Sote2020-seminaari 21.3.2018 Timo Sinervo ja Soile Juujärvi

1. Moniammatillisen yhteistyön ja palvelujen
integraation haasteet sote-alan osaamiselle
SOTE2020-seminaari Sinervo & Juujärvi
Timo Sinervo, THL & Soile Juujärvi, Laurea-ammattikorkeakoulu

2. COPE-hanke tutkii sosiaali- ja terveydenhuollon murrosta
ja siihen liittyvää osaamista
SOTE2020-seminaari Sinervo & Juujärvi

3. Sote-uudistuksen tunnistetut osaamistarpeet
SOTE2020-seminaari Sinervo & Juujärvi
• Asiakasnäkökulma
• Palveluohjaus
• Moniammatillisuus
• Tehtävän‐ ja työnjako
• Uusi toimintakulttuuri
• Järjestämisosaaminen
• Talousorientaatio
• Digitalisaatio
(Kirsi Varhila, Osaamisella soteen -seminaari
31.10.2017, OKM)
Nykymuotoiset, sosiaali- ja terveydenhuollon
ammatilliset opinnot eivät riittävästi sisällä itsensä
johtamisen kyvykkyyttä tukevia elementtejä, mitä
asiakasrajapinnassa työskentelyssä tarvitaan
asiakaslähtöisyyden toteutumisen varmistamiseksi.
Mm. kansallinen digiloikan onnistuminen edellyttää
asiakasrajapinnassa toteutettavaa potilas- ja
asiakaskohtaista segmentointikykyä ja rohkeutta
luottaa potilaiden/asiakkaiden kyvykkyyteen oman
elämänsä parhaana asiantuntijana.
(Anu Niemi, kehittämisjohtaja, Siun Sote-konserni,
Blogi-kirjoitus 8.1.2018 Cope-hankkeen sivuilla)

4. Palveluiden integraatio ja sen toimivuuden edellytykset
• Integraatiota on toteutettu kolmella tavalla
– Kokoamalla eri ammattilaiset samaan organisaatioon, usein kuitenkin saman osaston eri
yksiköihin
– Tekemällä yhteistyötä yli organisaatiorajojen, mahdollisesti samoissa tiloissa
– Palveluohjauksen, koordinaattorin, case managerin tms. kautta
• Palveluohjausta voi toteuttaa erillinen, määritelty koordinaattori, sijoitushoitaja tai sitten
terveyskeskuksen vastaanotolla hoitaja tai muu ammattilainen
SOTE2020-
seminaari
Sinervo & Juujärvi
Perustuu kolmen alueen haastatteluihin:
• Ylin johto
• Keskijohto
• Lähijohto
• Työntekijät
Eksote, Siun sote, Hyvinkään kaupunki ja
Hyvinkään sairaanhoitoalue

5. Integraatio organisaatiorakenteiden kautta
• Palveluketjun osat yhteen organisaatioon
– Aikuisten psykososiaaliset palvelut,
• Saman tulosalueen alaisuudessa (yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut) mielenterveys- ja
päihdepalvelut, psykososiaalinen kuntoutus, aikuisten sosiaalipalvelut
– Lasten ja nuorten talo
• Saman tulosalueen alaisuudessa (Perhepalvelut), neuvolapalvelut, lapsiperheiden peruspalvelut,
oppilashuolto, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, lastensuojelu; koostuvat eri tulosyksiköistä
ja toimintayksiköistä
• Yhdistetty aiemmin sosiaalipalveluita, perustason terveydenhuollon palveluita ja
erikoissairaanhoidon palveluita saman johdon alaisuuteen
• Asiakkaan ei tarvitse sisään tullessaan (matalan kynnyksen palvelu) tietää, kenen asiakkaaksi on
tulossa
• Alkuhaastatteluissa (yleensä kaksi eri alueen työntekijää) selvitetään, mitä asiantuntijoita
tarvitaan ja jatkossa moniammatillisena yhteistyönä
21.3.2018 Esityksen nimi / Tekijä 5

6. Integraatio yhteistyön kautta
21.3.2018 Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa
• Yhteistyö palveluprosessin osien välillä (ammattilaisten ja organisaation osien
välillä)
– Hyvinvointiasema, jossa työntekijöitä eri yksiköistä (terveysasema, päihde, mielenterveys,
sosiaalityö(-ohjaus)
• Kaksi mallia: joko eri työntekijät eri johdon alaisuudessa tai niin, että päivittäisjohtaminen yhden
esimiehen kautta
– Yhden hengen liikkuva yksikkö (päivystyksen, ensihoidon ja kotihoidon yhteistyönä)
• Työntekijä ottaa yhteyttä sähköisesti, kun asiakkaalla avuntarve. Sen sijaan että asiakas tulee
yhteispäivystykseen, työntekijä menee asiakkaan luo, yhteys sähköisesti päivystykseen, hoito
usein kotona, vältetään päivystys ja usein sairaalayö.
– Kotikuntoutus. Jatko- ja kotikuntoutusyksikkö, joka hallinnollisesti kuntoutuksen
alaisuudessa, tiivis yhteistyö kotihoidon kanssa. Fysioterapeutit työskentelevät
kotihoidossa, ohjaavat kotihoidon työntekijöitä kuntoutuksessa.
– Sairaala-kotihoito, pth vastaanotto-esh päivystys

7. Integraatio palveluohjaajien avulla
21.3.2018 Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa
• Palveluiden koordinointi (palveluohjaajat, kotihoito, terveysasemat, kotiutushoitajat)
• Asiakkaiden hoidon koordinointi, kun asiakkaat tarvitsevat useita palveluita
• Koordinaattori varmistaa, että asiakas saa tarvittavan jatkohoidon tai ainakin yhteyden
jatkohoitoon (kuntoutus, kotihoito…) (tarvittaessa yhdessä kävellen, esimerkki
sosiaalityö-mielenterveys)
• Osa on nimetty palvelukoordinaattoreiksi (kuten kotihoidossa), osa ei, esimerkiksi
terveysasemalla saattaa kuulua hoitajien toimenkuvaan pitkäaikaissairaiden kohdalla

8. Integraatio
21.3.2018 Esityksen nimi / Tekijä 8
Integraatio yhteistyön ja
organisaatio-
rakenteiden avulla
Toisen työn
tunteminen ja
luottamus
Yhteiset
tavoitteet
Ryhmän
itsenäisyys
Asiakkaiden
tarpeiden
ymmärtäminen
kokonaisvaltaisesti
Valinnan-
vapaus,
markkinat
Palvelujärjestelmän
tuntemus
Pirstaloituminen
Fyysinen
sijainti
lähekkäin
Tiimien johto
- Yhteinen
- Erillinen
Ristiriitaisetisnentiivit
Vahvat
professiot
Yhden-
mukaistaminen
Asiakkaiden tarpeet
vs.t ´toiveet
ST1

9. Integraation edellytykset ja haasteet
21.3.2018 Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa
• Yhteiset tavoitteet
– Yksimielisyys, mihin pyritään
– Yleensä laajempi tavoite, kuin yhden ammattiryhmän ja yhden yksikön perustoiminta
– Professioiden toiminnasta yhteiseen työhön
– Asiakkaan tarpeiden näkeminen omaa toimintaa laajempana
• Esim. leikatun polven jälkeen yksinäisen ikäihmisen pärjääminen 3.krs:ssa ilman hissiä –
kuntoutus – ruoka – hoito – talous,…
– Muun palvelujärjestelmän tuntemus
• Mitä muilla palvelujärjestelmän osilla on tarjottavana
• Toisen kielen, työn ja logiikan ymmärtäminen (1 ja 2) kulttuurierot
– Esim. päihde ja mielenterveys: hoito vs. elämänhallinta vs. asuminen
– Vaatimus: On tiedettävä riittävästi, mitä toinen ammattiryhmä tekee ja osaa  keskustelu,
tilojen läheisyys auttaa
– On luotettava toisen ammattiryhmän osaamiseen.

10. Integraation edellytykset ja haasteet 2
21.3.2018 Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa
• Johtaminen (1 ja 2)
– Saman yksikön sisälle, saman johdon alle vai eri yksiköiden yhteistyö
• Vaikka samoissa tiloissa, toimitaan erikseen, ei yhteisiä prosesseja
• Toisaalta eri johdon alaisuudessa olevat työntekijät saattavat toimia täysin yhdessä
• Eri vai sama johto: toisessa mallissa eri johdon alla toimivat asiantuntijat toimivat samoissa
tiloissa, toisessa eri johto muuten, mutta päivittäisjohtamisessa yksi esimies
• Itseohjautuva tiimityö vs. organisaation tasalaatuiset prosessit
– Ylhäältäohjautuvasti pyritään yhdenmukaistamaan toimintatapoja
– Tiimien valtuudet jäävät vähemmälle, kokemus siitä, että ylhäältä tulee jatkuvasti
mahdottomia määräyksiä
– Alueen sisällä hyvin erilaisia tarpeita (kaupunki vs. maaseutu)

11. Kunnista maakuntaan siirtyminen
Suuret alueet,
kaikki palvelut
Mahdollisuus
investoida johonkin
Yhteiset
tavoitteet
Enemmän
vastuuta
työntekijöille ja
tiimeille
Alueiden
erilaiset
tarpeet
Yhden-
mukaistaminen,
resurssit, toimintatavat
Valinnan-vapaus
markkinat
Esimiehiä
vähemmän
Sääntöjä,määräyksiä
Uudet
integroidut
palvelut
Uusia
palveluita?
?
Markkinaohjaus
Palvelujärjestelmän
ohjaaminen
21.3.2018 Esityksen nimi / Tekijä 11

12. Muita haasteita
21.3.2018 Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa
• Resurssit
– Laajempi organisaatio mahdollistaa panostamisen tiettyyn asiaan
– Otetaanko uusi toimintatapa käyttöön kaiken muun ohella vai erikseen resurssoituna
• Valinnanvapaus, kilpailu, monituottajamalli
– Pelkona pirstaleisuus, palvelukokonaisuutta vaikeampi ohjata, palveluketjun sujuvuus
kärsii (esim. fysioterapeutin suoravastaanotto)
– Yhteistyön ongelmat: onko samat tavoitteet, yhdensuuntaiset kannusteet
– Toisaalta, yhteistyö mahdollista eri organisaation osien välillä, entä eri omistajien
– Asiakkaan tarpeet vs. toiveet

13. Osaamistarpeiden muutokset haastatteluiden perusteella
21.3.2018 Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa
• Asiakastyö:
– Asiakkaan kohtaaminen, vuorovaikutustaidot
– Asiakkaan osallistaminen
– Palveluohjausosaaminen, asiakkaan tarpeiden laajempi arviointi, asiakkaan auttaminen
eteenpäin, yhteydenottaminen, jousto
• Kilpailu yksityisen puolen kanssa
– Asiakaspalveluasenne, miten saadaan asiakas tulemaan uudelleen, ei pyritä pitämään
poissa
– Liiketoiminta-, markkina- ja talousosaaminen, kustannustietoisuus
• Laaja-alaiset tehtäväkuvat
– Tehtäväkuvia, joita ei voi kouluosaamisella hallita (esim. pth vastaanotto, toisaalta esh
erikoistuneet tehtävät)

14. • Teknologiaosaaminen
– Oma osaaminen ohjelmien ja välineiden käytössä
– Asiakkaan ohjaaminen sähköisten välineiden käytössä
– Sähköisten välineiden käyttö työyhteisössä
• Asenne muutokseen, toimintatapojen muuttaminen, kulttuuri
– Miten ollaan uusintamatta vanhentunutta kulttuuria ja toimintatapoja työssäoppimisessa
• Jos opiskelija tai juuri valmistunut työntekijä tulee harjoitteluun uusilla tiedoilla, hän silti oppii
varsin nopeasti talon tavat, jotka voivat olla ristiriidassa koulussa opitun kanssa.
21.3.2018 Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa

15. Johtopäätökset
• Moniammatillinen yhteistyö vaatii:
– Osaamisen kehittämistä
• Palvelujärjestelmä
• Toisen profession osaaminen, kulttuuri, työvälineet
• Laaja-alaista osaamista SO-TE
– Toiminta- ja ajattelumallien kehittämistä
• Professiokeskeisestä ajattelusta kokonaisvaltaiseen asiakkaan palvelun tarpeiden
ymmärtämiseen
• Luottamus toiseen ammattiryhmään
• Tiimien ja ammattilaisten suurempaa itsenäisyyttä
• MITEN? Työssä oppimisessa kulttuuri uusintaa vanhat toimintatavat
• Maakuntien yhdenmukaistamisen paine ja monituottajamalli haastavat
– Itsenäisyys vs. yhdenmukaisuus
– Lisääntyvät palveluiden rajapinnat
SOTE2020-
seminaari
Sinervo & Juujärvi

16. Laurean opetuspilotit ylemmässä amk-tutkinnossa
& muu aineisto
SOTE2020-seminaari Sinervo & Juujärvi
• Opiskelijat ratkaisevat
ryhmäkeskustelussa työssään
kohtaamia niihin ammattieettisiä ohjeita,
työyhteisön arvoja, lainsäädäntöä ja
etiikan teorioita (N=50)
• Kysely eettisistä ongelmista (N=141)
• Kehittämiskokeilu
perusterveydenhuollon yksikössä
• Keski-ikä pilotissa 37 vuotta
• Työkokemus keskimäärin 10 vuotta
Eettinen toiminta ja päätöksenteko Motivaatiolla muutokseen
• Opiskelijat harjoittelevat motivoivan
haastattelun ja ratkaisukeskeisen
työskentelyn taitoja simulaatiopedogiikan
keinoin (N=46)
• Kysely asiakastyön taidoista (N =76)
• Opetuskokeilu perusterveydenhuollon
yksikössä
• Keski-ikä pilotissa 38 vuotta
• Työkokemus keskimäärin 11 vuotta

17. Ammatillisen orientaatioiden erityispiirteitä ja eroja
SOTE2020-seminaari Sinervo & Juujärvi
Terveydenhuolto
• Huolenpito potilaista on eettisen
toiminnan perusta
• Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
keskeinen periaate
• Haavoittuvassa asemassa olevien
potilaiden edun ajaminen eettinen haaste
– Vanhentuneet ammattieettiset ohjeet
• Vastuu (eettisestä) päätöksenteosta
delegoituu hierarkiassa ylöspäin
– Moraalinen ahdinko
• Päätöksenteossa korostuu vetoaminen
näyttöön perustuvaan tietoon
Sosiaalihuolto
• Huolenpito asiakkaista ja heidän
oikeuksistaan on eettisen toiminnan perusta
• Voimavaraistaminen keskeinen periaate
• Ristiriidat asiakkaiden ja kumppaneiden
kanssa ja välillä eettinen haaste
– yksilölliset tarpeet vs. yhdenvertainen kohtelu
– lain soveltaminen yksittäistapaukseen
• Valmius moniammatilliseen yhteistyöhön
– Asiakkaan verkostojen huomioiminen
– Lain velvoite
• Päätöksenteossa korostuu vetoaminen
lainsäädäntöön ja sosiaalialan arvoihin

18. • Asiakasvuorovaikutukselle tyypillistä
arviointi ja neuvominen
– lääkkeenmäärääminen ja
päivystysvastaanotto uutena alueena
• Haasteena potilaiden motivointi ja
palveluun tyytymättömät potilaat
SOTE2020-seminaari Sinervo & Juujärvi
– terveysriskeistä kertominen
– kuntoutus
• Vallitseva akuutin hoidon malli ei tue
asiakaslähtöistä työotetta
Sosiaalihuolto
• Asiakasvuorovaikutukselle tyypillistä
ohjaus ja ”rinnalla kulkeminen”
• Haasteena asiakkaan ja organisaation
tavoitteiden väliset ristiriidat
• Ohjauksen taidot perustuvat merkittävästi
hiljaiseen tietoon
– sosiaalinen kuntoutus uutena alueena
• Täydennyskoulutus antaa teoreettisia ja
käytännön valmiuksia asiakastyöhön
Terveydenhuolto
Ammatillisen orientaatioiden erityispiirteitä ja eroja 2

19. Asiakaslähtöisyys
Yhteistyö
muiden
tojmijoiden välillä
ja johtaminen
Moniammatillinen
yhteistyö
Sinervo & Juujärvi
SOTE2020-seminaari
Itsemääräämisoikeuden
kunnioittaminen
EI RIITÄ
eettisen toiminnan
perustaksi
AIKAA
asiakassuhteille!
Missä opetetaan
reflektiivisen kuuntelun
taitoja?
Missä opitaan
kokonaisvaltainen
tarpeiden arviointi?
Miten päätökset
edistävät terveyttä,
hyvinvointia ja
osallisuutta?
Tarvitaan sosiaalisen
oikeudenmukaisuuden
ymmärtämistä
Ohjausosaamisen täytyy
perustua teoreettiseen
tietoon ja taitojen
harjoitteluun
Utilitarismin
opiskelusta
olisi paljon
hyötyä

20. Kehittämisehdotuksia koulutukselle
SOTE2020-seminaari Sinervo & Juujärvi
• Huolenpito asiakkaista ja potilaista ei voi perustua ammatilliseen identiteettiin vaan sen
tulisi olla teoreettisesti hallittua työtä
• Koulutuksen tulee tukea ammatillista kasvua itsenäiseksi asiantuntijaksi
• Yhteisenä päämääränä kokonaisvaltainen terveyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden
edistäminen
• Laaja-alainen tarpeiden kartoitus
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja lainsäädännön ristiin tunteminen
• Palveluohjaus edellyttää asiakaslähtöistä ohjausta ja moniammatillista yhteistyötä

21. • Asiakaslähtöisyydessä tarvitaan eettistä herkkyyttä (Rest ym. 1999)
= kykyä tunnistaa asiakkaan erityispiirteet, tarpeet ja oikeudet epäselvässä tilanteessa;
kykyä ottaa hänen näkökulmansa ja kuvitella eri toimintavaihtoehtojen seuraukset
hänen hyvinvoinnilleen
• Moniammatillisessa yhteistyössä tarvitaan suhdetoimijuutta (Edwards 2011)
= kykyä liittyä toisiin, ymmärtää toisten motiivit ja yhdistää ne omiin motiiveihin
laajentaen näin työn kohdetta
Miten turvaat asiakkaan sosiaaliset oikeudet?
https://www.youtube.com/watch?v=a1rimTKn3gs&feature=youtu.be
SOTE2020-seminaari Sinervo & Juujärvi