Esitys Tasa-arvopäivillä 2016: Marjut Jyrkinen, tutkimusjohtaja, ja Jukka Lehtonen, vanhempi tutkija, WeAll-hanke

1. WeAll1
Risteävät erot ja sukupuolen
moninaisuus
Marjut Jyrkinen & Jukka Lehtonen
WeAll-hanke
weallfinland.fi
Tasa-arvopäivät 12.10.2016 THL

2. WeAll2
• Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama
tutkimusprojekti (2015-2017, 2018-2020).
• STN:n tehtävä on rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta,
joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin.
• WeAll -projekti on osa Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelmaa.
• Monitieteinen konsortio, joka rakentuu eri yliopistojen ja sidosryhmien
yhteistyölle.
• Konsortio: Helsingin yliopisto (Sukupuolentutkimus ja Ruralia-instituutti),
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Hanken Svenska handelshögskolan.
Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä
tulevaisuuden työelämä –tutkimusprojekti
(WeAll)

3. WeAll3
• Sukupuolentutkimus (HY): Apulaisprofessori Marjut Jyrkinen, projektin
johtaja (PI); vanhempi tutkija, dosentti Jukka Lehtonen (PI);
tutkimuskoordinaattori, dosentti Mira Karjalainen; post-doc tutkija Tytti Steel;
tohtorikoulutettava Henri Hyvönen.
• Ruralia-instituutti (HY): Professori Sami Kurki; post-doc tutkija Merja
Lähdesmäki; tutkija Timo Suutari; tutkimusavustaja Marja Enbuske.
• Hanken: Apulaisprofessori Charlotta Niemistö (PI); Professori Jeff Hearn; post-
doc tutkija Annamari Tuori.
• Jyväskylän yliopisto: Professori Anna-Maija Lämsä, projektin varajohtaja
(PI); post-doc tutkija Suvi Heikkinen; tohtorikoulutettava Emilia Kangas; post-
doc tutkija Dan Nie.
• Tieteellinen ohjausryhmä: Professori Jean Helms Mills (St. Mary’s University
ja JY); Professori Albert Mills (St. Mary’s University); Professori Linda McKie
(Durham University ja CRFF/Edinburgh University), Apulaisprofessori, dosentti
Raminta Pucètaitè (University of Vilnius).
Tutkijat ja ryhmien johtajat

4. WeAll4
Ohjelmakysymykset
1. Mitkä ovat eriarvoisuutta tuottavat mekanismit nyky-Suomessa?
2. Miten tasa-arvoa voidaan edistää peruspalveluiden ja
etuusjärjestelmien uudistamisen yhteydessä?
3. Miten parhaiten huolehditaan siitä, että yksilö-, ryhmä-,
instituutiotasolla on käytettävissä ne kyvykkyydet ja inhimilliset
voimavarat, jotka mahdollistavat sopeutumisen peruspalvelu- ja
etuusjärjestelmän uudistukseen tasa-arvoisesti?

5. WeAll5
• Tutkimusten mukaan tasa-arvo edistää yhteiskunnan
taloudellista vaurautta (Maailman talousfoorumi, The Gender
Gap Report vuosina 2006-2015).
• Ratkaisevan tärkeää, että ihmisillä mahdollisuus osallistua
taloudelliseen toimintaan, tehdä työtä ja kokea työpanoksensa
olevan merkityksellinen ja tuottavan tulosta ja hyötyä →
osallisuus, hyvinvointi, elämän laatu.
Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kestävyys

6. WeAll6
Tavoitteet
1. Tiedon tuottaminen organisatorisista ja
yhteiskunnallisista toimintakäytännöistä ja
politiikoista sekä johtajuudesta, jotka yhtäältä
tukevat ja toisaalta rajoittavat moninaisten
ihmisryhmien mahdollisuuksia toimia ja edetä
työelämässä arvostamallaan tavalla siten, että
hyvinvointi ja tasa-arvo toteutuvat.
2. Aktiivinen ja dialoginen sidosryhmäyhteistyö
ja tiedon yhteistuottaminen.
3. Tieteellisen tiedon muuttaminen toiminnaksi.

7. WeAll7
Tutkimusongelma
Millaiset organisatoriset ja yhteiskunnalliset tekijät
ja johtajuus yhtäältä tukevat ja toisaalta rajoittavat
moninaisten ihmisryhmien mahdollisuuksia
työelämässä ja mahdollisuuksien muuttumista
toiminnaksi siten, että hyvinvointi ja tasa-arvo
toteutuvat?

8. WeAll8
1: Muuttuvat
hoivavastuut ja työ-
perhesuhteet
2: Sosiaalinen ja
inhimillinen kestävyys
työorganisaatioissa
3: Moninaisten ihmisten
pääsy työelämään
A. Muuttuva
vanhemmuus ja
työelämä
A. Työn ja muun elämän
välisten rajojen kestävä
johtaminen
A. Positiivinen kierre
työelämään
B. Organisatoriset
mahdollisuudet ja
rajoitteet,
sosiaalietuudet ja työ-
perhesuhde
B. Työssä jaksaminen, ikä
ja epätasa-arvoisuudet
B. Työ, ura ja moninaisuus:
nuorten näkökulma
C. Maahanmuuttajat
työvoimana maaseudun
pk-yrityksissä
C. Monimuotoisuus,
epätasa-arvoisuudet ja
hiljaisuus
C. Normit, diskurssit ja
politiikat koulutuksen,
tutkimuksen ja (sosiaalisen)
median teksteissä
Tutkimustiimit ja teemat

9. WeAll9
Teoreettinen tausta
• Toimintamahdollisuuksien ja inhimillisen toimijuuden –
lähestymistapa (Capabilities Approach, Amartya Sen),
eettinen kannanotto; Mahdollisuuksien (capabilities)
muuntaminen toiminnaksi (functionings).
• Intersektionaalinen lähestymistapa (mm. Crenshaw 1989;
McCall 2015; Lutz et al. 2011): risteävistä ja toisiaan
leikkaavista eroista ja eronteoista tarkastelussa erityisesti ikä,
sukupuoli, luokka, etnisyys, seksuaalisuus,
alueellisuus/paikallisuus.

10. WeAll10
• Metodologinen lähestymistapa ja teoreettinen näkökulma;
myös aktivismin pohja.
• Traditionaalisesti identiteettipolitiikka on tarkastellut eri
identiteettikategorioita erillään ja korostanut niiden
ainutlaatuisuutta.
• Samanaikaiset ja moninaiset yhteiskunnalliset ja kulttuuriset
kategoriat ja identiteettipositiot yhdessä muodostavat uusia
marginalisaatioita, ja/tai etuoikeuksia ja epätasa-arvoa.
• Monet samanaikaiset identiteetit jotka juurtavat
yhteiskunnallisista oloista, historiasta ja valtarakenteista.
• Useamman kuin yhden kategorian tai sosiaalisen ryhmän
jäsenyys samanaikaisesti; muuttuvuuus.
• Kuinka epätasa-arvoa, valtapositioita (dominance) ja
alisteisuutta (oppression) tuotetaan ja uusinnetaan.
Intersektionaalisuus – risteävät erot

11. WeAll11
• ‘Big three’: luokka, sukupuoli, “rotu”.
• ‘Big six’: luokka, sukupuoli, etnisyys/“rotu”, ikä,
vammaisuus, seksuaalisuus.
• “Intersektionaalisuus feministisen tutkimuksen
kenties tärkein tähänastinen teoreettinen
kontribuutio”.
• Inter-, intra- & anticategorial intersectionality approach.
• Leslie McCall 2005, ‘The Complexity of Intersectionality’, Signs:
Journal of Women in Culture and Society, 30(3): 1771-1800.

12. WeAll12
• Ajankohtainen teema tasa-arvon edistämisen näkökulmasta:
• Tasa-arvolainsäädäntö (2016 alkaen), sukupuolen moninaisuus
uudessa peruskoulun opetussuunnitelmadokumentissa, ns. translain
uudistustarpeet, medianäkyvyys
• Transaktivismi- ja tutkimus näkyvämpää ja suositumpaa
(teemanumeroita, työryhmiä, facebook-sivuja ja pohjoismaista
tutkimusverkostoitumista)
• Toisaalta haasteita:
• Miten ymmärtää sukupuolen moninaisuutta ja ottaa se huomioon?
Miten se haastaa totuttua ajattelutapaa sukupuolesta ja tasa-arvosta?
Miten se haastaa totuttuja käytäntöjä, toimintamalleja ja –kulttuureja?
• Tietoa, osaamista, koulutusta, tiedotusta, tutkimusta ja hyviä malleja
puuttuu
Sukupuolen moninaisuus

13. WeAll13
• Moninainen ymmärrys sukupuolen moninaisuudesta:
• Sukupuolen kokeminen, sukupuolen ilmaisu, sukupuolimäärittely
• Biologinen, psykologinen, sosiaalinen, kulttuurinen, historiallinen,
juridinen sukupuoli
• Muutokset elämänkulussa, muuttuva ja joustava sukupuoli
• Ihmiset ja käytännöt, kieli, kulttuuri
• SUKU-PUOLI
• Sukupuolen moninaisuus = trans?
• Sukupuolivähemmistöt = trans ja inter?
• Medikaalis-seksologinen tausta
• Käännöskukkaset (-seksuaalit)
• Rajankäynti: LGBTI, yhdessä ja erikseen
• Intersektionaalisuus: risteävät erot (etnisyys, ikä, kykyisyys,
terveydentila, asuinpaikka, yhteiskuntaluokka jne.)
Sukupuolen moninaisuus

14. WeAll14
• 1) Hyvinvoiva sateenkaarinuori-kysely: transmaskuliiniset (N=404) ja
transfeminiiniset (N=83) nuoret työelämässä, koulutuksessa ja uraa
valitsemassa (asuinpaikka, yhteiskuntaluokka)
• 2) Media-aineisto: (2555 leikettä kahdeksasta mediasta 1.1.-
30.4.2016): miten sukupuolen moninaisuus ja sukupuolen
kaksijakoisuus rakentuvat työelämään ja koulutukseen liittyvässä
mediakeskustelussa?
• 3) Tutkimusanalyysi: miten transteemat esillä tutkimuksissa
(erityisesti kyselyissä)?, metodologinen analyysi
• 4) Yhteistyö sidosryhmien ja muiden tahojen kanssa: tiedotus,
koulutus, vaikuttaminen, mukana mm. Monimuotoiset perheet –
verkosto, Seta (yhteistyö Setan jäsenjärjestö Dreamwear Clubin
kanssa, tutkimuskysely trans-ihmisistä työelämässä N=114)
Sukupuolen moninaisuus WeAll-hankkeessa