Mika Keinäsen ja Hanna Tiiringin esitys laaturekisteripilottien päätöstilaisuudessa 10.12.2020.

1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Pilottien tuloksia ja loppuraportit
Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit – pilottihanke 2018-2020
Mika Keinänen, Hanna Tiirinki

2. Esityksen sisältö
• Esittelemme Terveydenhuollon
kansalliset laaturekisterit –
pilottihankkeen pilottirekisterien
keskeisiä tuloksia eräiden
tulosgraafien valossa.
• Tarkemmin ja kattavammin
numeerisia tuloksia julkaistaan
erinäisissä lehtijulkaisuissa sekä
pilottien loppuraporteissa
laaturekisterioppaan julkaisun
yhteydessä.
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Nostamme näiden
pohjalta esiin keskeisiä
havaintoja ja Suomen
terveydenhuollon
laaturekisterien
kehittämiseen sekä laadun
ja vaikuttavuuden
seurantaan liittyvistä
teemoista.

3. kerätään tietoa annetuista hoidoista ja niiden vaikutuksista
Perusterveydenhuollon laatu
Hoitotyösensitiivisen laadun työryhmä
Selkä-
kirurgia
Iskeeminen
sydäntauti
ReumaPsykoosiHiv
Eturauhas-
syöpä
Diabetes
SEITSEMÄN PILOTTIREKISTERIÄ
Tavoitteena parantaa potilaiden saaman hoidon laatua.
THL:n hankkeessa kehitetään mallia kansallisille laaturekistereille.
Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020

4. Pilottilaaturekisterit etenivät
työssään kuuden osa-alueen mallin
mukaisesti.
Malli todettiin toimivaksi ja
käyttökelpoiseksi.
Pilottirekisterit aloittivat työnsä eri
tilanteissa, joka vaikutti siihen
kuinka pitkälle numeerisissa
tuloksissa päästiin.
Asiakaslähtöisyys
laaturekistereissä
Laaturekisterien toiminnan
osa-alueet
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Potilaspopulaation
määritteleminen
Laatutiedon
hyödyntäminen
Analyysi ja
raportoiminen
Tietolähteiden
tunnistaminen,
tiedonkeruun
mekanismit
Tietojen siirrot
ja linkitykset
Tietosisällön
määrittely

5. Selkärekisterissä päätöksenteon
kannalta riittävä ja yhtenäinen
tietosisältö on alusta alkaen
toteutunut PICO-periaatteella*:
• Kirurgit kirjaavat rekisteriin
sairauden diagnoosin, leikkaus-
toimenpiteet ja komplikaatiot.
• Potilaat tuottavat tiedot
päätulosmittareista, jotka ovat
kipu, toimintakyky ja elämänlaatu
(Patient Reported Outcome
Measures, PROM).
• Potilaat kirjaavat
hoitotyytyväisyyttä kuvaavat tekijät
(Patient Reported Experience
Measures, PREM).
Pilottityössä selkäpotilaita hoitavien
kirurgien ja muun henkilöstön, THL:n
vastuuhenkilöiden ja
tilastoanalyytikkojen sekä tiedon
teknisen tuottajan välillä on
saavutettu hyvä yhteistyö ja
keskinäinen luottamus.
Rekisterin tiedon kattavuus tulee
saada korkealle tasolle.
Myös tässä toimijoiden keskinäinen
luottamus jatkuvuuteen ja riittävä
resursointi sairaaloissa on
välttämätöntä.
Laaturekisterin luotettavuuden
ylläpito edellyttää tuotetun tiedon
jatkuvaa validointia ja tieteellistä
tutkimusta.
Laaturekisterin kehittämistä, tuloksia
ja niiden hyödyntämistä koskeva
viestintä tukeutuu luotettavaan
tietoon.
Selkärekisteri: Kattava rekisteri
edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
*PICO = potilas, interventio, vertailuinterventio,
hoidon tulos

6. Leikkaustulokset ovat Suomessa
kauttaaltaan hyviä ja varsin
yhteneviä sairaaloiden välillä.
Esimerkkinä kuvassa terveyteen
liittyvän elämänlaadun
paraneminen ennen ja jälkeen
leikkauksen.
Lannerangan välilevy-pullistumissa
alaraajakivun keskiarvo ennen
leikkausta on ollut 61–74 (skaala 0–
100) ja kaularangan välilevytyrässä
yläraajakipu 49–63.
Vuoden seurannassa leikkauksen
jälkeen vastaavat luvut ovat olleet
22–35 ja 18–34.
Kirurgi raportoi komplikaation 3,6
%:ssa lannerangan ja 1 %:ssa
kaularangan leikkauksista.
Selkärekisterin tuloksia
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020

7. Havainto: PROM ja PREM tulee määritellä yhteisesti edellyttäen
jatkuvaa arviointia ja seurantaa
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
• Asiakkaiden itse raportoima tieto (PROM ja
PREM) on tärkeä, kiinteä osa laaturekistereitä.
• PROM ja PREM -mittareita tarvitaan
väistämättä laadun ja vaikuttavuuden
seurannassa.
• Sairauskohtaisia elämänlaatumittareita tulee
lisätä laaturekisteriin harkitusti.
• Määrittelyihin perustuvien IT-ratkaisujen
rakentaminen etukäteen on välttämättömyys
laatuvertailulle.
Kehittämistyön tuloksena PROM ja PREM
selkäkirurgiapilotissa:
 Vakiintuneet päätulosmittarit perustuvat
potilaan kokemukseen: kipu, toimintakyky
ja elämänlaatu (Patient-Reported-Outcome
Measures, PROM).
 PROM-tiedot kerätään sähköisesti.
 Lisäksi potilaat kirjaavat
hoitotyytyväisyyttä kuvaavat tekijät
(Patient-Reported Experience Measures,
PREM)
 Asiakkaita tulee ohjata ja tukea PROM- ja
PREM-tiedon tuottamisessa.

8. Vihreä osuus kuvaa potilas-
turvallisuuden kannalta
suositeltavaa varjoainekuvauksen
pistoskohdan vaihtoehtoa eli
rannereittiä.
Pilottityöryhmä asetti tavoitteeksi,
että 80 % toimenpiteistä tehdään
rannereittiä käyttäen. Tavoitetaso
on kuvattu punaisella viivalla.
Sinisen osuuden väheneminen
tarkoittaa parantuvaa
hoitoprosessin laatua.
Tämä on otos: tiedot saadaan tällä
hetkellä 17 keskus- tai
yliopistosairaalasta, joita on
yhteensä 20.
Iskeemisen sydäntaudin pilotti:
varjoainekuvauksen pistoskohdat
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Asiakaslähtöisyys
laaturekistereissä
Sairaala 1 Sairaala 2 Sairaala 3 Sairaala 5Sairaala 4
Ranne
Nivunen
Puuttuu
Muu

9. Havainto: Hajanaisten nykyisten tietopohjien yhtenäistäminen
ja yhdistäminen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi
• Iskeemisen sydäntaudin laaturekisteripilotissa lähdettiin
liikkeelle tilanteesta, jossa sairaalaorganisaatiot, 17
sairaalaa 20:stä Suomessa, olivat ottaneet käyttöön kahta
erilaista IT-järjestelmää, joiden tietoja tarvittiin laadun
seurantaan akuutin sepelvaltimotautikohtauksen
hoidossa.
• THL:n koordinoiva rooli tiedonkeruun, käsittelyn ja
yhtenäisen määrittelyn saralla mahdollisti iskeemisen
sydäntaudin laatutietojen saattamisen vertailukelpoisiksi
kansallisella tasolla ensimmäistä kertaa n. 20 vuoteen.
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020

10. Kuvassa on esitetty 25-74-vuotiaiden
tyypin 2 diabeetikoiden
HbA1c-hoitotasapaino eli
sokeritasapaino
yhteistoiminta-alueittain / kunnittain.
(viimeisin mittaus 8/2018–8/2020)
Valtaosa tyypin 2 diabeetikoista on
hyvässä hoitotasapainossa.
Asiakaslähtöisyys
laaturekistereissä
Diabeetikkojen sokeritasapaino on
hyvä
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
/ kunnittain

11. Kuvassa on esitetty 25-74-vuotiaiden
tyypin 2 diabeetikoiden U-albkre-
tasot eli valkuais-virtsaisuuden tasot
yhteistoiminta-alueittain / kunnittain.
(viimeisin mittaus 8/2018–8/2020)
Diabeetikoiden
valkuaisvirtsaisuuden seulonnassa
on havaittavissa huomattavaa
laatuvaihtelua ja hoitovajetta
alueittain.
Asiakaslähtöisyys
laaturekistereissä
Valkuaisvirtsaisuuden seulonnassa
vaihtelua alueittain
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
/ kunnittain

12. Havainto: Laaturekisteritieto vertaiskehittämisen perustana,
etävertaiskehittäminen korona-aikana
• Laaturekisteri mahdollistaa kokonaiskuvan saamisen
koko maan tilanteesta ja eri alueilla sekä saamaan
selville, mitä osa-alueita hoidossa tulisi priorisoida.
• Vertaiskehittäminen perustuu siihen, että identifioidaan
kehittämisen kohteita laaturekistereistä saatavan
numeeristen aineistojen pohjalta.
• Esimerkkinä diabetes: Vaikka hoitotasapaino on
Suomessa verrattain hyvällä mallilla, tarvitaan jatkuvaa,
systemaattisesti kerättyä laatutietoa ja vertaisarviointia
palveluiden kehittämiseksi.
• Vertaiskehittämisen perusteella on mahdollisuus löytää
myös ideoita siitä, miten resursseja voi myös säästää
hoidon tosiasiallista laatua huonontamatta.
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Piloteissa on kehitetty erilaista
vertaiskehittämistoimintaa:
 Laaturekisterien piloteissa on saatu
myönteisiä kokemuksia
säännöllisestä kehittämistoiminnasta
ja sen vakiinnuttamisesta (esim.
vertaiskehittämispäivät, Erva-
tilaisuudet).
 Vertaiskehittämisen opas (Tahkola)

13. Laaturekisterien tietosisältöjen
kuvaaminen on avainasemassa
kansallisen potilastieto-järjestelmiin
ja Kantaan tallennettavan tiedon
rakenteistamiseksi.
Kansalliset tietovarannot eivät
nykyisellään sisällä kaikkea
laaturekisterissä tarvittavaa tietoa.
Laatutiedon keräämiselle on luotava
useita instrumentteja, joista
jokainen terveydenhuollon yksikkö
voi valita itselleen sopivimman.
Kiinteiden syöpäkasvainten
laaturekistereissä on hyvin paljon
yhtäläisyyksiä, joten yhteisiä syövän
tietokomponentteja pitää luoda.
Eturauhassyövän pilotti:
kirjauskattavuuden haasteita
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Laatumittareiden tarvitsemia
tietoja tällä hetkellä löytyy
hoitoilmoitusrekistereistä..
..Mutta spesifimpiä syövän
laadun seurannan tietoja ei
löydy erillistietojärjestelmistä
Ennen leikkaushoitoa kirjatun kliinisen T-luokan
kirjaamiskattavuus erillistietojärjestelmissä
Eturauhasen koepalotoimenpiteiden
kirjaamiskattavuus Hilmossa.

14. Havainto: Laaturekisteritoiminnan organisoituminen
Kuka, miten ja missä vastaa laatutiedon hyödyntämisestä?
• Laaturekisterit ovat erinomainen työkalu kansalliseen
keskusteluun ja työskentelyyn yhteisesti hyväksyttyyn
tietosisältöön.
• Yhteistyö on laatu- ja vaikuttavuustiedon tulkintaan,
määrittelyyn, käsittelyyn ja erityisesti hyödyntämiseen
liittyen voi olla useita intressitahoja, jolloin koordinaatio on
välttämätöntä.
• Ammattilaiset tuottavat ymmärrettävää laatutietoa asiakkaiden
ja potilaiden tietotarpeisiin.
• Laaturekisteritietoa tulee yhä enemmän yhdistää ja tulkita
yhdessä muiden tietolähteiden kanssa.
• Myös esimerkiksi potilasjärjestöillä on keskeinen rooli
laatutiedon jakamisessa.
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Eturauhassyövän hoidon laadun eräät
sidosryhmätahot:
THL:n kansallinen laaturekisteri
Esim. Syöpärekisteri erillinen toimija
Potilasjärjestöt, asiakkaat ja potilaat
Yliopistosairaalat
Tutkimus
Erikoisalayhdistykset
Onkologit, urologit - koordinointi

15. Graafi kuvaa, kuinka monelta
prosentilta reumapotilaista on kerätty
laatumittarin edellyttämää
diagnoosivaiheen tietoa eri alueilla.
Sairaanhoitopiirien tietoa on verrattu
reumapotilaiden
kokonaislukumäärään, joka selviää
luotettavimmin Kelan
erityiskorvausrekisteristä.
Tietojen kattavuus vaihtelee
sairaanhoitopiireittäin.
Kaikki sairaanhoitopiirit eivät vielä
kerää potilaistaan laatumittarin
edellyttämää rakenteista tietoa.
Asiakaslähtöisyys
laaturekistereissä
Nivelreuman laatutietojen
kattavuudessa alueellista vaihtelua
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020

16. DAS28-indeksi kuvaa reuman
aktiivisuutta. Mitä pienempi luku,
sitä vähemmän oireita.
Katkoviiva vastaa remissiotasoa.
Remissio tarkoittaa, ettei potilaalla
ole reuman oireita, eikä löydöksiä.
Kuva esittää vuosina 2016-2020
sairastuneita. Vihreä pallo DAS28-
indeksin mediaani.
Sulkeissa osuus reumapotilaista,
joilla on hoidon alussa DAS28-
indeksin tulos.
Asiakaslähtöisyys
laaturekistereissä
Valtaosa nivelreumapotilaista on
oireettomia 3 kk hoidon alkamisesta
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020

17. JADAS10-indeksi kuvaa reuman
aktiivisuutta lapsilla. Mitä
pienempi luku, sitä vähemmän
oireita.
Lapsilla tautiaktiivisuuden taso
laskee merkittävästi lääke-hoidon
myötä ensimmäisen vuoden
aikana.
Kuva esittää vuosina 2016-2020
sairastuneita. Vihreä pallo on
JADAS10-indeksin mediaani.
Sulkeissa osuus reumapotilaista,
joilla on hoidon alussa JADAS10-
indeksin tulos.
Joistakin sairaanhoitopiireistä
tiedot puuttuvat.
Asiakaslähtöisyys
laaturekistereissä
Lastenreuman tautiaktiivisuus
vähenee lääkehoidon myötä
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020

18. Havainto: Laatukoordinaattorit auttavat tiedonkeruussa ja
tiedon kattavuuden varmistamisessa
• Kattavinta tiedon havaittiin reuman hoidon
pilottitoiminnassa olevan niissä organisaatiossa,
joissa on rekisterin tietojen kirjaamisesta vastaava
työntekijä.
• Kirjauskattavuuden tulee olla riittävä tulosten
yleistettävyyteen. Erinomaisena tasona on pidetty
80%:n kattavuutta.
• Ilman kattavia välttämättömien PROM- ym.
tietojen kirjauksia ei laadun ja vaikuttavuuden
pätevä vertailukelpoinen seuranta ole mahdollista.
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Laaturekisteripiloteissa on testattu toimintamallina
laatukoordinaattoreita (Reuma ja selkäkirurgia).
 Pilottihankkeessa rahoitettiin erityisesti PROM-
tiedonkeruun kattavuutta kehittäviä
laaturekisterikoordinaattoreita eräisiin sairaaloihin.
 Laatukoordinaattorit vastasivat myös useamman kuin
oman sairaalansa kirjauskäytäntöjen kehittämisestä ja
yhtenäistämisestä esim. koulutuksen keinoin.
 Kirjauskattavuus reumasairauksien osalta on mm.
edellä mainittujen toimenpiteiden osalta kasvussa.
 Kokemus pilottien ja datan perusteella on, että
laaturekisterikoordinaattoritoiminta on
kustannusvaikuttavaa laadun kirjausten kehittämisessä.

19. Avohoitokäyntien ja uudelleen
sairaalaan joutuneiden osuus
neljän viikon kuluessa psykiatrisen
sairaalahoidon päättymisestä
alueittain.*
Sininen viiva: mitä paremmin
avohoitokäynnit toteutuvat neljän
viikon kuluessa sairaala-hoidon
päättymisestä, sitä harvinaisempaa
on uudelleen sairaalaan
joutuminen neljän viikon sisällä
uloskirjoituksesta.
Hoidon jatkuvuus avohoidossa on
kriittinen tekijä mm. itsemurhien
ehkäisyssä.
Asiakaslähtöisyys
laaturekistereissä
Psykoosin hoidon LR: Hoidon
jatkuvuus on kriittisen tärkeää 1/2
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
*1.12.2017-31.11.2018
rekisterissä olleiden
henkilöiden kaikki päättyneet
psykiatriset sairaalajaksot
%
%

20. Kuviossa esitetään sairaalahoidon
jälkeen hoidon jatkuminen
avohoitoon (perusterveydenhuolto,
erikoissairaanhoito,
sosiaalihuolto) sekä joutuminen
uudelleen sairaalahoitoon.*
*1.12.2017-30.11.2018 päättyneet psykiatriset
sairaalajaksot
Asiakaslähtöisyys
laaturekistereissä
Psykoosin hoidon LR : Hoidon
jatkuvuus on kriittisen tärkeää 2/2
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020

21. Hiv-laaturekisteri:
Mittaa hoidon onnistumista ja haasteita
Tavoitteet
YK:n tavoite 2030
• 95 %
• 95 %
• 95 %
Suomen tavoite 2025
• alle 25 %
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Rekisterin kattavuus 100 %
• hiv diagnosoitu 93 %
• lääkehoidossa 98 %
• hyvä hoitotulos 94 %
Viivästyneitä diagnooseja 62 %
Nykytila
Tartunta voitaisiin todeta aiemmin:
Avohilmossa 54 %:lla on käyntejä
terveydenhuollossa ennen diagnoosia
tartunnan saaneena.

22. Laaturekisteri
• varmistaa, etteivät hiv-
hoitotulokset heikkene, kun
toimintaa tehostetaan
• mittaa vastedes myös potilaan
elämänlaatua ja kokemusta
hoidosta.
Hiv-laaturekisteri seuraa myös
hoidon kustannusvaikuttavuutta
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Husin hiv-hoitotulokset ja
lääkehoidon kustannukset
vuosina 2016−2020.
* Vuosi 2020 on arvioitu
tammi−syyskuun tietojen
perusteella.

23. Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Havainto: Kokemusasiantuntijat tärkeä osa kehittämistyötä
 Kokemusasiantuntijat olivat mukana
laaturekisteripilottien (mm. psykoosirekisteri,
HIV)
 Avoin yhteistyö potilasjärjestön kanssa sekä
viestintä pilotin tuloksista ovat johtaneet HIV-
rekisteripilotin kokemusten perusteella
hoitomyönteisyyden kasvuun.
Kokemusasiantuntijoiden havaintoja
laaturekisterien kehittämistyöstä:
 ”Odotan, että psykoosien hoidon
laaturekisteri nostaa osaltaan psykoosien
hoidon laatua Suomessa ja maksaa itsensä
takaisin paitsi taloudellisesti, niin potilaiden
terveyden ja hyvinvoinnin muodossa.”
 ”Yksi hoidon laadun mittari voisi olla se,
kuinka hyvin hoito mahdollistaa elämän ja
arjen rakentamisen vahvuuksien,
voimavarojen ja tärkeiltä tuntuneiden
asioiden varaan.”

24. • Hoitotyösensitiivinen laatutieto edellyttää oman
laaturekisterin perustamista.
• Laaturekisteriä varten tarvitaan kansallinen toimija,
joka vastaanottaa ja raportoi hoitotyösensitiivisen
laatutiedon.
• Tavoite on, että hoitotyösensitiivinen laatutieto syntyy
kertakirjaamisen periaatteella eli on kerättävissä
sähköisestä potilaskertomuksesta.
• Hoitotyösensitiivisen laatutiedon raportointi edellyttää
organisaatioiden sitoutumista luotettavan, kattavan ja
jatkuvan tiedon tuottamiseen.
Työryhmän tuloksia:
Hoitotyösensitiivisen laadun seuranta
Hoitotyösensitiivisen laadun
työryhmä ehdottaa, että
hoitotyösensitiivisten
potilastulosten kansallinen
seuranta aloitetaan laitoshoidossa
tapahtuvista kaatumisista ja
painehaavoista.
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020

25. Terveydenhuoltolaki edellyttää
näyttöön ja hyviin hoitokäytäntöihin
perustuvia, laadukkaita ja turvallisia
palveluja.
Vaikuttavat ja yhdenvertaiset sote-
palvelut edellyttävät tietoperustaista
päätöksentekoa, joka perustuu
ajantasaiseen, vertailukelpoiseen ja
paikkansa pitävään tietoon.
Omavalvontaa edellytetään mm.
potilasturvallisuuden sekä palvelujen
laadun varmistamiseksi.
Poliittinen ohjaus Kustannusnäkökulma Miten muualla?
Painehaavoista aiheutuvien
kustannusten arvioidaan olevan
Suomessa 350–525 miljoonaa euroa
vuodessa.
Potilaan kaatuminen tai putoaminen
on yleisin tapaturma sairaaloissa.
Sairaalakaatumisista 25-50 %
aiheuttaa jonkin vamman ja
1-2 % lonkkamurtuman.
Sairaalassa kaatuneiden potilaiden
hoitojakso on keskimäärin 7-11 vrk
pidempi kuin vastaavien potilaiden,
jotka eivät ole kaatuneet.
Työryhmässä laaditun Tutkimuksesta
tiiviisti -julkaisun
Hoitotyösensitiivinen laatu: katsaus
kirjallisuuteen (31/2020) mukaan
hoitotyösensitiivistä laatua arvioidaan
kansainvälisesti pääasiassa
potilastulosten ja hoitotyön rakenteen
avulla.
Potilastuloksista useimmin mainittiin
kaatumiset ja painehaavat.
Seuraavaksi yleisimpiä olivat erilaiset
infektiot.
Hoitotyön laadun seuranta: moniammatillinen
yhteistyö varmistaa hyvät hoitotulokset
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020

26. • Pyrkimyksenä on ollut valita muutama
perusterveydenhuollon laatua kuvaava indikaattori ja
tukea niiden leviämistä ja käyttöönottoa.
• Pyrkimyksenä on löytää geneerisiä mittareita
täydentämään laaturekisterien sairauskohtaisia
mittareita.
• Työryhmän työn tavoitteena oli koota tietoa
perusterveydenhuollon kehittämishankkeista ja
kannustaa eri tahoja jakamaan tietoa ja kokemuksia.
• Indikaattorien tulee luoda perusterveydenhuollon
laadusta kattava kuva ja mahdollistaa laadun seuranta ja
kehittäminen niin kansallisesti kuin alueellisesti.
Työryhmän tuloksia: Perusterveydenhuollon
laadun seuranta edellyttää omia mittareita
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020

27. Perusterveydenhuollon laadun työryhmä
aloitti syksyllä 2019 ja jatkaa
toimintaansa Terveydenhuollon
kansalliset laaturekisteri -hankkeen
jälkeen Tulevaisuuden sosiaali- ja
terveyskeskus -ohjelmassa.
Työryhmään kuuluu noin kymmenen
perusterveydenhuollon asiantuntijaa eri
organisaatioista eri puolilta maata.
Perusterveydenhuollon laadun
kehittämisessä on tarkoitus hyödyntää
laaturekisteripiloteissa tehtyä työtä.
Työ jatkuu Kohderyhmän
valinta
Keskeisten
indikaattorien valinta
Perusterveydenhuollon tarkastelun
kohteena on erityisesti
perusterveydenhuollon
vastaanottotoiminta ja
monisairaiden potilaiden hoidon
laatu.
Työryhmä on kartoittanut
tietosisältöjä ja arvioinut tietojen
luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta.
Eräs geneerinen mittari on hoidon
jatkuvuus, jonka mittaamisen
kehittämistä ja saamista osaksi KUVA-
mittaristoa työryhmä tukee.
Tärkeänä nähdään myös potilaan
osallistuminen tiedon tuotantoon
(esim. verenpaineen kotimittaus ja
elintapatiedot), mikä laajentaa
tietopohjaa ja helpottaa
ammattilaisten kirjaustaakkaa.
Esimerkkeinä hoidon jatkuvuutta
mittaavista indikaattoreista ovat
esim. COCI-indeksi, FINRISKI –tiedot.
Perusterveydenhuollon työryhmä:
Työn konkreettisia vaiheita
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020

28. Havainto: Sosiaali- ja terveydenhuollon
laatutieto laaturekistereissä?
• Tällä hetkellä kansallisten
laaturekisterien kehittäminen on
painottunut terveydenhuollon
laaturekistereihin.
• Kansalliset palvelujärjestelmän
kehittämisen tavoitteet kohdentuvat
integraatioon, jolloin myös laatu- ja
vaikuttavuustietoa tulee pyrkiä
tuottamaan koko palveluketjusta.
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Usein monialaisia palveluita
tarvitsevat tai paljon palveluja
käyttävät ovat sekä sosiaali-
että terveydenhuollon
asiakkaita
– laatutiedon
kehittämistarpeet koskevat
sekä terveys- että
sosiaalipalveluiden laatua.

29. Miten, missä ja milloin pilottirekisterien tuloksista ja
havainnoista kerrotaan tarkemmin?
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
• SLL 50/2020 ” Terveydenhuollon kansalliset
laaturekisteripilotit loppusuoralla”
• Laaturekisteriopas ja pilottikohtaiset loppuraportit.
Julkaistaan loppuvuonna THL:n yhteistyötiloihin, jossa
kommentointimahdollisuus.
• Erikoisalakohtaiset ja ammattiryhmäkohtaiset julkaisut,
esim. Sydänääni.
• Tulosten läpikäyntiä varten sairaala- ja SOTE-
yksikkökohtaisia raportteja.

30. THL 11/2019
SLL 11/2020
SLL 20/2020
Laaturekisteriopas
+ Laaturekisteripilottien tulokset SLL 50/2020
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020

31. Kiitos teille, piloteille ja työryhmille!
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Iskeeminen sydäntauti
Pirjo Mustonen, VSSHP
Juha Hartikainen, KYS
Markku Eskola, PSHP
Unto Häkkinen, THL
Mika Keinänen, THL
Henri Salo, THL
Jaason Haapakoski, THL
Merja Korajoki, THL
Emmi Liukko, THL
Selkäkirurgia
Liisa Pekkanen, KSSHP
Jyrki Salmenkivi, HUS
Henri Salo, THL
Jaason Haapakoski, THL
Jutta Järvelin, THL
Arto Vuori, THL
Mika Keinänen, THL
Antti Malmivaara, THL
HIV
Pia Kivelä, HUS/THL
Sanna Isosomppi, Helsingin kaupunki/THL
Arto Nieminen, Soite
Sini Pasanen ja Teemu Valkonen, Positiiviset ry
Oskari Luomala, THL
Teemu Möttönen, THL
Henrikki Brummer-Korvenkontio, THL
Diabetes
Aapo Tahkola, KSSHP
Saara Metso, TAYS
Henri Salo, THL
Sari Koski, Diabetes-liitto
Salla Sainio, THL
Seija Olli, SAMK
Tiina Ylöstalo, THL
Tiina Laatikainen, THL/Siun Sote
Eturauhassyöpä
Otto Ettala, VSSHP
Jonna Salonen, THL
Mika Keinänen ja Henri Salo, THL
Anna Hammais ja Auria Tietopalvelut / VSSHP
Reumasairaudet
Johanna Kärki, KHSHP
Tuulikki Sokka-Isler, KSSHP
Petteri Hovi, THL
Paula Vähäsalo, PPSHP
Heikki Relas, HUS
Henri Salo, THL
Kari Puolakka, dos. Helsingin Yliopisto
Psykoosin hoito
Jukka Kärkkäinen, THL
Kimmo Suokas, Psykiatriyhdistys
Leena Nuorteva, THL
Tapio Gauffin, Nouseva Mieli
Johanna Husgafvel, VSSHP
Tuula Kieseppä, HUS
Maija Lindgren, THL
Noora Kääriä, HUS
Maria Muhonen, HUS
Petri Näätänen, HUS
Päivi Rissanen, MTKL
Jaana Suvisaari, THL
Emmi Liukko, THL
Asko Wegelius, HUS
Raimo K.R. Salokangas, Turun yliopisto

32. Kiitos teille, piloteille ja työryhmille!
Laaturekisterit, päätösseminaari 10.12.2020
Hoitotyösensitiivisen laadun
työryhmä
Kristiina Junttila, HUS
Heli Järnefelt, Essote
Anne Kuusisto, SatSHP
Päivi Laitinen, Sosteri
Tuija Lehtikunnas, TYKS
Elina Mattila, TAYS
Merja Meriläinen, OYS
Seija Olli, SAMK
Jaana Peltokoski, KSSHP
Marita Ritmala-Castrén, HUS
Minna Taam-Ukkonen, PSSHP
Tarja Tervo-Heikkinen, KYS
Eija Luoto, THL
Perusterveydenhuollon työryhmä
Aapo Tahkola, KSSHP
Salla Sainio, THL
Tuomas Koskela, Tampereen yliopisto
Ilkka Kunnamo, Duodecim
Päivi Koivuranta, Kuntaliitto
Johanna Tulonen-Tapio, Kansanterveystyön
johtajaverkosto
Anu Niemi, THL
THL/Temaattisten työpakettien johto
Hanna Tiirinki
Eeva Reissell
Kimmo Parhiala
Eeva Ketola
Antti Malmivaara
Mika Keinänen
Pia Maria Jonsson
THL/Analytiikka- ja datatyö
Henri Salo
Emmi Liukko
Kristian Vepsäläinen
Jere Veltheim
Sini Vanhamäki
Jaason Haapakoski
THL/Hankekoordinaatio, -johto ja viestintä
Jonna Salonen
Leena Nuorteva
Pia-Liisa Heiliö
Piritta Rautavuori
Mika Keinänen
Eija Luoto
Sirkku Pikkujämsä
Pia Maria Jonsson
Kiitos myös koko hankkeen ohjausryhmälle, THL:n johtoryhmälle, yhteistyöryhmille,
temaattistentyöpakettien kaikille kontribuuttoreillesekä monille muillekin aiemmille ja
nykyisille yhteistyötahoille,jotka myötävaikuttivat laaturekisteripilottienonnistumiseen!