Pekka Puustinen HYTE-päivä 2020 12.11.2020

1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-maakunnissa
Mitä 14.10. annettu lakiehdotus tarkoittaa käytännössä?
Pekka Puustinen, LT, MPH, TM
Ylilääkäri, yksikönjohtaja
Kansanterveyden neuvottelukunnan jäsen
P-SSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö
e-mail: pekka.puustinen@kuh.fi
puh: 044 7179325
12.11.2020 1

2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE)
kolme tärkeintä kysymystä:
12.11.2020 2
1. SUUNTA: Mitkä ovat alueen suurimmat hyvinvointiin
liittyvät ongelmat?
2. KEINOT: Millä tutkitusti vaikuttavilla keinoilla näihin
ongelmiin voidaan puuttua?
3. RAKENTEET: Millaisella rakenteella tehokkaat keinot ja
työkalut saadaan kaikkien käyttöön?

3. Mikä muuttuu SOTE-uudistuksessa? (1)
12.11.2020 3
 Laki hyvinvointialueesta
 1 § Lain tarkoitus ja soveltamisala: ”Tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset
itsehallinnolle kuntia suuremmalla hallintoalueella (hyvinvointialue) sekä asukkaiden
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiselle hyvinvointialueen toiminnassa. Lain
tarkoituksena on myös edistää hyvinvointialueen toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista
kestävyyttä sekä luoda hyvinvointialueelle edellytykset tukea asukkaidensa hyvinvointia.”
 41 § Hyvinvointialuestrategia: ”Hyvinvointialueella on oltava strategia, jossa aluevaltuusto
päättää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Hyvinvointialueen
strategiassa tulee ottaa huomioon: 1) asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen
hyvinvointialueen tehtäväalalla”
 Laki sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä
 1 § Lain tarkoitus ja soveltamisala: ”Tämän lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön
hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, yhteentoimivat ja
kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa.”
 2 § Määritelmät: ”Tässä laissa tarkoitetaan: 1) sosiaali- ja terveydenhuollolla hyvinvointialueen
järjestämisvastuulla olevia lakisääteisiä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tehtäviä ja palveluja
sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä”

4. Mikä muuttuu SOTE-uudistuksessa? (2)
12.11.2020 4
 Sote-järjestämislaki 6 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa:
 Kunnan on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Kunnalla on ensisijainen vastuu
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin, kun tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin
tehtäviin.
 Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja
määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Sen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon
päätöstensä vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin.
 Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan on nimettävä
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho
 Kunnan on raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä
toteutetuista toimenpiteistä kunnanvaltuustolle vuosittain. Lisäksi kunnan on valmisteltava valtuustolle
valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista.
 Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on toimitettava hyvinvointialueelle ja julkaistava julkisessa tietoverkossa.
 Kunnan on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja
tuettava sitä asiantuntemuksellaan. Lisäksi kunnan on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
yhteistyötä kunnassa toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten
toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sen on myös edistettävä
hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja
vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

5. Mikä muuttuu SOTE-uudistuksessa? (3)
12.11.2020 5
 Sote-järjestämislaki 7 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen hyvinvointialueella:
 Hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialueella on
ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin, kun tämä tehtävä kytkeytyy
hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin.
 Hyvinvointialueen on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle
tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Sen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon
päätöstensä vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin.
 Hyvinvointialueen on nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho.
 Hyvinvointialueen - - - on raportoitava asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista
tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. Lisäksi hyvinvointialueen on
valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä
mainituista asioista.
 Hyvinvointialue laatii hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Sen on
julkaistava hyvinvointikertomus ja -suunnitelma julkisessa tietoverkossa.
 Hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueen kuntien kanssa
ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Lisäksi hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisessä yhteistyötä hyvinvointialueen alueella toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä
tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sen on myös
edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja
vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hyvinvointialueen on neuvoteltava
vähintään vuosittain yhdessä alueen kuntien sekä muiden edellä mainittujen hyvinvointialueen alueella
hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä
koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.

6. Mikä muuttuu SOTE-uudistuksessa? (4)
12.11.2020 6
 Sote-järjestämislaki
 22 § Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle: ”Valtioneuvosto vahvistaa
joka neljäs vuosi valtakunnalliset strategiset tavoitteet yhdenvertaisen, laadukkaan ja
kustannusvaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle - - - Valtakunnallisissa tavoitteissa
on määriteltävä: 2) tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle sekä hyvinvointialueiden,
kuntien ja muiden toimijoiden väliselle tätä koskevalle yhteistyölle”
 23 § Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelut hyvinvointialueen kanssa: ”Sosiaali- ja
terveysministeriö neuvottelee erikseen kunkin hyvinvointialueen kanssa vuosittain - - - Neuvotteluissa
käsitellään seuraavia asiakokonaisuuksia: 3) väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä
sitä ja muiden tehtävien hoitamista koskeva yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden kanssa
 27 § Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta ja arviointivelvollisuus:
”Hyvinvointialueen on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin -
- - Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää 1 momentissa tarkoitetun seurannan
vähimmäistietosisällöstä, mukaan lukien 6 ja 7 §:ssä tarkoitetun hyvinvointikertomuksen ja -
suunnitelman vähimmäistietosisältö.”

7. Mikä muuttuu SOTE-uudistuksessa? (5)
12.11.2020 7
 Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta
 3 § Valtion rahoitus hyvinvointialueille: ” Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta
hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien
tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden,
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella - - -
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 0,977 %”
 15 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin: ”Hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen kerroin lasketaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa
ja toiminnan tulosta kuvaavien indikaattoreiden perusteella. Molempien osuuksien painoarvo
kertoimen laskemisessa on 50 prosenttia.”

8. Maakunnan HYTE-kertoimen indikaattorit:
Toiminta
12.11.2020 8
 Lastenneuvolan 4-vuotiaiden terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen
selvittäminen
 Kouluterveydenhuollon 8-luokkalaisten terveystarkastuksista poisjäävien tuen
tarpeen selvittäminen
 Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabetesriskissä oleville Käypä hoito -
suosituksen mukaisesti
 Alkoholinkäytön mini-intervention toteutuminen, kun juomiseen liittyy haitta tai
haittariski
 Lasten tuhkarokko-vihurirokko-sikotauti (MPR) -rokotuskattavuus
 Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten 1krt/v osuus suhteessa työttömien
kokonaismäärään
 Koulupsykologin työpanoksen määrä viikossa jaettuna 100 oppilaalla.
 Koulukuraattorin työpanoksen määrä viikossa jaettuna 100 oppilaalla.

9. Maakunnan HYTE-kertoimen indikaattorit:
Tulokset
12.11.2020 9
 Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot ja/tai
sairaalassa hoidetut potilaat
 Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä
 Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevat 20–24-
vuotiaat, % ikäluokasta
 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, % ikäluokasta
 Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18–34-vuotiaat
(pois lukien elimelliset aivo-oireyhtymät ja älyllinen kehitysvammaisuus), %
vastaavanikäisestä väestöstä

10. Mikä muuttuu SOTE-uudistuksessa? (6)
12.11.2020 10
 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
 5 § Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: ”Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskemisen
perusteina (valtionosuusperusteet) käytetään: 2) syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden,
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, asukasmäärän kasvun ja saamelaisten
kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita.”
 15 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa: ”Kunnalle myönnetään hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden
määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta kunnan asukasluvulla sekä
kunnalle määritellyllä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimella. Kunnan hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen kerroin määritellään kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
toimintaa kuvaavien indikaattoreiden sekä toiminnan tulosta kuvaavien indikaattoreiden
perusteella.”
 58 § Perushintojen määräytyminen vuonna 2023: ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
lisäosa 18,23” (euroa/asukas). Arvio vaihteluvälistä: 7.40 - 22.50 euroa / asukas

11. Kunnan HYTE-kertoimen indikaattorit:
Perusopetus
12.11.2020 11
 Kunta tarkastaa kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä
kouluyhteisön hyvinvoinnin kolmen vuoden välein
 Oppilaiden poissaolojen kokonaismäärää seurataan koko koulussa
 Koulussa pitkät liikuntavälitunnit
 Koulussa noudatetaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan
kouluruokailusuositusta koululounaan ja välipalojen järjestämisessä

12. Kunnan HYTE-kertoimen indikaattorit: Liikunta
12.11.2020 12
 Liikunnan edistämisestä vastaavat viranhaltijat osallistuvat toimielinten
vaikutusten ennakkoarviointiin
 Kunta kutsuu säännöllisesti koolle liikuntaseurojen ja yhdistysten
yhteiskokouksen
 Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta raportoidaan vuosittain kunnan
hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa kertomuksessa
 Kunnassa järjestetään kohdennettuja liikkumisryhmiä liikuntaseuratoiminnan
ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille
 Kunnassa toimii liikunnan edistämistä käsittelevä poikkihallinnollinen työryhmä

13. Kunnan HYTE-kertoimen indikaattorit: Johto
12.11.2020 13
 Kunnan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa arvioidaan
valtuustokausittain kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen
 Kunnan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa määritellään
talousarviovuodelle mittarit, joilla seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen tavoitteiden toteutumista
 Kunnassa toimii erikseen nimetty asiantuntija, suunnittelija tai vastaava, joka
koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä
 Kunnan palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä hyödynnetään
asukasraateja ja foorumeja
 Valtuustolle raportoidaan vuosittain väestön elintavoista ja niissä tapahtuneista
muutoksista

14. Kunnan HYTE-kertoimen indikaattorit: Tulokset
12.11.2020 14
 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, osuus 8. ja 9.
luokan oppilaista
 Ylipaino, osuus 8. ja 9. luokan oppilaista
 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, osuus vastaavanikäisestä
väestöstä
 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, osuus
vastaavanikäisestä väestöstä
 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25–64-vuotiaat, osuus vastaavanikäisestä
väestöstä
 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä
henkilöillä verrattuna 10 000 vastaavan ikäiseen henkilöön.

15. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE)
kolme tärkeintä kysymystä:
12.11.2020 15
1. SUUNTA: Mitkä ovat alueen suurimmat hyvinvointiin
liittyvät ongelmat?
2. KEINOT: Millä tutkitusti vaikuttavilla keinoilla näihin
ongelmiin voidaan puuttua?
3. RAKENTEET: Millaisella rakenteella tehokkaat keinot ja
työkalut saadaan kaikkien käyttöön?

16. Ensin on tiedettävä, miten meillä menee
12.11.2020 16
 On tehtävä hyvinvointianalyysi eli hyvinvointikertomus
 Alueellinen hyvinvointikertomus- ja suunnitelma
Pohjois-Savon hyvinvointikertomus ja sen vuosiraportti
Pohjois-Savon HYTE-esite
 Vertailumaakunnat, huomio erityisesti hyvinvointivajeisiin
 Avuksi STM:n säätämä vähimmäistietosisältö
 Sote-järjestämislaki, 27§: ”Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää 1 momentissa
tarkoitetun seurannan vähimmäistietosisällöstä, mukaan lukien 6 ja 7 §:ssä tarkoitetun
hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vähimmäistietosisältö”
 Tulisi viedä vuosittain hyvinvointialueen talousarvioon ja tilinpäätökseen
 Jokaisen kunnan oma hyvinvointikertomus- ja suunnitelma
 Alueellinen hyvinvointikertomus tukee
 Vuosittainen tilannekatsaus tilinpäätökseen ja tavoitteet talousarvioon

17. Pohjois-Savo on Suomen sairain maakunta
ELINTAVAT JA KANSANSAIRAUDET
 Pohjois-Savo on Suomen sairain maakunta
 Ikävakioimaton sairastavuusindeksi 136
 Ikävakioitu sairastavuusindeksi 130
 Sepelvaltimotauti-indeksissä 20 suurimman kunnan korkein arvo on Kuopiossa
 Ylipainoisten nuorten määrä on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa
 Enemmän kuin joka kolmas yläkouluikäinen ja lukiolainen nukkuu liian vähän (alle 8
tuntia yössä), ammattikoululaisista lähes puolet
MIELENTERVEYS JA PÄIHTEET
 Pohjois-Savon mielenterveysindeksi on selvästi koko maan korkein (151)
 Nuorisopsykiatrisen hoidon piirissä on 8.3 % ikäluokasta
 Väestöön suhteutettuna huostassa olleita lapsia on Pohjois-Savossa eniten (1.3 %)
 Mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä 4.4 % (maan korkein lukema)
 Eniten alkoholikuolemien vuoksi menetettyjä elinvuosia koko maassa
TYÖKYKY
 Ikävakioitu työkyvyttömyysindeksi Suomen korkein (137)
 Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus korkea
.

18. I Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö
• Vanhemmuus vahvistuu
• Ennaltaehkäistään nuorten riippuvuuksia ja alaikäiset nuoret ovat päihteettömiä
• Lasten ja nuorten mielenterveys kohenee
• Aikuisten päihteiden käyttö ja riippuvuuksien aiheuttamat haitat vähenevät
• Aikuisten mielenterveysoireilu vähenee
II Hyvä toiminta- ja työkyky
• Edistetään hyvää ravitsemus- ja ruokakasvatusta ja ennaltaehkäistään ylipainoa kaikissa ikäryhmissä
• Liikunnan määrä lisääntyy kaikissa ikäryhmissä ja hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa harrastaa
yhä useampi
• Työkykyisten ja työllisten (erityisesti nuorten) määrä kasvaa
III Osallisuuden vahvistuminen ja yksinäisyyden vähentäminen
 Kukaan ei koe itseään yksinäiseksi
 Osallistavat toimintatavat ovat käytössä päätöksenteko- ja palveluprosesseissa
 Järjestö- ja harrastustoimintaan aktiivisesti osallistuvien määrä lisääntyy
IV Tapaturmien, väkivallan ja turvattomuuden ehkäiseminen
• Ketään ei kiusata
• Väkivaltaa tai sillä uhkailua ei sallita
• Koti – ja vapaa-ajan tapaturmat vähenevät (erityisesti ikäihmiset)
• Liikenneonnettomuudet vähenevät (moponuoret, juuri ajokortin saaneet, ikääntyneiden ajokyky,
rattijuopumus)
• Terveellinen ja turvallinen ympäristö (rikokset, katuturvallisuus, melu, sisäilma, talous- ja uimavesi,
ilmanlaatu)

19. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE)
kolme tärkeintä kysymystä:
12.11.2020 19
1. SUUNTA: Mitkä ovat alueen suurimmat hyvinvointiin
liittyvät ongelmat?
2. KEINOT: Millä tutkitusti vaikuttavilla keinoilla näihin
ongelmiin voidaan puuttua?
3. RAKENTEET: Millaisella rakenteella tehokkaat keinot ja
työkalut saadaan kaikkien käyttöön?

20. Tutkittu menetelmä
• Vaikutus mitattavissa
• Interventiotutkimusta
tehty
 Vaikuttavuus
osoitettu
A-kori C-koriB-kori
Pilotointi / kokeilut
• Ei vielä kokemusta
• Asiantuntijoiden ”paras
arvaus”
 Vaikuttavuus
epävarma
Toimiva käytäntö
• Kokemusta laajalti
• Asiakkaiden ja asiantuntijoiden
myönteinen tuntuma
 Vaikuttavuus
mahdollinen
Vaikuttavuuden kolme koria
(vrt. Marika Kyläsen esitys aamupäivältä)

21. Painopiste: Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö
TAVOITTEET HUOMIOI
ERITYISESTI
MITTARIT MENETELMÄT
Aikuisten
päihteiden käyttö
ja riippuvuuksien
aiheuttamat haitat
vähenevät
Raskaana
olevien
tupakointi
Päihdetilannekysely
Sotkanet:
• Päivittäin tupakoivien osuus, % (työikäiset ja ikäihmiset)
• Raskauden aikana tupakoineet, % synnyttäjistä
• Raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen tupakoineet, %
synnyttäjistä
• Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) 20-64v ja ikäihmisillä
• Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita/ 1000 asukasta
• Päihteiden vuoksi vuodeosastoilla/ laitoksissa hoidossa
• Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25 – 80v./ 100
000 vastaavanikäistä alimmassa tuloviidenneksessä (tulos)
PolStat:
• Rattijuopumus, %
• Huumausainerikokset
• Vanhempien päihteiden käytöstä aiheutuvan huolen
puheeksiotto varhaiskasvatuksessa
• PAKKA toimintamalli (alkoholi-, tupakka-
ja rahapelihaitat)
• Savuton Kunta -toimintamalli
• 28 päivää ilman –toimintamalli**
• Fageströmin nikotiiniriippuvuustesti (HSI)
• Nikotiinimini-interventio
• AUDIT C/AUDIT / – alkoholin ongelmakäytön seulat
• SADD alkoholiriippuvuustesti
• Ikääntyneiden (yli 65v) päihdemittari
• Alkoholimini-interventio**
• Haitallisen riskipelaamisen BBGS –lyhyttesti, raha-
peliriippuvuuden vakavuutta kartoittava PGSI –testi
• Ongelmallisen rahapelaamisen mini-interventio
• Kannabiksen käytön kartoitustesti CUDIT
• Huumeiden käytön riskit DUDIT –
testi, Huumeidenkäyttötesti DAST20,
Huumeriippuvuuden vakavuuden asteen SDS –testi
• Huumeiden käytön lopettamisen ja vähentämisen
tuki
Aikuisten
mielenterveys-
oireilu vähenee
Itsemurhien
ehkäisy,
erityisesti 20-
34v
FinSote:
• Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus
• Niiden osuus, joilla on itse raportoituna masennusta, %
• Niiden osuus, joilla on ollut itsemurha-ajatuksia 12 viime kk aikana, %
THL: Mielenterveysindeksi, ikävakioitu
Sotkanet:
• Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64v, % ja ikäihmiset, %
• MTEA (aikuisten mielenterveyden ensiapu)**
• Masennusseula (BDI) aikuisille
perusterveydenhuollossa**
• Itsemurhan puheeksiotto
• LINITY lyhytinterventio - itsemurhaa yrittäneille
• Luonnon ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten
hyödyntäminen ja huomiointi

22. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE)
kolme tärkeintä kysymystä:
12.11.2020 22
1. SUUNTA: Mitkä ovat alueen suurimmat hyvinvointiin
liittyvät ongelmat?
2. KEINOT: Millä tutkitusti vaikuttavilla keinoilla näihin
ongelmiin voidaan puuttua?
3. RAKENTEET: Millaisella rakenteella tehokkaat keinot ja
työkalut saadaan kaikkien käyttöön?

23. Millainen rakenne tarvitaan?
12.11.2020 23
1. Alueellinen poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä johtaa toimintaa
2. Jokaisessa kunnassa tulisi olla HYTE-ryhmä
 Edustus myös kunnan alueella toimivista hyvinvointialueen sote-toiminnoista ja
TTH:n toimijoista
 Koordinoi kunnassa tehtävää hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen työtä
3. Jokaisessa kunnassa tulisi olla HYTE-koordinaattori
 Järjestökoordinaatio myös saman tahon vastuulle?
 Myös ehkäisevän päihdetyön vastuutaho tarvitaan
4. Hyvinvointialueen käytännön työrukkaseksi HYTE-tiimi
 Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman laadinta
 Hyvinvointikoordinaattorit HYTE-kertomuksen painopisteiden mukaisesti
5. Myös alueellinen järjestörakenne tarvitaan

24. Työterveys-
huolto /
apteekit
Maakunnan poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä
1. Kuntien edustus
2. Hyvinvointialueen ja maakuntaliiton edustus
3. Työterveyshuollon, järjestörakenteen ja apteekkien edustus
Ehkäisevän mt- ja
päihdetyön verkosto
Ehkäisevän mt- ja
päihdetyön verkosto
Ehkäisevä mielenterveys- ja
päihdetyö
Ehkäisevä mielenterveys- ja
päihdetyö
Hyvinvointialueen HYTE-tiimi
Riittävä toiminta- ja työkykyRiittävä toiminta- ja työkyky
Tapaturmien, väkivallan ja
turvattomuuden ehkäiseminen
Tapaturmien, väkivallan ja
turvattomuuden ehkäiseminen
Hyvinvointitiedolla johtaminen
(alueellinen hyvinvointikertomus)
Hyvinvointitiedolla johtaminen
(alueellinen hyvinvointikertomus)
Osallisuus- ja järjestöasiatOsallisuus- ja järjestöasiat
Kunta
Varhaiskasvatus ja
opetus
Varhaiskasvatus ja
opetus
Tekninen toimiTekninen toimi
Liikunta- ja kulttuuriLiikunta- ja kulttuuri
NuorisotoimiNuorisotoimi
Kunnan HYTE-
ryhmä
Ehkäisevän
mielenterveys- ja
päihdetyön
koordinaattori
Ehkäisevän
mielenterveys- ja
päihdetyön
koordinaattori
Kunnan HYTE- ja
järjestö-
koordinaattori(t)
Kunnan HYTE- ja
järjestö-
koordinaattori(t) Jne…Jne…
HYTE-koordinaattorien
verkosto
HYTE-koordinaattorien
verkosto
Maakunnan
järjestöneuvosto
Maakunnan
järjestöneuvosto
Maakunnan
järjestöfoorumi
Maakunnan
järjestöfoorumi
Hyvinvointialueen palvelutuotanto
Kunnan hyvinvointitoimijat
LAPE-
ryhmä
LAPE-
ryhmä
EPT-
ryhmä
EPT-
ryhmä
Kunnassa toimiva
järjestöfoorumi
Järjestö Järjestö Järjestö
Muut
alaryhmät
Muut
alaryhmät
Sote-uudistuksen HYTE-rakenne?
Hyvinvointialueen linja-organisaation HYTE-ryhmä
Alueellinenedustus

25. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE)
kolme tärkeintä kysymystä:
12.11.2020 25
1. SUUNTA: Mitkä ovat alueen suurimmat hyvinvointiin liittyvät
ongelmat?
 Kunnan ja alueen hyvinvointikertomus- ja suunnitelma
 Laaditaan yhteistyössä, määritellään selvät painopistealueet
2. KEINOT: Millä tutkitusti vaikuttavilla keinoilla näihin
ongelmiin voidaan puuttua?
 Käytetään vaikuttavia menetelmiä, ”3 korin periaate”
3. RAKENTEET: Millaisella rakenteella tehokkaat keinot ja
työkalut saadaan kaikkien käyttöön?
 Kuntien, järjestökentän ja hyvinvointialueen rakenteet kuntoon!

26. Kiitos!
Pekka Puustinen, LT, MPH, TM
Ylilääkäri, yksikönjohtaja
P-SSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö
e-mail: pekka.puustinen@kuh.fi
puh: 044 7179325
12.11.2020 26