekemisen polku ja
merkityksellinen viestintä?
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

17. Haaste HuuMa-hankkeessa
2) Ilmiöön
tutustuminen
4) Arviointi
Kuinka
rakentaisimme
yhteisen tarinan
yhteisestä
ponnistelusta
asioiden eteen?
Kohtaaminen
ja dialogi
Nuori &
yhteisö
Asiantuntija
Piritta Hannonen / Palvelumuotoilu HuuMassa

18. Ystävä ymmärtää, siksi asiakkaiden
empatisointi.
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
Esimerkki HuuMa-hankkeen
asiakasprofiilin empatisoimisesta

20. Piritta Hannonen / Palvelumuotoilu HuuMassa

21. Piritta Hannonen / Palvelumuotoilu HuuMassa

22. Millaisen tarinan rakennamme
Terhin kanssa?
• Jos hyvä viestintä ei pelkästään liikuta, vaan myös muuttaa
ihmistä, mitä me Terhin kanssa haluamme?
• Millaisia mahdollisuuksia haluamme hänen näkevän, missä
vahvistuvan?
• Mitä haluamme hänen kokevan?
• Millaisena haluamme Terhin näkevän ja kokevan muut
asiakasprofiilimme (nuori, asiantuntija), ja päinvastoin?
• Miten kaikkien elämässä tapahtuu jotain positiivista?
• Mikä olisi parasta mitä voisi tapahtua nuorten huumeidenkäytön
ehkäisemisen kannalta?
• Millainen polku sinne veisi?
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

23. Kun voimme kuvitella
polun, se on helpompaa
kulkea.
Kuvittelemme
vastaantulijat ja
vuorovaikutuksen, ihmisten
hyvät aikeet ja sen, että
onnistumme.
Yhtäkkiä meillä on jo
kokemusta.
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

24. Esimerkkejä TE-määrärahalla
toteutettavista hankkeista
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

25. NUORTEN VOIMAVARAT
TERVEYDEN EDISTÄMISEN
LÄHTÖKOHTANA
ANKKURI–HANKKEESSA
Minna Salakari
12.11.2020

26. HAASTEET • Miten toteuttaa terveyden edistämisen
työtä ammattikoululaisten nuorten
kanssa vaikuttavasti?
• Miten hankkeessa toteutetun
tutkimuksen tieto/tulokset saadaan
ymmärrettävälle tasolle ja miten sitä
hyödynnetään kohdeympäristössä?

27. Tutkimustuloksia (Salakari 2019, Salomaa
2020)Ammattikoululaiset käyttävät muita toisen asteen opiskelijoita enemmän tupakkatuotteita ja muita
päihteitä. Heillä on tutkitusti enemmän myös terveyteen liittyviä haasteita. Ammattikoulunuoret
kokevat lisäksi terveytensä huonommaksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.
Nikotiinituotteiden käytön taustalla olevia tekijöitä on useita. Perheellä ja ystäväpiirillä on todettu
olevan suurin vaikutus siihen, millaisia asenteita nuori omaksuu nikotiinituotteisiin liittyen.
Merkitystä asenteisiin on myös harrastuksilla ja roolimalleilla sekä muilla voimavaratekijöillä.
Koska ammattikoululaiset käyttävät päihteitä selvästi runsaammin ja he kokevat terveytensä
heikommaksi kuin muut toisen asteen opiskelijat, on päihteiden käytön ehkäisyyn ja käytön
lopettamiseen tarkoitettujen toimien kohdistaminen juuri tähän kohderyhmään perusteltua.
Kun tähdätään nuorten päihteiden käytön vähentämiseen, vaikuttavinta on järjestää konkreettista,
monipuolista ja osallistavaa toimintaa nuorille tutuissa ympäristöissä, kuten koulussa. Toiminta
tulee kohdentaa ammattikoulunuoriin.
Andersen ym. 2015, Hietanen-Peltola & Korpilahti 2015, Hankonen ym. 2017, Horvárth ym. 2018, Kestilä ym. 2019.

28. Tutkitusta tiedosta nostettuja ”viestejä”
Nuorten hyvinvoinnin
haasteet tiedetään
Uudenlainen tila –
uudenlainen puhe
Yhteistyöstä uusia
näkökulmia
Voimavarat
kannattelevat

29. Profiili 1.
Nuuskaava Ville
Nuuskaa käyttävä Ville on 17-vuotias
liiketoimintaa Turun ammatti-instituutissa
opiskeleva nuori mies.
Ville asuu vanhempiensa ja pikkusiskonsa
kanssa Kaarinassa. Ville kokee
terveydentilansa kohtalaisen hyväksi.
Hänen tärkeimmät voimavaransa ovat
kaverit, äiti ja tyttöystävä. Kaverit
näyttäytyvät voimavaroista kaikkein
tärkeimpänä. Kun Villeä askarruttaa jokin
hyvinvointiin liittyvä asia, hän hakee apua
tavallisimmin kavereiltaan ja ystäviltään.

30. Profiili 2.
Tupakoiva Maija
Maija on lähihoitajaksi opiskeleva 17-vuotias
nuori. Hän asuu koiransa kanssa
kerrostaloyksiössä Turussa.
Maija kertoo perheeseensä kuuluvan äidin,
äidin miesystävän ja kaksi isoveljeä.
Vanhempien eron jälkeen isä ei ole
muutamiin vuosiin ollut Maijan elämässä
mukana.
Maija kokee terveydentilansa melko
huonoksi. Hän tupakoi päivittäin ja käyttää
viikoittain nuuskaa. Maija ei käytä
sähkösavukkeita, mutta alkoholia hän käyttää
kerran viikossa.
Maija ei harrasta mitään erityistä. Hän tykkää
kuunnella musiikkia ja rakastaa eläimiä.

31. Profiili 3.
Alkoholia käyttävä Panu
Panu opiskelee media-alaa Turussa. Hän on
19-vuotias nuorimies, joka asuu
vanhempiensa kanssa Naantalissa.
Perheeseen kuuluvat Panun lisäksi isä, äiti ja
17-vuotias pikkuveli.
Panu kuvailee terveydentilansa kohtalaisen
hyväksi. Hän kertoo hakevansa ensisijaisesti
hyvinvointiinsa liittyvissä kysymyksissä apua
internetistä.
Panu kertoo huolehtivansa hyvinvoinnistaan
ystävyyssuhteita ylläpitämällä, riittävällä
unella ja levolla sekä säännöllisellä ulkoilulla.

32. Profiili 4.
Päihteetön Minni
Minni on 16-vuotias vanhempiensa kanssa
kotona asuva, ammattiin opiskeleva nuori.
Minnin perheeseen kuuluvat äiti, isä ja
sisarukset. Minni asuu perheen kanssa.
Minni kokee terveydentilansa kohtalaisen
hyväksi. Ystävyyssuhteiden ylläpito, riittävä
uni ja lepo, päihteettömyys sekä
monipuolinen ravitsemus ovat hänen
keinojaan huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.
Minni ei käytä nuuskaa, ei tupakoi eikä käytä
sähkösavukkeita. Minni ei käytä myöskään
alkoholia. Minnin tärkeimmät voimavarat ovat
kaverit ja ystävät, äiti sekä musiikki.

39. Kuulijat muistavat tunnin esityksestä yleensä noin 3min.
Mitä haluat heidän muistavan?
Anna heidän kokea se.
Anne-Marie Haavisto, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso