Lape erityistason palveluiden mallinnusvaiheen päätösseminaari Kirsti Kumpulainen, Hanna Tulensalo LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari

1. MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI
Lape erityistason palveluiden mallinnusvaiheen
päätösseminaari
Kirsti Kumpulainen Hanna Tulensalo
Lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Kehittämispäällikkö
Itä-Suomen yliopisto/KYS Pelastakaa Lapset
Monitoimijainen arviointi työryhmän pj Monitoimijainen arviointi työryhmän pj

2. TARVE
• Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmä (2013) totesi loppuraportissaan, että
lastensuojelutarpeen ja lapsen hyvinvointikehityksen arvioinnissa tulee
käyttää strukturoituja, dokumentoituja ja tutkimukseen perustuvia lapsen ja
perheen tilanteen arviointimenetelmiä sekä lastensuojeluprosessin keskeisiin
arviointivaiheisiin (lastensuojeluilmoitusten käsittely, lastensuojelutarpeen
arviointi, huostaanotto ja sijaishuoltopaikan valinta, asiakkuuden päättäminen)
tulee kehittää yhtenäiset toimintamallit.
• Rajapinnoilla -tutkimuksessa (Lapsen erityisten tarpeiden huomioiminen
sijaishuoltopaikan valinnasta, 2016) tuli esiin arvioinnin hajanaisuus ja
sattumanvaraisuus sekä toive strukturoidusta arvioinnin viitekehyksestä, joka
lisäisi arvioinnin yhdenmukaisuutta ja systemaattisuutta sekä kiinnittäisi
huomion samoihin asioihin.
• Yhteiskunnallisten tekijöiden kuten muuttoliikkeen, työttömyyden, työelämän
muutosten yms myötä lapsien ja perheiden tarve erilaisiin palveluihin on
lisääntynyt, mikä on herkästi johtanut useisiin samanaikaisiin mutta erillisiin
palveluprosesseihin, jotka osittain päällekkäisiä.

3. TARVE
Luoda strukturoitu, eri palveluja yhteen sovittava ja
systemaattinen arviointimalli ja yhteinen viitekehys, joka
• edistää lapsen ja perheen avun ja tuen kokonaisvaltaista kartoittamista
perustason lähipalvelujen yhteistyönä tehtävässä tuen, hoidon ja
palvelutarpeen arvioinnissa
• vahvistaa lastensuojelun ja erityispalvelujen piirissä olevien lasten ja
perheiden avun ja tuen tarpeen selvittämistä yhteistyönä ja palvelujen
sujuvampaa yhteen sovittamista
• selkiyttää asiakkuuden aikaista jatkuvaa arviointia (kuten esim.
asiakkuuden aikainen tilannearvio, huostaanoton tarpeen arvio,
asiakkuuden päättämisen arvio)

4. TAUSTAA: Avun, tuen tarpeen tunnistaminen ja
palvelutarpeen arviointi perustason palveluissa
• Peruspalveluissa seurataan ja arvioidaan lapsen terveyttä, hyvinvointia, kasvua,
kehitystä ja oppimista sekä perheen hyvinvointia säännönmukaisesti osana
palvelujen perustehtävää, sekä erikseen sovitusti monialaisesti.
• Lapsen erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi ja avun tarjoamiseksi ja
järjestämiseksi terveys- ja sosiaalipalvelujen tulee tehdä monialaista yhteistyötä
kunnan eri palvelujen kanssa (Asetus 1326/2010,13§; SHL 2014/1301,9§,41§)
• Monitoimijaista arviointia lapsen ja perheen varhaisen ja/tai erityisen tuen
tarpeen tunnistamiseksi ja arvioimiseksi tulee kehittää:
– Perhekeskuksen horisontaalisena yhteistyönä perustason terveyspalvelujen, lapsiperheiden
sosiaalipalvelujen /sosiaalityön sekä varhaiskasvatuksen kesken
– Perhekeskuksen ja kouluterveydenhuollon sekä muun opiskeluhuollon yhteistyönä
– Perustason ja erityistason palvelujen välisenä yhteistyönä
• Perhekeskustoiminnan ja matalan kynnyksen palvelukokonaisuuden
yhtenä keskeisenä tehtävänä on kehittää rakenteita, prosesseja ja yhteisiä
toimintaperiaatteita monitoimijaisen arvioinnin toteuttamiseksi.

5. TAUSTALLA
• Laajan terveystarkastuksen ohjeistus
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90831/URN_ISBN_978-
952-245-708-0.pdf?sequence=1
• THL:n tutkimuskooste 2016 ”Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden
lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi. Tietoa lastensuojelun
kehittämisen pohjaksi”
• LasSe -hankkeen loppuraportti (http://pikassos.fi/aineistot/finish/114-
lasse-hankkeen-loppuraportti/747-lasse-hankkeen-loppuraportti)
• kootut käytännöt lastensuojelun tarpeen selvittämiseen
(http://www.pikassos.fi/aineistot/finish/115-lasse-hankkeen-kootut-
kaytannot/743-lasse-kootut-kaytannot).

6. • Luoda monitoimijaisen arvioinnin malli, joka on lapsen ja
perheen sekä eri ammattilaisten yhteinen työväline
tilanteissa, joissa lasten ja perheen tuen tarve on monialaista
ja heidän tilanteen ymmärtäminen ja tarpeisiin vastaaminen
edellyttävät lapsen ja hänen läheisten lisäksi useampien eri
ammattilaisten osallistumista arviointiin.
– Arvioinnin tarkoitus on muodostaa kokonaisnäkemys lapsen ja
perheen elämäntilanteesta, tuen ja palvelujen tarpeesta sekä
asiakkuuden jatkuessa myös palvelujen vaikutuksista
– Ryhmä tuottaa yhteistä arviointia ohjaavan viitekehyksen ja mallin,
joka sisältää toimintaperiaatteet, teemat, keskeiset menetelmät ja
välineet sekä dokumentoinnin.
TAVOITE

7. Monitoimijasta arviontia tarvitaan erilaisissa tilanteissa ja tarve ja siihen kuuluvien toimijoiden määrä
tulee määrittää jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisesti. Tarve monitoimijaiseen arviointiin voi nousta
lapsen psyykkisten oireiden/häiriön tai yksilölliseen haavoittuvuuteen liittyvän seikan takia tai
ympäristössä olevien psykososiaalisten ongelmien tai psyykkiseen häiriintymiseen tai toimintakykyyn
vaikuttavien seikkojen pohjalta. Usean alan asiantuntijoita tarvitaan erityisesti silloin kun ongelmia
ilmenee kaikilla tarkasteltavilla osa-alueilla. Muulloin saattaa riittää yksittäisten ammattilaisen apu tai
muutamien eri alojen ammattilaisten yhdessä antama apu.
Mielenterveys-
ongelmat
Perheessä ja
ympäristössä
psykososiaalisia
ongelmia
Lapsella kognitiivisia /
kehityksen ongelmia
Perheessä/
ympäristössä
paljon riskitekijöitä
Lapsi tai perhe
Perheneuvola/psykiatriset palvelut
Lapsi tai perhe
Somaattinen esh, päiväkoti, koulu
Lapsi tai perhe
Perusterveydenhuolto
Lapsi/perhe
Sosiaalitoimi/lastensuojelu

8. ARVIOINNIN PERIAATTEISTA
• KOKOAVA JA OIKEA-AIKAINEN: Yksi arviointi, päällekkäisyydet pois, oikea-
aikaisuus, ennaltaehkäisy, varhainen tuki
• SUUNNITELMALLISUUS: tavoitteellisuus, asianmukaisuus
• EETTISYYYS ihmis- ja asiakaslähtöisyys, asiakas keskiössä, lapsen oikeudet ja etu,
lapsilähtöisesti, lapsi on aktiivisena toimijana tiedon tuottamisessa, sen tulkinnassa
kuin ratkaisujen etsimisessäkin, muiden tiedon tulisi liittyä lapsen tarinaan ja
omaan tietoon, tietoa pitäisi koota lapsen kanssa
• KOHTAAMINEN: turvallisuus, luottamus ja kunnioitus, vuorovaikutuksessa yhdessä
tapahtuvaa, kohtaava suhdeperustaisuus, rehellisyys, hienovaraisuus
• AUTTAVA: suora apu, arkea lähellä, luottamuksellinen yhteistyösuhde, lisää lapsen
turvallisuutta, toimijuutta ja myönteistä minäkuvaa
• PERHEEN KOKONAISHYVINVOINTI JA TOIMIJUUS: Lapsen ja perheen näkökulma &
toiminta, lapsen ja perheen tarpeet, arvomaailman ja asiakkaan todellisuuden
tutkiminen, lapsen tilanteeseen, tarpeisiin, vahvuuksiin ja suhteisiin perehtyminen
• TIETO: saatu tieto käyttöön/hyöty asiakkaille, arviointi on yhteinen ja tietoa
kumuloivasti tuottavaa, yhteinen dialogi, yhteinen kieli ja tavoitteet (hyvän elämän
käsitys), kaikille selkeää mitä arvioidaan ja miksi, suhde kerättyyn tietoon (arviointi,
oma tulkinta, mistä ei puhuta, avoimuus), jokainen arvioi (vain) itseään
• PALVELUN ARVIOINNIN SISÄLTÄVÄ

9. Turvallisuus
ja
ihmissuhteet
Minäkuva
Arki,
toimijuus ja
toimintakyky
Vanhempana
toimiminen
Lapsen terveys,
kasvu ja kehitys
Sosiaalinen
hyvinvointi:
perhe ja
ympäristötekijät
A
L V
- Vanhemmuuden vahvuudet
- Huolenpito
- Turvallisuudesta huolehtiminen
- Kyky tukea lapsen taitoja ja
toimintaa
- Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa
- Tunnesuhteen laatu
- Kyky asettaa asia mukaisia rajoja
- Vanhemman toiminnan pysyvyys ja
ennustettavuus
Lapsen kokemus ihmissuhteista ja
turvallisuudesta
Lapsen kokemus perheestä,
päiväkodista/koulusta,
vapaa-ajasta,
ystävistä
Lapsen käsitys
itsestään
- Lapsen vahvuudet
- Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky
- Psyykkinen terveys
- Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky
- Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys
- Lapsen läheisten terveys ja sosiaalinen toimintakyky
- Toimeentulo
- Asuminen ja asuinympäristö
- Perheen historia
- Sosiaalinen ympäristö, palvelut ja lapsen kehitysympäristöt
- Päihteiden käyttö
- Väkivalta

10. LAPSEN, VANHEMPIEN JA AMMATTILAISTEN
TIETO ARVIOINNIN KESKIÖSSÄ
Vanhempi/
Läheinen
Lapsi
Ammat-
tilainen
Esim. Petrelius ym. (2016), 12-14

11. LAPSEN TIETO OSANA ARVIOINTIA
Turvallisuus
ja
ihmissuhteet
Minäkuva
Arki,
toimijuus ja
toimintakyky
Lapsen kokemus ihmissuhteista ja
turvallisuudesta
Lapsen käsitys
itsestään
Lapsen kokemus perheestä,
päiväkodista/koulusta,
vapaa-ajasta,
ystävistä
Taustalla Fattore ym. (2009): lapsen hyvinvoinnin malli

12. LAPSEN JA PERHEEN HYVINVOINNIN
KOKONAISUUS
Lapsen terveys,
kasvu ja kehitys
Vanhempana
toimiminen
Sosiaalinen hyvinvointi:
perhe ja ympäristötekijät
- Lapsen vahvuudet
- Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky
- Lapsen psyykkinen terveys ja toimintakyky
- Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky
- Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys
- Vanhemmuuden vahvuudet
- Huolenpito
- Turvallisuudesta huolehtiminen
- Kyky tukea lapsen taitoja ja
toimintaa
- Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa
- Tunnesuhteen laatu
- Kyky asettaa asia mukaisia rajoja
- Vanhemman toiminnan pysyvyys ja
ennustettavuus
- Lapsen läheisten terveys
- Toimeentulo
- Asuminen ja asuinympäristö
- Perheen historia
- Sosiaalinen ympäristö (ml. verkosto ja
yhteisö)
- Palvelut ja lapsen kehitysympäristöt
- Päihteiden käyttö
- Väkivalta

13. MITEN?
• Monitoimijuuden tarvetta on arvioitava
tilannekohtaisesti ja yhdessä asiakkaiden kanssa.
Yhteinen arvioinnin viitekehys voi auttaa työntekijöitä
sen pohdinnassa, milloin asiakkaan tilanne on
sellainen, että monitoimijaista tietoa ja työskentelyä
tarvitaan.
• Monitoimijuudessa asiakas (lapsi ja aikuiset) on itse
keskeisin toimija, jolloin muiden toimijoiden mukaan
tulon on myös vahvistettava asiakkaan omaa
toimijuutta.
• Monitoimijuutta voi toteuttaa monella tapaa:
1) hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa, 2)
konsultoinnilla 3) sopimalla ”muista arvioinneista tai
tutkimuksista”, 3) yhdessä työparina 4) yhdessä monen
toimijan kanssa ”saman pöydän ääressä”

14. Jatkossa
• Monitoimijaisen arvioinnin mallinnusta jatketaan LAPE
–muutosohjelman ajan perustason ja erityis- ja
vaativan tason palvelujen yhteistyönä
• selvitettävä mitä mallin käyttöönotto edellyttää
– Esim. koulutus, organisointi, resursointi, yhteistyörakenteet
ja toimintatavat, johtaminen, seuranta
• laadittava suosituksia keskeisistä arvioinnin välineistä
• tarkennettava prosessin toiminnallinen kulku
• kehitettävä dokumentoinnin käytäntöjä ja yhteinen
dokumentointialusta
• kerättävä monipuolista tietoa toiminnan
vaikuttavuudesta