Mielenterveys ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet, haravuori
•
0 gefällt mir•1,066 views
Henna Haravuori, Opiskeluterveyspäivä 16.11.2016
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Ähnlich wie Mielenterveys ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet, haravuori
Ähnlich wie Mielenterveys ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet, haravuori (20)
Mehr von THL
Mehr von THL (20)
Mielenterveys ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet, haravuori
- 1. Mielenterveys- ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet – uutta sisältöä työn tueksi Henna Haravuori 1
- 2. Vaikuttavat mielenterveysinterventiot opiskeluterveydenhuollossa THL:n ja STM:n yhteistyöhankkeen 2014–2016 tavoitteet • selvittää mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä sekä henkilöstön mielenterveys- ja päihdetyön osaamista ja kehittämistä kunnallisessa opiskeluterveydenhuollossa • selkeyttää opiskeluterveydenhuollon roolia opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä • koota tietoa tehokkaista ja toimivista mielenterveys- ja päihdetyön menetelmistä ja toimintamalleista • koota mielenterveys- ja päihdetyön verkkomateriaaleja • toteuttaa kyselytutkimus kuntiin 2
- 4. 4 OHJAUS 2016 Henna Haravuori, Essi Muinonen, Outi Kanste & Mauri Marttunen Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin
- 5. Julkaiseminen • 2016/ 2017 vuodenvaihteessa • julkari.fi: vapaasti käytettävä verkkoversio • painetaan maksulliseksi kirjaksi • tiivistelmä ja keskeisimmät lomakkeet www.thl.fi/mielenterveys 5
- 6. Oppaan tarkoitus • oppaassa tarkastellaan mielenterveys- ja päihdetyötä ja sen toteuttamista opiskeluterveydenhuollossa suunnattu ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille – terveydenhoitajille ja lääkäreille – toisen asteen oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin tarjoaa työvälineitä ja menetelmiä mielenterveys- ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon tueksi ohjataan opiskeluterveydenhuollon toimintakäytäntöjä ja järjestämistä tuttuja menetelmiä: valikoitu ja osin sovellettu opiskeluterveydenhuoltoon sopiviksi 6
- 7. Sisältö - luvut • Mielenterveys- ja päihdetyö, palvelut ja yhteistyö opiskeluterveydenhuollossa • Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistaminen, arvioiminen ja hoidon tarpeen määrittely opiskeluterveydenhuollossa • Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito ja hoitomallit opiskeluterveydenhuollossa • Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitomenetelmät opiskeluterveydenhuollossa • Mielenterveys- ja päihdetyön tilastointi opiskeluterveydenhuollossa 7
- 8. Palvelut ja yhteistyö opiskeluterveydenhuollossa • Mielenterveys- ja päihdehäiriöt opiskeluikäisillä • Mielenterveys- ja päihdetyö • Opiskelijoiden palvelut • Yhteistyö ja verkostoituminen • Mielenterveys- ja päihdetyön erityistyöntekijät • Tiedonvaihto oppilaitoksessa • Osaaminen, koulutus ja työnohjaus 8
- 9. Koulutus • hyödyllistä on järjestää täydennyskoulutusta erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyönä. Tämä tukee myös ammattilaisten ja eri yksiköiden tai organisaatioiden verkostoitumista ja integraatiota. • Koulutuksen tulee olla: – moniammatillisesti ja -alaisesti toteutettua – jatkuvaa ja prosessinomaista – verkkokoulutuksen mahdollisuuksia hyödyntävää etäyhteyksien mahdollisuuksia hyödyntävää – opiskeluterveydenhuoltoon ja erityisesti opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyöhön kohdennettua – käytännön työstä nousevan ja ajankohtaisten tarpeiden mukaista – erityisesti raskaisiin ja voimavaroja kuluttaviin asiakasprosesseihin suuntautunutta: työnohjauksellinen tuki 9
- 10. Työnohjaus • Mielenterveyslaki (1990/1116) edellyttää toimivaa työnohjauksen järjestelmää mielenterveyspalveluissa ja mielenterveysasetus (1990/1247) edellyttää työnohjauksen olevan sisällöltään sellaista, että se edistää henkilöstön valmiuksia antaa väestön tarvitsemia mielenterveyspalveluja. • Työssä käytetään omaa persoonaa ja vuorovaikutustaitoja, sekä työskennellään laajoissa verkostoissa -> tärkeää, että ammattilaisilla on mahdollisuus työnohjaukseen. • Tarvetta on myös potilastyönohjaukselle (case-työnohjaus), jossa jäsennetään omaa työskentelyä tietyn asiakkaan osalta sekä tarkastellaan ongelmatilanteita ja suunnitellaan jatkotoimenpiteitä yhdessä kokeneen ammattilaisen kanssa. • Potilastyönohjaus lisää asiakastyön keinoja, uudistaa työtä koskevia asenteita, parantaa työn hallinnan tunnetta ja lisää työn mielekkyyttä. 10
- 11. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistaminen, arvioiminen ja hoidon tarpeen määrittely opiskeluterveydenhuollossa • Terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyö laaja-alaisessa arvioinnissa • Terveydenhoitajan alkukartoitus • Lääkärin arviointi • Hoitosuunnitelman laatiminen • Terveyskysely ja terveystarkastus oireilun tunnistamisen apuna • Itsearviointilomakkeiden käyttö ja tulkinta • Lääkärin psykiatrinen arvio • Itsetuhoisuuden arviointi • Toimintakyvyn ja opiskelukyvyn arviointi • Hoidon tarpeen arviointi 11
- 12. 12 Kuvio 2. Opiskeluterveydenhuollon yleinen toimintamalli mielenterveys- ja päihdeongelmaisen opiskelijan hoidossa Opiskelija tulee opiskeluterveydenhuoltoon mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi tai tuen tarve selviää esimerkiksi terveystarkastuksessa Terveydenhoitaja ja lääkäri: hoitosuunnitelman teko yhdessä opiskelijan kanssa Terveydenhoitaja: konsultoi opiskeluterveydenhuollon lääkäriä Terveydenhoitaja: kattava alkukartoitus Lääkäri: psykiatrisen tilan arviointi Psykiatrinen erikoissairaan- hoito: konsultaatio ja hoito Matalan kynnyksen hoitopaikka Kolmas sektori: mielenterveys- ja päihdepalvelut, vertaisryhmät Psykososiaaliset hoitomenetelmät ja lääkityshoidot Opiskeluhuolto: kuraattori ja psykologi, moni- ammatillinen työryhmä, opetushenkilöstö Sosiaalitoimi: lastensuojelu Terveyskeskus: lääkärit, mielenterveys- ja päihdetyön erityistyöntekijät Terveydenhoitaja: tukikäynnit Jatkoseuranta ja tarvittaessa uusi arvio, hoidon päättäminen ja jatkohoitoon ohjaus Psykiatrinen sairaanhoitaja: oppilaitos, opiskeluterveyde nhuolto, terveyskeskus, matala kynnys Etsivä nuorisotyö OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Huoltajat Lievä oireilu Haittaava oireilu
- 13. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito ja hoitomallit opiskeluterveydenhuollossa • Ahdistuneisuushäiriöt • Masennus • Syömishäiriöt • Stressi- ja traumaperäiset häiriöt • Neuropsykiatriset häiriöt • Unihäiriöt • Päihteet • Toiminnalliset riippuvuudet 13
- 14. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito ja hoitomallit opiskeluterveydenhuollossa • Eri häiriöille on kuvattu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoja ja paikallisia hoitoketjuja. Yleisiä ohjeita ja ohjeistuksia tavallisten häiriöiden hoitamiseksi ja hallitsemiseksi opiskeluterveydenhuollon sisällä on vähemmän. • Kappaleissa esitellään kustakin häiriöstä – hoitomallin kaavakuvio – tunnistaminen ja seulonta – arviointi – diagnostiikka – hoito opiskeluterveydenhuollossa • Esitetyt hoitomallit ja tavat työskennellä ovat yleistyksiä, miten kunkin häiriön hoidossa voisi menetellä: paikalliset olosuhteet voivat edellyttää muuta. 14
- 15. 15
- 16. Unihäiriöt • Yksilöllinen unipäiväkirjaan pohjaava unisuunnitelma 16
- 17. Unihäiriöt • UNIRYTMIN JA UNEN MÄÄRÄN TASAAMINEN • Ensin tasataan rytmiä, jonka jälkeen voidaan siirtää rytmiä kohti toivotumpaa ajankohtaa: • ensin säännöllistetään unirytmi (1-2 viikon aikana): aloitetaan ajoittamalla nukkuminen siihen rytmiin joka nuorella nyt on • säännöllinen heräämisaika aamulla on ensimmäinen tavoite • seuraavaksi unirytmiä korjataan pienin askelin (noin 10min/ päivä) ja heräämisaikaa aikaistetaan yhteensä noin 1 tunti viikon aikana, kunnes saavutetaan toivottu heräämisaika • lopuksi korjataan univaje eli aikaistetaan nukkumaanmenoaikaa 17
- 18. Unihäiriöt 18 UNI-INTERVENTION ETENEMINEN OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA Viikko 0 Ongelma tulee ilmi, taustatietojen selvittäminen unikyselyn avulla, unipäiväkirjan täytön opastus, unenhuolto-ohjeet, tsemppaus (30 - 60 min) 1. käynti, taustatietojen selvittäminen (terveydenhoitaja) Viikko 2 Välitapaaminen, häiriön määrittäminen, yksilöllinen unisuunnitelma, unipäiväkirjan täyttö jatkuu, motivointi, opiskeluterveydenhuollon lääkärin informointi/ paperikonsultaatio, melatoniinin aloitus (30 min) 2. käynti, välitapaaminen (terveydenhoitaja) Viikko 3 Kontrollisoitto, motivointi (5-10 min) Kontrollisoitto (terveydenhoitaja) Viikko 4-5 Arviointi, lääkärin vastaanottoaika mikäli ei vastetta, jatkotoimenpiteet, melatoniinin jatkon arviointi (30 min) 3. käynti, arviointi (terveydenhoitaja, tarvittaessa lääkäri) sovitaan, miten jatkossa toimitaan, kontrollikäynti esim. 2 kk päähän suositeltava (ovatko saavutetut muutokset jääneet pysyviksi)
- 19. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitomenetelmät opiskeluterveydenhuollossa • Hoidolliset työskentelyotteet – Tukea antava keskustelu – Motivoiva keskustelu – Ongelmanratkaisutaitojen tukeminen – Kognitiiviset työmenetelmät • Strukturoidut menetelmät – Jännittäjäryhmä – Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn – Depressiokoulu – Interpersoonallinen neuvonta – Taitoja mielen toipumiseen –menetelmä – Elämänhallintaryhmä – Aggression hallinnan ryhmämenetelmä • Verkkopohjaiset menetelmät ja omahoitosivut • Nettiterapiat • Mielenterveys- ja päihdekuntoutus 19
- 20. 20 ONGELMANRATKAISUN KUUSI ASKELMAA 1. Tunnista Määrittele ongelma niin tarkasti kuin mahdollista Mitä ongelmaa haluat työstää ensimmäisenä? Jos sinun täytyy valita useista ongelmista, kysy itseltäsi: ”Mikä näistä asioista vaivaa minua eniten? Pitäisikö jotakin asiaa käsitellä aikaisemmin kuin muita? Paheneeko jokin ongelma entisestään?” Onko kyseessä todella minun ongelmani? ”Tapahtuuko se minulle? Tapahtuuko se minun ja jonkun muun välillä? Tapahtuuko se jollekulle toiselle?” Kuvaa ongelma selkeästi. Jos kyse on monimutkaisesta ongelmasta, kirjaa tähän ”pala” tai osa, jota voit käsitellä ensiksi. 2. Tavoite Aseta tavoite Ongelmanratkaisu on helpompaa, kun asetat selkeän tavoitteen, jota kohti pyritään. 3. Aivoriihi Tee lista kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista Yritä keksiä 5-8 vaihtoehtoa tavoitteeseesi pääsemiseksi. Mitä enemmän vaihtoehtoja on, sen parempi. Anna mielikuvitukselle ja luovuudelle valta tässä kohdin, yksinkertaiset tai kaukaa haetut vaihtoehdot voivat osoittautua parhaiksi. Älä arvioi tässä kohdassa mikä olisi paras vaihtoehto, ei ole olemassa hyviä tai huonoja vaihtoehtoja. Mitä ehdottaisit ystävällesi vastaavassa tilanteessa? 4. Arvioi ja valitse Valitse paras ratkaisuvaihtoehto Muista, että voit vaikuttaa suoraan vain omaan toimintaasi ja käytökseesi. Listaa kunkin vaihtoehdon hyvät ja huonot puolet, erityisesti sen toteuttamisen kannalta 5. Suunnittele ja toteuta Tee suunnitelma ja laita se käytäntöön Suunnitelma kannattaa pilkkoa pienempiin ja helpommin saavutettaviin osiin, jolloin sen toteuttaminen on helpompaa. Toteuta suunnitelmasi ja laita suunnitelma käytäntöön! 6. Arvioi Arvioi ja muokkaa Suunnitelmaa ja sen toteutumista kannattaa arvioida. Jos tarpeen, palaa kohtaan 3 ja valitse toinen ratkaisuvaihtoehto.
- 21. Mielenterveyden edistäminen oppilaitoksissa • Toimintamallit ja -menetelmät • Opiskelupudokkuuden ehkäiseminen – Opiskeluterveydenhuollon rooli – Terveydenhuollon työmenetelmät – Etsivä työote 21
- 22. Mielenterveys- ja päihdetyön tilastointi opiskeluterveydenhuollossa • Käyntisyy • SPAT-koodit 22
- 23. Mikäli haluat linkin… …heti oppaan ilmestyttyä: Laita sähköposti essi.muinonen@thl.fi 23