Elinvoimasopimus kuntien hyte-työtä tukemassa-Arjen turvaa toimintamalli Pohjois-Pohjanmaalla Lapin liitto & Pohjois-Pohjanmaan liitto 18.8.2017 Pirjo Nikula, Verkostokoordinaattori, Lapin liitto

1. Elinvoimasopimus kuntien
hyte-työtä tukemassa
- Arjen turvaa toimintamalli Pohjois-
Pohjanmaalla
Lapin liitto &
Pohjois-Pohjanmaan liitto
Pirjo Nikula
Verkostokoordinaattori
Lapin liitto
pirjo.nikula@lapinliitto.fi
040-7014811
18.8.2017
https://www.facebook.com/arjenturvaa/

2. Arjen turvaa toimintamalli
- Kuntalaisen arjen turva muodostuu toimeentulosta,
palveluista, hyvinvoinnista ja osallisuudesta = asukkaan
kokema hyvinvointi.
- Arjen turva on kuntien, järjestöjen ja yritysten ja muiden
toimijoiden yhteinen asia = paikallisyhteisön voimavarat
toimija-/ ja palveluverkostoiksi. Alueelliset resurssit
täydentävät!

3. HANKKEEN TUKI JA TYÖVÄLINEET
- Prosessin ohjaus ja tuki kuntakohtaisesti, alueellisten resurssien
yhdistäminen paikalliseen toimintaan
- Webropol –toimijakartoitus (asumiseen, elinympäristöön,
turvallisuuteen, fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja
osallisuuteen, työllisyyteen, työ- ja opiskelumahdollisuuksia tarjoavat
toimijat ja palveluntuottajat)
- Arjen turvaa prosessi tukee kuntakohtaisen elinvoimasopimuksen
laatimisen strategiatyötä ja prosessia
- Malli järjestöavustuksiin sekä ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen
kunnassa
- Nuorten hyvinvointikysely, kuntalaisen hyvinvointiseteli
- Yhteiskehittäminen maakuntien välillä: esimerkiksi Pohjois-Suomen
työllisyysverkosto 11/2017 Pudasjärvellä, lapsiperhetyö, case kylien
asukkaiden hyvinvointi
- Omarahoitusosuus 1000€/ kunta, kunnalle korvataan hankkeen
rahoituksella esim. matkakuluja, ilmoituskuluja, ulkopuolisten
asiantuntijoiden palkkioita
- THL arviointi Vaala, Utajärvi ja Pudasjärvi

4. KOETTU HYVINVOINTI –esimerkki Vaalan toimijakartoituksen 1. osasta
- toiminto/ palveluverkon rakentaminen asukaslähtöisesti, mitkä ovat tarpeet?
- mitä toimintoja ja palveluita on jo tarjolla, mitä pitää kehittää?
- paikallisten toimijoiden kartoitus, alueellisten toimijoiden osaaminen
Kuntalaisten palvelut
työ- ja toimeentulo,
opiskelu
elintavat ja elämänlaatu
(fyysinen, psyykkinen ja
sosiaalinen hyvinvointi)
osallisuus,
sosiaalinen verkosto
asuminen,
elinympäristö,
turvallisuus
Koettu
hyvinvointi
Kodin ylläpitotyöt
- Vaalan 4 H-yhdistys
- Mikko Kilpeläinen Oy
- T:mi Tarja Huotari Lahjaliiteri
- JK-Asennuspalvelu Oy
- HeikkisJussi LVI
- Sukellustyöt J.Takkula
- Vaalan Rintamaveteraanit ry
Siivouspalvelut
- Vaalan 4 H –yhdistys
- Vaalan Rintamaveteraanit ry
Turvallisuus
- Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry
- Vaalan 4 H-yhdistys
- JK-Asennuspalvelu Oy
- J Palo Ky
- Oulun Seudun Muistiyhdistys
- Nuojuan Ylisuvannon kyläyhdistys ry
- Oulujokivarren Ampujat ry
- Oulujärven Melojat
- EHYT ry
- Vaalan Sydänyhdistys
Koti- ja ateriapalvelut
- Sukellustyöt J. Takkula (soppatykkiruokailu)
- Kainuun Sienijaloste SIENESTÄ oy
Lähipalvelut
- Vaalan Torimarket Oy
- Vaalan 4 H-yhdistys
- Mikko Kilpeläinen Oy
- T:mi Tarja Huotari Lahjaliiteri
- Pekan Kone ja Huolto
- Vaalan asema
- Vaalan Kukka ja Hautauspalvelu
Ohjaus- ja neuvontapalvelut
Oulun Seudun Muistiyhdistys
Kuljetuspalvelut
J Palo Ky (taksipalvelut)
Vaalan Kukka ja Hautauspalvelu: Vainajankuljetukset
Sosiaalinen verkosto, osallisuus, psyykkinen hyvinvointi
Vapaaehtois- ja ystävätoiminta, talkooapu
- Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry
- Oulun Seudun Muistiyhdistys
- Hoivakoti Suvanto Oy
- Oulujärven Melojat
- Oulujokilaakson näyttämöyhdistys
Kulttuuri
- Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry
- Vaalan 4 H –yhdistys
- Sukellustyöt J. Takkula
- Vaalan asema
- Veneheiton Vastus
- Säräisniemen Martat
- Kankarin Kyläyhdistys
- Oulujokilaakson näyttämöyhdistys
- Vaalan Sydänyhdistys
- Omaishoitajat
Luonto
- Vaalan 4 H –yhdistys
- Inter-Mesh
- Jomppe Outdoors
- Säräisniemen Martat
- Kankarin Kyläyhdistys
- Vaalan Sydänyhdistys
Etäpalvelut teknisin ratkaisuin
- JK-Asennuspalvelu Oy
- Pekan Kone ja Huolto

5. Elinvoimasopimus osana tulevaisuuden kuntaa
Pohjois-Pohjanmaalla
• Uusi kunta on paikallisyhteisön voimavarojen kokoaja
• Elinvoima tulee ymmärtää laajasti: kunnan elinvoima rakentuu ihmisistä
• Tulevan maakunnan ja kuntien kehittämistyön linkittäminen – HYTE
näkökulma  Vahva pohja olemassa hyvinvointiohjelmassa
• Sopimuksellinen evoluutio: hyvinvointisopimuksista (2008 ja 2013)
elinvoimasopimukseen
• Sopimus on kunnan sisäinen ohjausväline – yhteisöt ja toimijat keskiössä
• Keskeiset toimijat mukaan prosessiin – eväät toimijoille
• Strategiaprosessi on tärkeä, mutta se ei yksin riitä  pysyviin
yhteistyörakenteisiin

6. Elinvoimasopimus
Periaatteet
• luoda kunnan toimijoiden (kunta, yritykset, yhdistykset,
oppilaitokset, jne.) ”yhteisen kehittämisen ja hyvinvoinnin
edistämisen, elinvoimaisuuden” sopimusmalli
joka
• sitouttaa toimijoita allekirjoituksin
• suuntaa toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen esim.
hyvinvointikertomuksen tai koetun hyvinvoinnin mukaan
• edistää yhteistyötä toimijoiden kesken, koordinaattori voi olla joku
muukin toimija kuin kunta
• mahdollistaa tasavertaisen kumppanuuden ->
hyvinvointisuunnitelman sisällön tuottaminen ja toimenpiteiden
toteuttaminen
• ohjauksen väline, suunnitelmallista koordinaatiota

7. On aina
• KUNTAKOHTAINEN
joka voi esimerkiksi
• olla osa laajaa hyvinvointikertomusta -> erillinen hyvinvointi- tai
turvallisuussitoumus
• olla oma asiakirja
• voi toimia lähtökohtana esimerkiksi myös järjestö-/ toimija-
avustusten uusille kriteereille (malli laaditaan hankkeessa)
• Ehkäisevän päihdetyön paikallistoimijatasolle yltävän ohjelman tai
suunnitelman prototyyppi (prosessikuvaus)
 asiantuntijoina EHYT ry ja Pohjois-Suomen AVI: lait, asetukset,
indikaattoritieto, työmenetelmät ja –välineet
 pilottikuntina Ii, Siikajoki, Vaala, Utajärvi ja Pudasjärvi

9. Lähde: Kunnari, Marika väitös http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1572-3

11. Malli järjestöavustuksiin
• vastaa entistä paremmin esimerkiksi laajan
hyvinvointikertomuksen painopisteisiin
• tukee kunnan/ asukkaiden asettamia kehittämiskohteita ja
hyvinvoinnin painopisteitä
• vähentää toiminnan pirstaleisuutta kohdentamalla avustusta
kokonaisuuksiin, joita toteutetaan järjestöjen välisenä
yhteistyönä sekä poikkihallinnollisesti.
• Elinvoimasopimukseen sitoutuneiden tuki yhteiselle
tekemiselle -> esim. elämänkaaren mukaiset työryhmät

12. Avustuslajeina
• 1. Hyvinvoinnin painopisteiden mukaiset
avustukset
• 2. Perustoiminta-avustukset
• 3. Kerta-avustukset

13. Raahe: nuorten hyvinvoinnin
edistäminen
• Toimijakartoitus
• Nuorisovaltuusto mukaan kehittämiseen
• -> nuorisokysely paperisena sekä
otakantaa.fi palvelussa
• -> toteutettu paperisena Sulatto –
tapahtumassa 5.8.
• -> syys-lokakuussa sähköisenä (linkin
jakaminen kouluissa, nuorisotoimessa,
sosiaalityössä, KELA?, jne.)
=> Elinvoimasopimuksen visio ja päämäärä

14. Pudasjärvi – kuntalaisen hyvinvointiseteli
• Vastikkeeton asiakas-/ asukasohjauksen täsmätyökalu
• yksilöllisen asiakasohjauksen mahdollistaja ja puheeksioton
työkalu asiakastilanteessa
• ihimiset.fi –sivusto voisi toimia lähtökohtana, word press avoin
järjestelmä mahdollistaa yhdistämisen kehitettävään
järjestelmään
• printtiversion työntekijä voi tulostaa asiakkaalle
• Vastikkeellinen (tietty arvo + omavastuuosuus?)
.
• Palvelua kehitetään siitä näkökulmasta, mitä asukkaat
tarvitsevat. Asukas voisi valita mihin käyttää seteliä. Asukkaat
tietävät myös itse parhaiten mitä tarvitsevat eivätkä ne
välttämättä ole sitä mitä palveluntuottajat olettavat.
• Hankkeen tuella hankitaan asiantuntemusta
palvelusetelijärjestelmien tarjoajalta, kolme järjestelmän
tarjoajaa kuultu!

15. Osana elinvoimasopimusprosessia
- malli ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen
kunnassa
Taustaa:
• Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä voimaan v. 2015 http://stm.fi/ehkaiseva-paihdetyo
• Sisältää alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden
sekä rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisyn
• Lain käytäntöön viemisen tueksi Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma, THL
Työmenetelmät:
Pääosin EHYT ry ja THL
Tavoite:
Kuntalaisen hyvinvoinnin lisääminen päihde- ja pelihaittoja vähentämällä.
Miten päästään tavoitteeseen:
• Toimitaan ehkäisevä työ kuuluu kaikille –periaatteen mukaisesti ja kaikki kunnan toiminnot
läpäisevästi
• Sitoutetaan paikallistoimijat yhteisiin tavoitteisiin ja toimiin elinvoimasopimuksessa: toimijat laativat
suunnitelmat työmenetelmien käyttöönotosta
• Seurataan ja raportoidaan vuosittaisissa hyvinvointiraporteissa
• Vaikutetaan asenteisiin ja olosuhteisiin:
- Yhteisön toimintatavat luovat puitteet yksilön valinnoille
• Elinvoimasopimus, hyvinvointisuunnitelma ehkäisevän päihdetyön ohjelmineen näkymään myös
ohjaavassa kuntastrategiassa, hyvinvointikertomuksessa sekä tarvittaessa erillisessä
toimintasuunnitelmassa/ -ohjelmassa

17. Malli kunnan ehkäisevästä päihdetyöstä
pitää sisällään
1. KUNNASSA OLEVAN PÄIHDETILANTEEN ARVIOINTI JA ONGELMIEN
TUNNISTAMINEN, KUNTALAISTEN KUULEMINEN
• Päihdetilannekartoitus, kartoituksessa huomioidaan myös
vaikutukset läheisille
• Indikaattorit
• Kuntalaisten, asukasraatien tai nuoriso-, tms. valtuustojen
vuorovaikutteiset tilaisuudet:
keskustelun avaaminen ”päihdekädenvääntönä”. Hyödynnetään KAHOOT
älypuhelinsovellusta tai EHYT ry:n Response äänestyskapuloita.
-> etuna anonyymi vastaaminen
-> helpottaa keskustelun avaamista vaikeastakin asiasta

18. 2. KERÄTYN TIEDON HUOMIOIMINEN
ELINVOIMASOPIMUKSESSA
Elämänkaaren mukaiset työryhmät laativat hyvinvointisuunnitelmaa
visioiden ja päämäärien mukaisiksi. Tarvittaessa ehkäisevästä
päihdetyöstä laaditaan oma ohjelma kuntaan OSANA
elinvoimasopimusprosessia!
• Työvälineet kuvattu mallissa (työvälineet ammattilaisille ja
vapaaehtoisille/ yhdistyksille sekä elinkeinoelämälle)
• -> työvälineet helppo löytää ja sopia niiden käyttämisestä/
käyttöönotosta, seurannasta ja arvioinnista (vaikutusten
ennakkoarviointi) osana muuta hyvinvointisuunnittelua.
• Vuosittainen raportointi, arviointi ja seuranta hyvinvointiraportissa

19. 3. Kunnan tulisi ehkäisevän päihdetyön
ohjelmassa myös
• Nimetä lainmukainen toimielin, jonka tehtäviin ehkäisevän päihdetyön
suunnittelu, koordinointi ja toteutus sekä seuranta ja raportointi kuuluvat
• Viestiä tutkittuun tietoon perustuen riskitekijöistä, haitoista ja työvälineistä
niiden ehkäisyyn
• Toteuttaa paikallista tupakka-, alkoholi- ja rahapelipolitiikkaa viranomaisten,
elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä = PAKKA malli
• Tuoda ehkäisevän päihdetyö jokaiselle osaksi perustyötä, toimintatapoja ja –
kulttuuria
Näitä totettaakseen kunta voi mm.
• Linjata alkoholin tarjoilusta ja myynnistä ja tupakkatuotteiden käytöstä sekä
myynnistä omissa tiloissa ja tilaisuuksissa
• Huomioida avustuskriteereissä, kilpailutuskriteereissä (tupakkatuotteiden
käyttökielto)

20. Ammattilaisilla riittävästi ehkäisevän
päihdetyön osaamista
• Kouluttajakoulutusmallin luominen: Osaajakoulutus
(EHYT ry)
• Menetelmät vähintään osaksi keskeisten alojen
ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutusta
• Työn ja menetelmien yhteensovittaminen, uusien
työntekijöiden perehdyttäminen
• Uusimman tiedon hyödyntäminen
• Taito hyödyntää ehkäisevän työn materiaaleja ja
koulutuksia

21. Paikallisten rakenteiden merkitys
ehkäisevän päihdetyön mallissa
• elinvoimasopimuksella luodaan tasavertainen
paikallistoimijoiden kumppanuus
• yhteinen hyvinvointisuunnitelma tai oma ehkäisevän
päihdetyön ohjelma => kaikki sitoutuvat
• virka- ja luottamusmiesjohdon/ valtuutettujen sitouttaminen
ja perehdyttäminen
• monialaisen yhteistyön yhteensovittaminen ja suunnittelu,
koordinaatio systemaattista, resurssointi
• Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisössä:
oppilaitokset, työpaikat, asuinalueet, harrastuspiirit
• Riskit ja haitat tunnistetaan ja tukea tarjotaan varhaisessa
vaiheessa
• Viestintään liittyvät eettiset näkökulmat huomioidaan

22. Arjen turvaa toimintamallin
kuntatilanne Pohjois-Pohjanmaa
Kunnat ja kehittämiskohteet
- Kuusamo: Käylän kylän elinvoimaisuus
asukkaiden koetun hyvinvoinnin näkökulmasta
(yhteyshenkilö Pirkko Määttä)
- Taivalkoski (Milla Kaikkonen) ja Raahe (Katja
Yli-Hukka): nuorten hyvinvoinnin edistäminen
- Ii (Riitta Räinä), Utajärvi (Hannele Karhu), Vaala
(Tytti Määttä), Siikajoki (Arja Lappalainen): koko
kunnan elinvoimaisuus asukkaiden koetun
hyvinvoinnin näkökulmasta
- Sievi (Marianne Ahmaoja): lapsiperhetyön
kehittäminen Sievin perhepalvelukeskuksen kautta
- Merijärvi (?), Nivala (Jukka Turunen),
Haapavesi (Terttu Piippo) ja Pyhäjoki
(Pirkko Lintunen): ei vielä valittu
- Pudasjärvi (Ulla-Maija Paukkeri): kuntalaisen
hyvinvointisetelin kehittäminen