Sarita Friman: Sosiaalista osallisuutta Suomessa ja Euroopassa
•
0 gefällt mir•526 views
Erityisasiantuntija (STM) Sarita Frimanin esitys "Osallistu ja osallista! Osallisuutta eurooppalaisella yhteistyöllä" -seminaarissa 25.1.2018.
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Ähnlich wie Sarita Friman: Sosiaalista osallisuutta Suomessa ja Euroopassa
Ähnlich wie Sarita Friman: Sosiaalista osallisuutta Suomessa ja Euroopassa (20)
Mehr von THL
Mehr von THL (20)
Sarita Friman: Sosiaalista osallisuutta Suomessa ja Euroopassa
- 1. Sarita Friman Sosiaalista osallisuutta Suomessa ja Euroopassa Osallistu ja osallista! Osallisuutta eurooppalaisella yhteistyöllä -seminaari. Eurooppasali. 25.1.2018 Sarita Friman 25.1.20181
- 2. Eurooppalaiset trendit vahvistavat osallisuustyötä - Taustalla talouskriisin pitkittyneet sosiaaliset vaikutukset ja politiikan legitimaatio - EU:n Sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen kasvu - talous- ja sosiaalipolitiikalla toisiaan vahvistava merkitys - Miten EU näyttäytyy kansalaisilleen - Eurooppalainen ohjausjakso - Sosiaalinen pilari - Sosiaalinen tulostaulu - Rahoitus heijastamaan muuttunutta tilannetta - Alue- ja rakennerahastot 25.1.20182 Sarita Friman
- 3. Sosiaalinen ulottuvuus virtaviivaistuu? • Mitä yhteistä on sote-uudistuksella, Eurooppalaisella ohjausjaksolla ja sosiaalisella pilarilla? • Esimerkki Sosiaalisten oikeuksien pilari: Periaate 16 ”Jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon.” • Sosiaaliset indikaattorit näyttävät punaista: Rakenneuudistumisen etenemistä ja vaikutuksia seurataan. • Vahvistuuko linkitys myös alue- ja rakennerahastoihin? 25.1.20183 Sarita Friman
- 4. Eriarvoisuuden vähentäminen: Kokonaisvaltainen ote johtaa tuloksiin • Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot ovat Suomessa suuret ja sitkeät • Toimeentulolla ja osallisuudella on voimakas yhteys koettuun terveydentilaan ja toimintakykyyn • Muutokseen johtavat interventiot onnistuvat vain, kun keskiössä on ihmisen elämäntilanne kokonaisuutena ja hänen toimintaedellytystensä ja pystyvyytensä aito parantaminen. • Syrjäytymisen ja osattomuuden noidankehä katkaistaan ottamalla koko kehä haltuun • Hyvinvointi: Esimerkiksi kroonisesti syrjäytyneistä nuorista jopa 60 % käyttää mielenterveyslääkkeitä. • Terveys: Syrjäytymisen ja terveyden välillä selvä yhteys • Toimeentulo: Köyhyys • Vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset tarvitsevat monialaista ja suunnitelmallista tukea ja apua. 25.1.20184 Sarita Friman
- 5. Osallisuuden merkitys ymmärretty uudistuksessa (Maakuntalaki 23 § HE15/2017) • Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat asukkaiden ja palveluiden käyttäjien oikeuksia, jotka vahvistuvat uudistuksessa • Maakuntavaltuuston huolehdittava monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista • Edistäminen voi tapahtua muun muassa tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma- aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua • Asukkaiden lisäksi toimijoina erilaiset järjestöt ja yhteisöt, kansalaisjärjestöt, palvelujen käyttäjäyhdistykset, verkostot, projektit, kampanjat, yritykset ja säätiöt • Tärkeää tunnistaa heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä • Oikeuksien toteuttamista turvaavat velvoitteet sisällytetään maakunnan järjestämisvastuulle kuluvien palveluntuottajien kanssa tehtyihin sopimuksiin sekä liikelaitoksen osalta hallintosääntöön • Palveluntuottajien on huolehdittava toiminnassaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisesta. Sarita Friman25.1.20185
- 6. Osallisuus elää ja etenee ajassa • Tutkimus- ja kehittämistyön tulokset suoraan käyttöön • Demokratia ja osallisuus -tiekartta • Rakenteellinen sosiaalityö • Osallisuuden käsitteet - tuottaa maakunta- ja soteuudistuksen osallisuuden sisältöä • Digitalisaatiosta sosiaalisia innovaatioita 25.1.20186 Sarita Friman
- 7. Osallisuus maakunnissa • Osallisuus ymmärretään maakunnissa hyvin ja maakuntiin näyttäisi syntyvän uudenlaisia osallisuuden toteuttamistapoja. • Osallisuus näyttäytyy moniulotteisena kokonaisuutena, jonka päälinjoja ovat: • asukas- ja asiakasosallisuus • viestintä • vaikuttamistoimielinten ja järjestöjen toiminta sekä • osallisuuden palvelumuotoilu. 25.1.20187 Sarita Friman
- 8. Maakunta vahvistaa asiakasosallisuutta palveluissa • suunnittelussa, toimeenpanossa että palautteen keräämisessä • palvelun käyttäjien kuuleminen ja osallistaminen • järjestö- ja asukastoimintayhteistyön hyödyntäminen • järjestöjen, raatien, neuvostojen ja vastaavien toimijoiden asiantuntemuksen hyödyntäminen • erilaisten asiakasryhmien tunnistaminen, tarvittaessa palveluiden kohdentaminen • varmistaa kaikkien väestöryhmien olevan palveluiden piirissä. 25.1.20188 Sarita Friman
- 9. • Edistävät erityisesti vaikeassa asemassa olevien ihmisten toimintakykyä ja - mahdollisuuksia kaikissa palveluissa ja toiminnoissa. • Kaikille lapsille mahdollisuus harrastukseen ja sen mukaan tuomiin sosiaalisiin suhteisiin. • Asukkailla aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja päätöksentekoon. • Maakuntien asukkaille tulisi tarjota matalan kynnyksen tiloja ja toimintoja, jotka mahdollistavat yhteisen tekemisen ja sosiaalisten suhteiden luomisen. Miten kunnat ja maakunnat voivat parantaa asiakkaiden osallisuutta? 25.1.20189 Sarita Friman
- 10. - Sarita Friman • Kysy - Älä oleta. Kun kysyt - Vastaa takaisin. • Osallisuudella vahva noste ja sen monimuotoisuus tunnistetaan • Vaikuttamisen keinot ja mahdollisuudet pitää löytää helposti • Selkokielisyys ja esteettömyys viestinnässä • Osallisuuden palvelumuotoilu • Johdon koulutus ja sitouttaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierroksen satoa osallisuudesta 25.1.201810
- 11. Järjestöjen monet roolit - myös uudistuksen jälkeen • Järjestöjen toiminnassa on laaja spektri kansalaistoiminnasta yleishyödylliseen ja siitä edelleen palvelutuotantoon. • Järjestöt ovat autonomisia toimijoita oman jäsenistönsä eduksi ja toimintaperiaatteensa mukaisesti. • Järjestöjen kannattaa jatkovalmistelussakin toimia kansalaisyhteiskunnan äänenä. • Yleishyödyllistä toimintaa tuetaan edelleen avustuksin, toimitiloin, yhteistyömuodoin. • Palvelutuotannossa järjestöpohjaisilla toimijoilla on monia etuja. Kuitenkin samat säännöt kuin muilla toimijoilla (verotus, valtionapu, kilpailutus). • Tarvitsemme ennakkoluulotonta pohdintaa järjestöjen keskinäisestä yhteistyöstä ja mahdollisuudesta osallistua palvelutuotantoon yhdessä. 25.1.201811 Sarita Friman