1.
Perheystävällinen työpaikka -ohjelma
13.3.2017 Lassi Köppä
Hankepäällikkö
Väestöliitto ry

2.
Q&A
• Mistä löytäisimme kaikille sopivia pienten askelten malleja kohti
perheystävällisten työpaikkojen Suomea?
• Tavoitteena on että jokainen työpaikka olisi perheystävällinen. Miten
tätä voitaisiin parhaiten toteuttaa?
• Miten sellaiset työpaikat, jossa perheystävällisyys ei nimenomaan
toteudu, saadaan jatkossa mukaan kehittämään asiaa?
• Mietityttää, miten perheystävällisen työpaikan hyviä käytäntöjä saa
levitettyä laajemmalle alueelle kuin 1-2 kahteen pilottityöpaikkaan?
• Minkälainen toteutus on koulutuksien osalta ja mitkä ovat aikataulut
malleihin?
• Mitä ovat toimivat hyvät käytännöt ja kuinka laajasti ne on saatu (a)
osaksi työmarkkinasopimuksia ja (b) osaksi työpaikkojen normaaleita
käytäntöjä?

3.
ITSEARVIOINNIN TEEMA-ALUEET
Arvot ja asenteet
1.1 Organisaatiomme henkilöstöllä on
perheystävällinen asenne ja arvomaailma.
1.2 Johdolla ja esimiehillä on
perheystävällistä työkulttuuria tukeva
asenne.
1.3 Työaikoja ja työnteon määriä halutaan
ennakoida myös työn ja muun elämän
yhteensovittamisen näkökulmasta.
1.4 Työyhteisössä ajatellaan, että työaika-
ym. joustoilla on molemminpuolisia hyötyjä:
ne auttavat sekä työntekijää että
työnantajaa.
1.5 Henkilöstön työn ja muun elämän
tasapaino nähdään perustavanlaatuisena
arvona organisaation toiminnassa.
1.6 Perheen ja työn yhteensovittamista
halutaan tukea myös haastavissa olosuhteissa
(esim. töissä tulospaineet ja/tai
yksityiselämässä haastava perhetilanne).
1.7 Perheystävällisyydestä ajatellaan
tasapuolisesti: samassa tilanteessa olevia
kohdellaan samalla tavalla.
LISÄKYSYMYS:
Jos epätasapuolisuutta on ollut, miten se on
ilmennyt?
Johdon ja esimiesten toiminta
2.1 Naisia ja miehiä kohdellaan organisaatiossamme tasa-
arvoisesti koskien mm. perhevapaille kannustamista,
käytäntöjä ja viestintää esimerkiksi poissaoloista jotka
koskevat lapsen sairastumista, ylenemismahdollisuuksia ja
palkkakehitystä.
2.2 Esimieheni suhtautuu ymmärtäväisesti lapsen tai muun
lähiomaisen sairastumisesta johtuvaan poissaoloon.
2.3 Pitkälle perhevapaalle jäänti on ennakoitu ja järjestetty
sujuvasti sekä työntekijän että muun työyhteisön kannalta.
2.4 Esimieheni huolehtii, etteivät lyhyet/pitkät poissaolot
perhesyistä aiheuta muille henkilöille (itsensä mukaan
lukien) liiallista työkuormaa.
2.5 Perheystävällisyyden toteuttamisesta ei aiheudu
henkilöstölle negatiivisia sanktioita, kuten huomautuksia,
kielteistä piiloviestintää, käytäväpuheita, siirtämistä
vähemmän haastaviin tehtäviin, palkkaepätasa-arvoa,
urakehityksen hidastumista yms.
2.6 Minun on helppo ottaa esimieheni kanssa puheeksi
työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä asioita ja
kysymyksiä.
2.7 Esimieheni ottaa tarvittaessa puheeksi työaikoihin,
työmäärään ja työajan joustoihin liittyviä asioita, jotta
perheen ja työn yhteensovittaminen toteutuu hyvin
omassa arjessani.
2.8 Esimieheni näyttää myös omalla toiminnallaan
esimerkkiä työn ja perhe-elämän toimivasta
yhteensovittamisesta.
Työajat ja joustot
3.1 Mahdollisuuteni vaikuttaa työaikoihini/työvuoroihini
ovat hyvät.
3.2 Työpäivieni aloitus- ja päättymisajoissa on sopivaa
joustavuutta.
3.3 Esimieheni ja minä työntekijänä huolehdimme
kumpikin osaltamme, että työtäni ja työmäärääni
rajataan tarvittaessa.
3.4 Normaalista työajasta poikkeavista tehtävistä (esim.
ilta- tai viikonlopputyöstä) sovitaan niin, ettei siitä
aiheudu kohtuutonta haittaa itselleni ja perhe-
elämälleni/muulle elämälle.
3.5 Minun on mahdollista pitää kertyneitä saldoja
helposti vapaina sekä työnantajalle että itselleni
sopivana ajankohtana.
3.6 Työyhteisössäni palaverit ja kokoukset pyritään
pääsääntöisesti sijoittamaan ydintyöajalle (n. klo 10-15).
3.7 Minun on mahdollista vaikuttaa riittävästi loma-
aikojen sijoitteluun.
3.8 Perhesyystä työpaikallamme on mahdollista siirtyä
väliaikaisesti lyhennettyyn työaikaan tai osa-aikatyöhön.
3.9 Osa-aikatyön tekemiseen on olemassa
organisaatiossamme toimivat käytännöt: työmäärä
suhteessa lyhempään työaikaan, vastuiden jakaminen,
yhdenvertainen kohtelu, sopimus osa-aikatyöjakson
kestosta ym.
3.10 Etätyöskentely onnistuu, jos työn luonne sen
mahdollistaa.
3.11 Etätyöhön liittyvät pelisäännöt ovat kaikkien
tiedossa.
3.12 Työpaikalta tai työn äärestä on helppo olla
tilapäisesti poissa hoitaakseen välttämättömiä omia
ja/tai perheeseensä liittyviä asioita.
Ohjeistukset ja pelisäännöt
4.1 Tiedän mitä ohjeistuksia perheen ja työn
yhteensovittamiseen liittyvistä joustoista on
organisaatiossamme annettu.
4.2 Tiedän mistä perheen ja työn yhteensovittamista
koskevat ohjeistukset löytyvät.
4.3 Perheen ja työn yhteensovittamista koskevat
ohjeistukset ovat avoimesti ja helposti saatavilla
(organisaation sisällä).
4.4 Tiedän keneltä voin kysyä apua/tukea.
Lomake ohjeistuksineen: http://www.parassyy.fi/wp-content/uploads/2015/10/Itsearviointilomake_perheystavallisyys_2016.pdf

4.
Työnantaja
PERHEYSTÄVÄLLISTEN TYÖPAIKKOJEN VAIKUTTAVUUSKETJU
Työntekijä Lapsi (perhe)
Perheystävällisen työpaikan
toimintamallin soveltaminen
Pystyy yhteensovittamaan
työn ja muun elämänsä
paremmin, kuin aiemmin
Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen
on parantunut, joka vaikuttaa
elämänlaatuun kokonaisvaltaisesti
Oma vanhempi (tai puoliso)
on enemmän läsnä arjessa
Perhearki on helpompaa.
Perheen hyvinvointi on
parantunut.
VAIKUTUKSET:
100
työntekijää
40
työntekijää
Esimerkki-
vaikutus
TULOKSET:
40 perhettä /
60 lasta

5.
Miksi organisaation kannattaa olla perheystävällinen?
Perheen ja
työn parempi
yhteen-
sovittaminen
Lisää
hyvin-
vointia
työssä
Vähentää
vaihtuvuutta
Lisää
organisaation
tuottavuutta
Sitoutuneemmat
työntekijät
Vähemmän
sairauspoissaoloja
Parantaa työnantajakuvaa
Varmistaa osaavan
työvoiman
rekrytoinneissa

6.
Itävallan sertifikaatti esimerkkinä
• Auditointiin osallistuneiden
organisaatioiden kohdalla todetut
tulokset:
• 23% vähemmän
sairauspoissaoloja
• 10% pienempi lähtövaihtuvuus
• 9% lyhyemmät perhevapaat
Työpaikan kehittämisen välineitä:
- itseanalyysin välineet
- anonyymit henkilöstökyselyt
- vertailutieto muihin yrityksiin
- mittarit, joilla perheystävällisyyden
kehittymistä seurataan
Lähde: http://www.familieundberuf.at/information-in-english/

7.
Q&A
• Mietityttää myös, ovatko Työterveyslaitoksen ja Väestöliiton mallit
ainoita, joilla asiaa viedään eteenpäin? Vai olisiko asiakokonaisuuksia,
joita voisi edistää ilman tietty mallia?
• Hyvät käytännöt, onko jollakin käytössä ollut pitkään ja millaisilla
kokemuksilla eli missä on pisimmälle kehitetty, onko vaikuttavuutta
tutkittu paikallisesti ja/tai valtakunnallisesti tai kansainvälisesti.
• Väestöliiton ja TTL:n perheystävällisten mallien esittely ja vertailu.
Myös kokemusten vertailu.
• Tietotarpeita on paljon: olisi hyvä kuulla jokin lyhyt kooste yleisesti
hyväksi havaituista perheystävällisen työpaikan toimintakäytännöistä.
Olisi hyvä kuulla, jos jossain on viety jompi kumpi malleista
(Työterveyslaitos/ Väestöliitto) läpi, mikä on ollut vaikuttavuus.
• Millaiset työpaikat ovat valikoituneet kohteiksi näitä malleja
kokeilemaan?

8.
Ohjelmaa pilotoivat 15 organisaatiota
Tilanne 13.3.2017
Yritykset
DNA
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
Skanska
Terveystalo
Tutoris
Varova
Julkinen sektori
Kansaneläkelaitos
Järjestöt
Barnavårdsföreningen i Finland rf.
Lastensuojelun Keskusliitto ry.
Luotolan Nuoret ry.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Miessakit ry.
Suomen Vanhempainliitto ry.
Kunnat
Joensuu
Puolanka

9.
Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa eteneminen
1. Alkukartoitus
oman
organisaation
nykytilasta
2. Kehittämis-
suunnitelman
laatiminen
perheystävällisyyden
parantamiseksi
3. Toimenpiteiden
toteuttaminen
omassa
organisaatiossa
4. Organisaation
perheystävällisyyden
kokonaisarviointi
Mahdolliset lisätoimenpiteet
Dokumenttipohjat
http://www.parassyy.fi/sertifikaatti/
perheystavallinen-tyopaikka-
ohjelma/

10.
Konkreettisia kehittämistoimenpiteitä
• Etätyömahdollisuuksien lisääminen
• Esimiestiedotus -> valmennus
• Joustavat työajat
• Isovanhempien huomiointi
• Kesälomat
• Miesten perhevapaat
• Pelisääntöjä intraan
• Työvuorosuunnittelun kehittäminen
• Sisäinen viestintä

11.
Perheystävällinen työpaikka -ohjelman pilotointi
• Pilotointiaika: 1.1.2016-31.12.2017
• Organisaatiot toteuttavat pilotoinnin aikana Perheystävällinen työpaikka -
ohjelmaa.
• Väestöliitto seuraa kunkin organisaation etenemistä (sparraus- ja
suunnittelukäynneillä) ja antaa tarvittaessa tukea ja ideoita. Seuranta toteutetaan
dokumenttien, raportoinnin ja erillisten käyntien avulla.
• Pilotoinnin aikana Väestöliitossa kerätään palautetta ohjelman toimivuudesta ja
kehittämisehdotuksia lopullista ohjelmaa varten.
• Ohjelmassa mukana olo ja uudistusten läpivienti edellyttää kunkin organisaation
johdon sitoutumista perheystävällisyyden kehittämiseen.

12.
Työterveyslaitos:
Työ@Elämä -kehittämisprosessi
• Voidaan kehittää koko
organisaatiota, sen osaa tai
tehdä yhteistyössä eri
organisaatioiden kesken
• Koostuu kolmesta palvelusta,
joita voi toteuttaa erikseen tai
valita koko kehittämisprosessin:
• Henkilöstökysely
• Esimiesvalmennus
• Vertaisryhmätoiminta
Väestöliitto:
Perheystävällinen työpaikka -ohjelma
• Tarkastellaan ja kehitetään koko
organisaation perheystävällisyyttä
• Edellyttää ylimmän johdon tukea
• Tarjoaa vaiheistetun ja tuetun
rakenteen, jossa etenemistä
Väestöliitto tukee (kesto 1-3v)
• Valittujen kehittämistoimenpiteiden
toteuttaminen on organisaation
itsensä vastuulla (henkilöstökyselyt,
esimiesvalmennukset, jne.)
• Kehittämistoimenpiteitä voi toteuttaa
itse tai ostaa ulkopuoliselta tarjoajalta
• Ohjelman onnistuneesti suorittaneilla
organisaatioilla on oikeus hyödyntää
Perheystävällisen työpaikka –merkkiä
rekrytoinnissa ja viestinnässä

13.
Lassi Köppä Anna Kokko
Hankepäällikkö Erityisasiantuntija
lassi.koppa@vaestoliitto.fi anna.kokko@vaestoliitto.fi
Puh. 040-7593650 Puh. 050-342 0572
Perheystävällisesti töissä -hanke
http://parassyy.fi/sertifikaatti
http://www.facebook.com/parassyy
Perheystävällinen työpaikka -sivusto
http://www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/perheystavallinen-tyopaikka