Minna-Liisa Luoman dosentuuriöuento Jyväskylän yliopistossa 18.2.2016. Luento toimii geropsykologian aineopintojen johdantona aiheeseen ikäätyneiden kaltoinkohtelu.
6. Kaltoinkohtelun yleisyys
• Yleisyys vaihtelee tutkimusten mukaan 0,8- 39,4%
• Ikääntyneisiin naisiin kohdistuva yleisyystutkimus:
Prevalence study of Abuse and Violence against Older
Women (AVOW, 2009-2011)
– Portugali 39.4% (postikysely)
– Belgia 32% (postikysely ja haastattelut)
– Suomi 25.1% (postikysely)
– Itävalta 23.8% (puhelinhaastattelut)
– Liettua 21.8% (haastattelut)
Lähteet 3 & 4
6Ikääntyneiden kaltoinkohtelu | M-L Luoma
8. 8
Väkivalta tai uhkailu Suomessa
• Väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutuneet
• 55-74 -vuotiaat 4,8 %
– Naiset 5,2% Miehet 4,4 %
• 75+ -vuotiaat 1,8%
– Naiset 1,7% Miehet 1,8%
Lähde 6
Ikääntyneiden kaltoinkohtelu | M-L Luoma
10. Kaltoinkohtelun tunnusmerkit
• Fyysisiä: toistuvat vammat, loukkaantumiset ja
onnettomuudet
– vammat sijaitsevat vaatteiden peittämillä alueilla:
ylävartalo, kädet, pään alue (hiuspohja erityisesti)
• Psyykkisiä, esim.:
– masennus, ahdistuneisuus, syömis- ja unihäiriöt,
yliaktiivisuus tai korostuneet häpeän tai syyllisyyden
tunteet
• Psykosomattisia:
– erilaisia kipuja, sydämen tykytystä, rytmihäiriöt,
rintakipu
• Aliravitsemus
• Huono hygienia, lääkkeiden laiminlyönti
Lähde 13
10Ikääntyneiden kaltoinkohtelu | M-L Luoma
11. Kaltoinkohtelun seuraukset
ikääntyneelle
• aiheuttaa uhrille aina henkisiä vammoja
• turvallisuudentunne rikkoutuu
• uhri voi kadottaa tunteen omista tarpeistaan,
tunteistaan ja omasta tahdostaan.
• musertaa itsetuntoa
• aiheuttaa uhrissa syyllisyyttä, häpeää ja syvää
arvottomuuden tunnetta
• loukatuksi, alistetuksi ja nöyryytetyksi tulemisen
tunteet sekä pelko ovat yleisiä.
Lähteet 10,11,12
11Ikääntyneiden kaltoinkohtelu | M-L Luoma
13. • Liittyy usein psykiatrisia ongelmia
– Masennus, päihteet, muistin ja kognitiivisten toimintojen
muutokset
• Trauman uudelleen kokeminen
– aika ajoin uudelleen mieleen tunkeutuvina muistoina
(takautumina)
– painajaisina ja muina unina
• Välttämiskäyttäytyminen
– eristäytymisenä muista ihmisistä
– välinpitämättömyytenä ympäristöä kohtaan
• Vireystila
– Jatkuva varullaolo, säikähtely, ärtymys
Lähde: 13
Ikääntyneiden kaltoinkohtelu | M-L Luoma 13
Trauman jälkeiset oireet
14. 14
Ikääntyneet eivät hae apua
• Ei uskota asioiden muuttuvan
• Tapahtuma koetaan liian vähäpätöiseksi
• Pelko väärästä ilmotuksesta ja sen seurauksista
• Tekijä kostaa myöhemmin
• Riippuvuus läheisistä, eristyneisyys, häpeä,
• Äidin syyllisyys, tarve suojella perhettä - erityisesti
jos kaltoinkohtelija on oma lapsi
• Pelon, ahdistuneisuuden ja avuttomuuden tunteet
• Opittu avuttomuus
Lähde: 8
Ikääntyneiden kaltoinkohtelu | M-L Luoma
16. 16
Tunnistaminen on vaikeaa 2/2
• Ammattilaisten tietämättömyys ja
osaamattomuus vaikeuttaa tunnistamista
Ø Toimintatavat puuttuvat
Ø Tietämättömyys yhteistyö- ja auttajatahoista
Ø Omat arvot ja normit, väkivaltaan liittyvät
asenteet, uskomukset ja stereotypiat
Ø Omat väkivaltaan liittyvät tunteet ja kokemukset
ØIäkäs ei halua että asiaan puututaan
Lähde 9
Ikääntyneiden kaltoinkohtelu | M-L Luoma
18. Uhrille apua
• Suvanto-linja tiistaisin ja torstaisin klo 12-
16 puhelinnumerosta 0800-06776. Suvanto-linjalle voi
soittaa kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä tai väkivaltaa tai
niiden uhkaa kokeneet ikääntyneet, heidän läheisensä
tai muut ikääntyneestä huolestuneet www.suvanto.fi
• Rikosuhripäivystys Puh. 0203 16116
• Kunnan terveys- ja sosiaalitoimi
• Turvakodit
• Poliisi
• Jokainen meistää voi ottaa puheeksi
18Ikääntyneiden kaltoinkohtelu | M-L Luoma
19. LÄHTEET
1. Tilastoraportti 21/2015 30.10.2015. http://www.thl.fi/tilastot/sosiaalihuollonlaitos,
2. What is elder abuse? Action on Elder Abuse Bulletin, 1995, 11 (May–June).
3. De Donder Liesbeth ,Luoma Minna-Liisa, Penhale Bridget, Tamutiene Ilona, Schopf Anna, Ferreira Alves José, Perrtu Sirkka,
Lang Gert , Koivusilta, Mira, Reingarde Jolanta João, Ana, Tamutiene Ilona, Verté Dominique European map of prevalence rates
of elder abuse and its impact for future research European Journal of Ageing in issue 2 volume 8 (2011).
4. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/avow-tutkimus-ikaantyvien-naisten-kaltoinkohtelusta
5. De Donder Liesbet , Lang Gert, Luoma Minna-Liisa, Tamutiene Ilona, Schopf Anna, Ferreira Alves José, Perrtu Sirkka,Koivusilta,
Mira, Reingarde Jolanta João, Ana, Tamutiene Ilona, Verté Dominique. Perpetrators of abuse against older women: a multi-
national study in Europe Journal of adult protection 2011; 13 (6): 302-314
6. Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S
Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010-2014. verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath
7. http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs357/en/
8. Ilona Tamutiene , Liesbeth De Donder, Gert Lang, Bridget Penhale, Jose´ Ferreira-Alves, Dominique Verte´ , Minna-Liisa Luoma,
Help seeking behaviour of abused older women (Cases of Austria, Belgium,Finland, Lithuania and Portugal) Filosofija.
Sociologija. 2013; 24 (4) 217–225
9. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/lahisuhde_perhevakivallan_ehkaisytyo/lahisuhde/ikaantyneet
10. Pillemer KA, Prescott D. Psychological effects of elder abuse: a research note. Journal of Elder Abuse and Neglect, 1989, 1:65–
74.
11. O’Keeffe, M.; Hills, A.; Doyle, M.; McCreadie, C.; Scholes, S.; Constantine, R.; Tinker, A.; Manthorpe, J.; Biggs, S.; Erens, B. 2007.
12. McGarry, J.; Simpson, C.; Hinchliff-Smith, K. 2011. “The Impact of Domestic Abuse for Older Women: A Review of the
Literature”, Health and Social Care in the Community 19(1): 3–14 UK Study of Abuse and Neglect of Older People. Prevalence
Survey Report. London: King’s College London and National Centre for Social Research
13. Saarela T, Hiltunen P. Vaikeasti traumatisoitunut vanhus. Suom Lääkäril 2013;68:217-22
14. http://www.who.int/violence_injury_prevention/violence/world_report/en/
15. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/avow-tutkimus-ikaantyvien-naisten-
kaltoinkohtelusta/suomalainen-tutkimu
19Ikääntyneiden kaltoinkohtelu | M-L Luoma
Hinweis der Redaktion
Tämä luento toimii geropsykologian aineopintojen johdantone aiheeseen ikäätyneiden kaltoinkohtelu. Tämän jälkeen olisi tarkoitus esim ryhmätöinä käsitellä kolmea aihettta: kaltoinkohtelun tutkiminen, väestö ja laadullisin aineistoin, kaltoinkohtelun & väkivallan psyykkiset seuraukset sekä erii interventiot ja niiden toimivuus tutkimusten mukaan.
Luento ei ole ainoastaan tarkoitettu psykologian opiskelijoille vaan myös esim sairaanhoitajat, lääkätrit ja sosiaalityöntekijät, geronomit
Valtaosa ei siis käytä säännöllisiä sosiaali-palveluita eli noin miljoona ikääntynyttä elää omissa kodeissaan ja käyttää samoja avopalveluita kuin me muutkin.
Esitys laitoksissa tapahtuvan kaltoinkohtelun pois koska se on illmiönä vähän erilainen.
Tilastoraportti 21/2015 30.10.2015. http://www.thl.fi/tilastot/sosiaalihuollonlaitos, naisia noin 50%50 > 75 saakka ja 2/3 alle 80 ja miehiä enää 50
Eli noin miljoona yli 65 vuotiasta
The definition developed by Action on Elder Abuse in the United Kingdom (7) and adopted by
the International Network for the Prevention of Elder Abuse states that: INEPEA:n eli mukan
Ikääntyneisiin kohdistuvassa väkivallassa on erityisiä piirteitä, jotka vaikeuttavat sen tunnistamista ja siihen puuttumista.
Yleisyys riippuu määritelmästä ja metodista, kulttuuritaustasta
väestöön suhteutettuna n. 150 000 naista on kohdannut jonkinlaista väkivaltaa ja 25 000 seksuaalista väkivaltaa. Koska useiden tutkimusten mukaan kaltoinkohtelun yleisuus ei juurikaan eroa miesten ja naisten välillä eritysesti vahhemmisssa ikäluokissa pahimmillaan 300 000 ikääntynyttä on kaltoinkohdeltu. Vaikka yleisyydessä ei ole merkittäviä sukupuolieroja miehet nasia joutuvat useammin taloudellisesti hyväksikäytetyksi ja hoidon laiminlyönti on yleisempää. Kysymys ei ole siis ihan pienestä ilmiöstä
THL:n Aluellisen terveys ja hyvinvointitukimuksen mukaan johon on vastannut 170 000 suomalaista. Onko joku käyttäytynyt Teitä kohtaan väkivaltaisesti 12 viime kuukauden aikana?
Sosiaalinen eristäytyneisiys voi tosin olla syy / seuraus
Hauraus ei pysty puolustautumaan
Mustasukkaisuus – mt erityisesti läheisen runsas päihteiden käyttö
Riippuvuus – vaikeuttaa myös tunnistamista usein on kyse molemmin puolisiseta riippuvuudesra
omaisen tai muun läheisen taloudellinen tai asumiseen liittyvä riippuvuus ikääntyneestä.
Fyysisten vammojen kohdalla hoitoon hakeutuminen on usein viivästynyttä eli ei hakeuduta heti hoitoon
Aliravitsemus voi olla merkki hoidon laiminlyönnistä
Kun tiedetään että väkivaltaa on tapahtunut
ensisijaisena hoitona ovat rauhoittava ja turvallinen hoitokontakti ja seuranta sekä avun järjestäminen arkielämän ongelmiin.
Toissijaisena ja vaikeista oireista kärsivien ensisijaisena hoitona ovat kognitiivinen, ja tarvittaessa oireenmukainen lääkitys.
Traumanjälkeisten oireiden kirjoa monimutkaistaa se, että häiriöön liittyy usein myös muita psykiatrisia ongelmia,
Trauman uudelleen kokemustt
välttämiskäyttäytymistä
vireystilan muutkosa
ensisijaisena hoitona ovat rauhoittava ja turvallinen hoitokontakti ja seuranta sekä avun järjestäminen arkielämän ongelmiin.
Toissijaisena ja vaikeista oireista kärsivien ensisijaisena hoitona ovat kognitiivinen, ja tarvittaessa oireenmukainen lääkitys.
Vain noi puolet haki apua useammin haetaan apua jos on kohdattu fyysistä väkivaltaa
Lainsäädäntö velvoittaa mm 25 kunnan palveluksessa oleva on ilmoitusvelvollinen jos saanut tiedon olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, Sosiaaliviranomaisille
Rikoslaissa raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin 1994
KIITOS ja viimeiset 2 slideä sisältää tiedot mistä kaltoinkohtelun uhri tai uhrille voi hakea apua ja viimeisenä lisätiedon lähteille eli esityksessä käytetyty läheet.