Palvelutarpeen arviointi asiakkaan hoitopolulla Harriet Finne-Soveri RAI-juhlawebinaari II 9.10.2020

1. www.interrai.orgwww.interrai.org
Palvelutarpeen arviointi
asiakkaan hoitopolulla
Harriet Finne-Soveri
Geriatrian dosentti, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Vieraileva professori (emerita), THL
Varapresidentti, interRAI
Jäsen, interRAI Finland

2. www.interrai.org
Sisältö
• Palvelutarpeen arviointi,
lainsäädäntöä ja mittarisuosituksia
• RAI-arviointijärjestelmä
palvelutarpeen arvioinnin työkaluna
• Päätelmiä ja visioita
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi 2

3. www.interrai.org
Palvelutarpeen arviointi,
lainsäädäntöä ja mittarisuosituksia (1)
• Palvelutarpeen arvioinnista iäkkäiden henkilöiden palvelujen
kohdentamisen yhteydessä säädetään erikseen
vanhuspalvelulaissa (2012/980) ja sosiaalihuoltolaissa
(2014/1301)
• Vanhuspalvelulain §3 (kohta 6) määrittelee RAI-
arviointivälineistön seuraavasti:
• RAI-arviointivälineistöllä arviointivälineistöä, jonka interRAI-niminen
kansainvälinen sosiaali- ja terveysalan tutkijoiden ja ammattilaisten
yhteistyöjärjestö on kehittänyt ja jonka käyttö perustuu lisenssisopimukseen,
jolla on myönnetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle oikeus
arviointivälineistön maksuttomaan käyttöön ja alilisenssointiin Suomessa
toimiville palvelujen järjestäjille ja tuottajille. (9.7.2020/565)
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi 3

4. www.interrai.org
Palvelutarpeen arviointi,
lainsäädäntöä ja mittarisuosituksia (2)
Vanhuspalvelulain §15 painottaa
• Palvelutarpeen selvittämisen kokonaisvaltaisuutta
• Selvittelystä vastaavien sosiaali- tai terveydenhuollon alan
ammattihenkilöiden laaja-alaista asiantuntemusta ja yhteistyössä muiden
ammattihenkilöiden kanssa toimimista
• Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön
toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen.
Toimintakykyä arvioitaessa on selvitettävä, miltä osin iäkäs henkilö pystyy
suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja
toimintaympäristössään, ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua.
Arvioinnissa on otettava huomioon iäkkään henkilön fyysinen, kognitiivinen,
psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä hänen ympäristönsä
esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja lähipalvelujensa
saatavuuteen liittyvät tekijät.
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi 4

5. www.interrai.org
Palvelutarpeen arviointi,
lainsäädäntöä ja mittarisuosituksia (3)
Vanhuspalvelulain §15a tarkentaa RAI-välineiden käyttöä:
• Kunnan on käytettävä RAI-arviointivälineistöä iäkkään henkilön toimintakyvyn
arvioinnissa, jos hän 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammattihenkilön
alustavan arvion mukaan tarvitsee säännöllisesti annettavia sosiaalipalveluja
hoitonsa ja huolenpitonsa turvaamiseksi. Lisäksi kunnan on huolehdittava, että
RAI-arviointivälineistöä käytetään myös silloin, kun iäkäs henkilö saa edellä
tarkoitettuja kunnan järjestämiä palveluja ja hänen olosuhteissaan tapahtuu
olennaisia muutoksia. RAI-arviointivälineistö kuuluu 15 §:n 3 momentissa
tarkoitettuihin luotettaviin toimintakyvyn arviointivälineisiin.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on huolehdittava siitä, että kunnilla on
maksutta käytettävissä RAI-arviointivälineistö ja saatavilla koulutusta välineistön
käyttöön. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on huolehdittava siitä, että
sopimusteksti sekä arviointivälineistön sisältö siltä osin, kuin sitä ei ole suojattu
tekijänoikeudella, ovat julkisesti saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi 5

6. www.interrai.org
Palvelutarpeen arviointi,
lainsäädäntöä ja mittarisuosituksia (3)
Suositus mittareiden käytöstä
iäkkäiden palvelutarpeen
arvioinnin yhteydessä
Tietokannassa julkaistaan
toimintakykymittareiden perustietoja ja
arvioita niiden pätevyydestä,
toistettavuudesta ja
käyttökelpoisuudesta. Mittarin valinnassa
on aina varmistuttava sen
soveltuvuudesta haluttuun
käyttötarkoitukseen sillä mittari on
yleensä kehitetty vain yhteen
tarkoitukseen. Alkuperäiseen
käyttötarkoitukseen, esimerkiksi tietylle
potilasryhmälle, hyväksi todettu mittari ei
siten ole automaattisesti pätevä ja
luotettava kaikissa muissa käyttötilanteissa
ja muiden asiakas- ja potilasryhmien
arvioinnissa.
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi

7. www.interrai.org
Mittaamisesta (1)
• Mittaaminen on kohteen määrän (kvantiteetin), paljouden tai suuruuden määrittämistä.
• Mittaamisen kohteena on aina jokin ominaisuus kuten pituus, paino, lämpötila,
toimintakyky tms., jonka määrä halutaan saada selville.
• Mittaamisen lähtökohta on mittauksen tarkoituksen ymmärtäminen. On tiedettävä, mitä
tietoa mittaamisella voidaan saada ja mihin tarkoitukseen tietoa voidaan käyttää.
• Hyvään mittaamiseen kuuluu, että mittaajalla on realistinen käsitys mahdollisten
mittausvirheiden suuruudesta.
• Mittauksen tarkoitus on paremman ymmärryksen saaminen mittauksen kohteena
olevasta asiasta tai ilmiöstä. Parempi ymmärrys johtaa oikeampiin johtopäätöksiin ja
toimenpiteisiin.
• Mittaus on aina perusluonteeltaan objektiivista eli mittaajan arvoista riippumatonta ja
sen yleiset säännöt kaikille tieteen aloille samanlaiset. Yleinen mittausteoria kuvaa ne
mittaamisen säännöt ja kriteerit, jotka ovat yhteisiä mittaamiselle kaikilla tieteenaloilla.
9.10.2020 7harriet.finne-soveri@thl.fi

8. www.interrai.org
Mittaamisesta (2)
Mittarilta
vaadittavat ominaisuudet
1. pätevyys
2. luotettavuus
3. herkkyys
4. tarkkuus
5. Asteikko ja ”cut point”
6. käyttömukavuus
7. yksiselitteisyys
Mittaajalta
vaadittavat ominaisuudet
• Kyky valita oikea mittari
käyttötarkoituksen mukaan
• Kyky mitata oikein
• Kyky tulkita oikein
• Kyky KÄYTTÄÄ OIKEIN
9.10.2020 8harriet.finne-soveri@thl.fi

9. www.interrai.org
Palvelutarpeen
arviointi on…
• Vuorovaikutuksellinen
tilanne, missä asiakas on
keskiössä ja mittarit
yhteisiä apuvälineitä
Lähde:toimia tietokanta
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi 9

10. www.interrai.org
Palvelutarpeen
arviointi on…
• Vuorovaikutuksellinen
tilanne, missä asiakas
on keskiössä ja mittarit
yhteisiä apuvälineitä
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi 10
Lähde:toimia tietokanta

11. www.interrai.org
Palvelutarpeen arviointi
Kuvio kaapattu palvelutarpeen arviointisuosituksesta (Toimia)
• Kuvion taustalla on ”Chronic care model”
raami (Wagner ym 1996, Coleman
ym.2009) ja tästä osin johdettu
asiakasvastaavamalli (Mäntyranta ja
Muurinen 2011)
• Kuvion mallia kehitettiin Sipilän
hallituksen aikana I&O hankkeessa ja
maakunniksi aiotuilla alueilla kehitettiin
toimintaoppaita ja malleja
• Kymenlaakso: IkäOpastin-hanke.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
https://stm.fi/koti-ja-
omaishoito/rahoitettavat-
hankkeet/kymenlaakson-ikaopastin.
• Pirkanmaa: Kotona asumiseen arvoa
neuvonnalla ja asiakasohjauksella
(IKÄNEUVO). Helsinki: Sosiaali- ja
terveysministeriö. https://stm.fi/koti-ja-
omaishoito/rahoitettavat-
hankkeet/ikaneuvo
• KomPAssi – Varsinais-Suomen keskitetty
asiakas- ja palveluohjaus. Helsinki: Sosiaali-
ja terveysministeriö. https://stm.fi/koti-ja-
omaishoito/rahoitettavat-
hankkeet/kompassi.
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi

12. www.interrai.org
Palvelutarpeen arviointi
Noin 20-30% ikääntyneestä (75+) väestöstä
RAI-mittausvälineistön käyttö on lakisääteistä ja pätevyyden
kannalta perusteltua. Mittareiden ominaisuudet sopivat
tähän väestöön
Kotihoidon ja laitoshoidon
ammattihenkilöstön käyttöön tarkoitettu
RAI-mittausvälineistö soveltuu henkilöille,
joilla on vähintään yhden ulottuvuuden
toiminnanvajaus ja tällaisten henkilöiden
seurantaan elämän loppuun asti
Toiminnanvajaus on usein vyyhti, jossa
toisiinsa liittyvät vajeiden osa-alueet
johtavat kierteeseen
Itsearviointiin tarkoitetut RAI-instrumentit
(Check-UP) voivat nopeuttaa ja sujuvoittaa
arviointiprosesseja
Hoidon- ja elämän laadun arviointi-RAI-
instrumenteillä (SQoL) voi täydentää
palvelutarpeen arviointia silloin kun vointi
oleellisesti huononee tai
asuinympäristö/hoivaympäristö muuttuu
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi

13. www.interrai.org
Elinennuste terveydentilan ja toimintakyvyn mukaan,
vanhainkodit, Michigan 2012
0.0
0.2
0.4
0.6
0.8
1.0
0 365 730 1095 1460 1825
covariate inputs 1
covariate inputs 2
covariate inputs 3
Survival Curves for Various Covariate inputs
ProbabilityofSurvival
Time
Källa: prof Brant Fries
Huom värit yllä väärin kuvion vihreä ylin,
oranssi keskellä ja punainen alin
Kuvio osoittaa ennustearvon
28.9.2018 harriet.finne-soveri@hel.fi 13

14. www.interrai.org
Palvelutarpeen arviointi
Matalan kynnyksen palvelut ja
palveluohjaus on RAI-
mittausvälineistön ja herkempien
mittausvälineiden risteysasema,
missä
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi
Matalan kynnyksen neuvonta- ja
palveluohjauspisteet edellyttävät tarkan
harkinnan ja osaamisen arviointiväline-
työskentelyä ja osaajaverkoston hallittua
käyttöä.
Tämän toiminnan ei pidä mennä tukkoon,
eikä se saa jumiuttaa palveluprosesseja.
RAI-HC pohjaiset seulontainstrumentit
auttavat porrastamaan ja priorisoimaan ja
sujuvoittamaan arviointiprosesseja.
Kotihoidon ja laitoshoidon
ammattihenkilöstön käyttöön tarkoitettu
RAI-mittausvälineistö soveltuu henkilöille,
joilla on vähintään yhden ulottuvuuden
toiminnanvajaus ja tällaisten henkilöiden
seurantaan elämän loppuun asti
Itsearviointiin tarkoitetut RAI-instrumentit
(Check-UP) voivat nopeuttaa ja sujuvoittaa
arviointiprosesseja hyväkuntoislla.
Hoidon- ja elämän laadun arviointi-RAI-
instrumenteillä (SQoL) voi täydentää
palvelutarpeen arviointia erityisesti silloin
kun vointi oleellisesti huononee tai
asuinympäristö/hoivaympäristö muuttuu

15. www.interrai.org
Toimintakyky on hyvä tai
vain hitusen alentunut
(Lähde: Finne-Soveri et al Duodecim
https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14958.pd)
Helsingissä ja Vantaalla kerättiin vuosina 2007–2009
satunnaisotoksena tietoa kaikkiaan 502:sta gerontologisen
sosiaalityön asiakkaasta. Heidän keski-ikänsä oli 80 vuotta
(35–101), ja miehiä oli 37 %. Vaikka yleisin yhteydenoton syy
olikin arjesta selviytymisen ongelmat, viisi yhteydenottajaa
kuudesta esitti useamman kuin yhden yhteydenoton
syyn. Muistipulmat liittyivät lähes kaikilla arjesta
selviytymisen vaikeuksiin, ja kaksi kolmesta
helsinkiläisestä yhteydenottajasta koki terveydentilansa
huonoksi ( Finne-Soveri H, Helameri T, Noro A, ym.
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, tutkimuksia 2010).
THL:n 5 v myöhemmin suorittamassa valtakunnallisessa
pelkästään palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta
koskevassa selvityksessä terveydentilansa huonoksi tai
melko huonoksi kokeneita oli neljä viidestä, ja joka toinen
oli käyttänyt sairaala- tai päivystyspalveluja edeltäneen 90
vuorokauden aikana. Tässä selvityksessä avun hakijoiden
tarpeet vaihtelivat itsenäisistä paljon apua tarvitseviin
(Vähäkangas P, Niemelä K, Mäkelä M, ym. Ikäihmisen
palvelutarve ja palveluihin ohjautuminen RAI-tunnuslukuja
hyödyntäen. THL13/2017).
9.10.2020 15harriet.finne-soveri@thl.fi

16. www.interrai.org
Toimintakyky on hyvä tai
vain hitusen alentunut
(Lähde: Finne-Soveri et al Duodecim
https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14958.pd)
Helsingissä ja Vantaalla kerättiin vuosina 2007–2009
satunnaisotoksena tietoa kaikkiaan 502:sta gerontologisen
sosiaalityön asiakkaasta. Heidän keski-ikänsä oli 80 vuotta
(35–101), ja miehiä oli 37 %. Vaikka yleisin yhteydenoton syy
olikin arjesta selviytymisen ongelmat, viisi yhteydenottajaa
kuudesta esitti useamman kuin yhden yhteydenoton
syyn. Muistipulmat liittyivät lähes kaikilla arjesta
selviytymisen vaikeuksiin, ja kaksi kolmesta
helsinkiläisestä yhteydenottajasta koki terveydentilansa
huonoksi ( Finne-Soveri H, Helameri T, Noro A, ym.
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, tutkimuksia 2010).
THL:n 5 v myöhemmin suorittamassa valtakunnallisessa
pelkästään palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta
koskevassa selvityksessä terveydentilansa huonoksi tai
melko huonoksi kokeneita oli neljä viidestä, ja joka toinen
oli käyttänyt sairaala- tai päivystyspalveluja edeltäneen 90
vuorokauden aikana. Tässä selvityksessä avun hakijoiden
tarpeet vaihtelivat itsenäisistä paljon apua tarvitseviin
(Vähäkangas P, Niemelä K, Mäkelä M, ym. Ikäihmisen
palvelutarve ja palveluihin ohjautuminen RAI-tunnuslukuja
hyödyntäen. THL13/2017).
9.10.2020 16harriet.finne-soveri@thl.fi

17. www.interrai.org
Toimintakyky on hyvä tai
vain hitusen alentunut
(Lähde: Finne-Soveri et al Duodecim
https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14958.pd)
Helsingissä ja Vantaalla kerättiin vuosina 2007–2009
satunnaisotoksena tietoa kaikkiaan 502:sta gerontologisen
sosiaalityön asiakkaasta. Heidän keski-ikänsä oli 80 vuotta
(35–101), ja miehiä oli 37 %. Vaikka yleisin yhteydenoton syy
olikin arjesta selviytymisen ongelmat, viisi yhteydenottajaa
kuudesta esitti useamman kuin yhden yhteydenoton
syyn. Muistipulmat liittyivät lähes kaikilla arjesta
selviytymisen vaikeuksiin, ja kaksi kolmesta
helsinkiläisestä yhteydenottajasta koki terveydentilansa
huonoksi ( Finne-Soveri H, Helameri T, Noro A, ym.
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, tutkimuksia 2010).
THL:n 5 v myöhemmin suorittamassa valtakunnallisessa
pelkästään palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta
koskevassa selvityksessä terveydentilansa huonoksi tai
melko huonoksi kokeneita oli neljä viidestä, ja joka toinen
oli käyttänyt sairaala- tai päivystyspalveluja edeltäneen 90
vuorokauden aikana. Tässä selvityksessä avun hakijoiden
tarpeet vaihtelivat itsenäisistä paljon apua tarvitseviin
(Vähäkangas P, Niemelä K, Mäkelä M, ym. Ikäihmisen
palvelutarve ja palveluihin ohjautuminen RAI-tunnuslukuja
hyödyntäen. THL13/2017).
9.10.2020 17harriet.finne-soveri@thl.fi

18. www.interrai.org
Toimintakyky on hyvä tai
vain hitusen alentunut
(Lähde: Finne-Soveri et al Duodecim
https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14958.pd)
Helsingissä ja Vantaalla kerättiin vuosina 2007–2009
satunnaisotoksena tietoa kaikkiaan 502:sta gerontologisen
sosiaalityön asiakkaasta. Heidän keski-ikänsä oli 80 vuotta
(35–101), ja miehiä oli 37 %. Vaikka yleisin yhteydenoton syy
olikin arjesta selviytymisen ongelmat, viisi yhteydenottajaa
kuudesta esitti useamman kuin yhden yhteydenoton
syyn. Muistipulmat liittyivät lähes kaikilla arjesta
selviytymisen vaikeuksiin, ja kaksi kolmesta
helsinkiläisestä yhteydenottajasta koki terveydentilansa
huonoksi ( Finne-Soveri H, Helameri T, Noro A, ym.
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, tutkimuksia 2010).
THL:n 5 v myöhemmin suorittamassa valtakunnallisessa
pelkästään palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta
koskevassa selvityksessä terveydentilansa huonoksi tai
melko huonoksi kokeneita oli neljä viidestä, ja joka toinen
oli käyttänyt sairaala- tai päivystyspalveluja edeltäneen 90
vuorokauden aikana. Tässä selvityksessä avun hakijoiden
tarpeet vaihtelivat itsenäisistä paljon apua tarvitseviin
(Vähäkangas P, Niemelä K, Mäkelä M, ym. Ikäihmisen
palvelutarve ja palveluihin ohjautuminen RAI-tunnuslukuja
hyödyntäen. THL13/2017).
9.10.2020 18harriet.finne-soveri@thl.fi

19. www.interrai.org
Toimintakyky on hyvä tai
vain hitusen alentunut
(Lähde: Finne-Soveri et al Duodecim
https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14958.pd)
Helsingissä ja Vantaalla kerättiin vuosina 2007–2009
satunnaisotoksena tietoa kaikkiaan 502:sta gerontologisen
sosiaalityön asiakkaasta. Heidän keski-ikänsä oli 80 vuotta
(35–101), ja miehiä oli 37 %. Vaikka yleisin yhteydenoton syy
olikin arjesta selviytymisen ongelmat, viisi yhteydenottajaa
kuudesta esitti useamman kuin yhden yhteydenoton
syyn. Muistipulmat liittyivät lähes kaikilla arjesta
selviytymisen vaikeuksiin, ja kaksi kolmesta
helsinkiläisestä yhteydenottajasta koki terveydentilansa
huonoksi ( Finne-Soveri H, Helameri T, Noro A, ym.
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, tutkimuksia 2010).
THL:n 5 v myöhemmin suorittamassa valtakunnallisessa
pelkästään palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta
koskevassa selvityksessä terveydentilansa huonoksi tai
melko huonoksi kokeneita oli neljä viidestä, ja joka toinen
oli käyttänyt sairaala- tai päivystyspalveluja edeltäneen 90
vuorokauden aikana. Tässä selvityksessä avun hakijoiden
tarpeet vaihtelivat itsenäisistä paljon apua tarvitseviin
(Vähäkangas P, Niemelä K, Mäkelä M, ym. Ikäihmisen
palvelutarve ja palveluihin ohjautuminen RAI-tunnuslukuja
hyödyntäen. THL13/2017).
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi

20. www.interrai.org
Palvelutarpeen arviointi
Matalan kynnyksen neuvonta- ja
palveluohjauspisteet edellyttävät tarkan
harkinnan ja osaamisen arviointiväline-
työskentelyä ja osaajaverkoston hallittua
käyttöä.
Tämän toiminnan ei pidä mennä tukkoon,
eikä se saa jumiuttaa palveluprosesseja.
RAI-HC pohjaiset seulontainstrumentit
auttavat porrastamaan ja priorisoimaan ja
sujuvoittamaan arviointiprosesseja.
Kotihoidon ja laitoshoidon
ammattihenkilöstön käyttöön tarkoitettu
RAI-mittausvälineistö soveltuu henkilöille,
joilla on vähintään yhden ulottuvuuden
toiminnanvajaus ja tällaisten henkilöiden
seurantaan elämän loppuun asti
Itsearviointiin tarkoitetut RAI-instrumentit
(Check-UP) voivat nopeuttaa ja sujuvoittaa
arviointiprosesseja hyväkuntoislla.
Hoidon- ja elämän laadun arviointi-RAI-
instrumenteillä (SQoL) voi täydentää
palvelutarpeen arviointia erityisesti silloin
kun vointi oleellisesti huononee tai
asuinympäristö/hoivaympäristö muuttuu
Matalan kynnyksen palvelut ja
palveluohjaus on RAI-
mittausvälineistön ja herkempien
mittausvälineiden risteysasema,
missä
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi

21. www.interrai.org
Palvelutarpeen arviointi
Viestintä auttaa iäkkäitä itseään ja
heidän läheisiään arvioimaan
tilannettaan.
RAI-HC pohjaiset itsearviointi-
instrumentit (Check up) tai omaisen
itsearviointiin tarkoitetut välineet on
tarkoitettu siltaaamaan koettua ja
havainnoitua palvelujen tarvetta
Koko väestö
(ei mittaustarvetta
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi

22. www.interrai.org
RAI- järjestelmään sisältyy Korvaava (vähintään yksi) Kommentti
1.
Päivittäinen toimintakyky (ADL) 3 eri mittaria Joku seuraavista: Katz, indeksi tai Barthel indeksi
tai RaVa*
Ei tarvita, jos on RAI
2.
Päivittäiset välinetoiminnot (IADL) Lawtonin IADL-mittari Ei tarvita, jos on RAI
3.
Kipu VAS, Doloplus, PAIN ID Muita voidaan käyttää täydentävinä
4a.
RAVITSEMUS: BMI BMI Sisältyy RAI:hin. Täydentävinä MNA
5.
Masennus (DRS) GDS, Cornell, Ei tarvita jos on RAI
6
Käytösoiremittarit esim ABS esim. Cohen-Mansfield tai vast Ei tarvita jos on RAI
7.
Kognitio (CPS) dementian aste MMSE, (CERAD) MMSE ei tarvita, jo on RAI
CERAD tarvittaessa
8.
Sosiaalinen vireys ja toimintakyky (SES) - Vain RAI. Yhteismitallista mittaria ei saatavissa
9.
Hoitajien työajan /osaamisen tarve (Kustannuspaino
ja RUG)
Ei ole pätevää korvaavaa vanhuspalveluihin. Kuntoutuksessa FIM
10,
Palvelutarvetasot ja asiakassijoittelu (MAPLe) - Vain RAI. Kansainvälisesti tutkittu ennustavuus.
Käytetään esim. koko Kanadassa asiakassijoitteluun (SAS)
11.
Terveydentilan vakaus (CHESS). Lääketieteellisen
/sairaanhoidollisen hoidon tarpeen suuruusluokka
Charlsonin komorbiditeetti-indeksi
Edmonton Frail Scale
12
Kodin puutelista Ikäneuvo: asumisturvallisuuden tarkistuslista
13.
Omainen voimavarana
14a.
”Hoitoisuusluokitus” (RUG ja CMI) Ravatar? DRG akuuttisairaaloissa
14.b
Maksujärjestelmä (DRG sairaalassa)
15.
Ammatillisen hoidon laadun indikaattorit Korvaavia ei vanhuspalveluissa
(Acove?)
Mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen vertailun
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi

23. www.interrai.org
Palvelutarpeen arviointi hoitopolulla
Villit ja vapaat kotona
asuvat iäkkäät
Satunnaisesti palveluja tarvitsevat
kotona asuvat iäkkäät
Paljon palveluja tarvitsevat kotona
asuvat iäkkäät
Palveluja tarvitsevat
palvelutalossa asuvat iäkkäät
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi 23

24. www.interrai.org
Palvelutarpeen arviointi hoitopolulla
Villit ja vapaat kotona
asuvat iäkkäät
Satunnaisesti palveluja tarvitsevat
kotona asuvat iäkkäät
Paljon palveluja tarvitsevat kotona
asuvat iäkkäät
Palveluja tarvitsevat
palvelutalossa asuvat iäkkäät
Pienet, väliaikaiset muutokset
• Välineet joilla suuri herkkyys
• Riskitekijät
• Varhaiset oireet
• Toipuminen ja itse-
kuntoutuminen
Oleelliset lyhyt-, ja/tai pitkäaikaismuutokset
• RAI-välineet
• Huonokuntoisten riskitekijät
• Tarvittaessa syventävät välineet
Oleelliset lyhytaikaiset tai
potentiaalisesti pysyvät
muutokset
• RAI-välineet
• Huonokuntoisten riskitekijät
• Tarvittaessa syventävät
välineet
• Kuntoutuspotentiaali
Oleelliset pitkäaikaiset/pysyvät muutokset
• RAI-välineet
• Huonokuntoisten riskitekijät
• Tarvittaessa syventävät välineet
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi

25. www.interrai.org
Älä pysähdy tähän!
Palvelutarpeen arvioijan ABC
1. Päätä mitä oma tiimisi osaa ja ehtii arvioida ja
mitä ei – osaa RAI:n mittarit
2. Muodosta asiantuntijaverkosto, joka osaa
käyttää erityismittareita tarvittaessa
• Hyödynnä lääkärin ja fysioterapeutin
osaaminen
3. Sovi pelisäännöt (prosessit)
4. Hyödynnä tulokset mittareiden lukemat! Onko
lasi puoleksi täysi vai tyhjä
9.10.2020 harriet.finne-soveri@thl.fi