Professori Aila-Leena Matthies: Velvoittava vai vapauttava osallisuus yhteiskunnassa

1. Velvoittava vai vapauttava osallisuus
yhteiskunnassa
1
• OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN HANKE 12.01.2018
• Aila-Leena Matthies, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan
yliopistokeskus Chydenius
17.1.2018KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

2. 2
Taustana tutkimustietoa omista
hankekokemuksista v. 1983-
• Vaihtoehtoinen sosiaalityö, yhteisöllinen osallistuminen
• New Local Policies against Social Exclusion, 3 maata;
LEBENSMITTE – leimatun lähiön omaehtoinen toimintakeskus
• KAMPA, Kansalaisosallistuminen maaseudun
hyvinvointipalveluissa, Kaste-ohjelma
• PaLKO Hyvinvointipalvelujen rooli marginalisoitujen ryhmien
osallistuvalle kansalaisuudelle
• ECOSOS – hanke: ekososiaaliset innovaatiot 5 maassa: työttömien
nuorten ideat edelläkävijöinä kestävään yhteiskuntaan?
• PROSOS –aikuissosiaalityön yhteiskehittäminen
17.1.2018KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

3. 3
TEEMARUNKO
• Aikuissosiaalityön ratkaiseva yhteiskunnallinen
tehtävä
• Osallistumispolitiikka: Osallisuuden lupaus ja
petos
• Järjestelmälähtöinen vai elämismaailmalähtöinen
osallisuus – sosiaalityön välitystehtävä
• Asiakkaan kohtaamisen haaste
• Osallistumisen portaat
• Valtaistavan ja osallistavan sosiaalityön haaste
• Contributive Justice – oikeus kunnioitettuun ja
arvostettuun yhteiskunnalliseen osaan
• Mahdollisuuksia uudenlaiseen – ja jo toteutuvaan
osallisuuteen – kestävän kehityksen näkökulma
17.1.2018KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

4. Liberalisti Anders Chydenius:
(1778) Isäntien ja palvelusväen
luonnollisesta oikeudesta
”Vapaus ja kuivat leivänkannikat ovat usein ihmiselle mieluisempaa,
kuin runsas ravinto toisen komennon alaisena. Maksaa kyllä panna
jalat oman pöydän alle, mutta kukapa ei tee sitä mieluummin
huonostikin toimeen tullen, kuin voi hyvin toisten palvelijana? ”
”Toiset kyllä puhuvat paljon vapaudesta, mutta ymmärtävät sillä
eräiden ihmisryhmien tai henkilöiden vapauksia ja unohtavat
halvimmat, joilla ei ole ollut onni ennättää toisten varustusten sisälle,
vaan joiden, mitä enemmän noita varustuksia laajennetaan toisia
varten, tietysti täytyy joutua sitä ahtaammalle ja sitä enemmän
kodittomiksi maapallollamme. ”
Isäntien ja palvelusväen luonnollisesta oikeudesta (1778). Chydenius
1986A, s. 330-331.
- Vapaus itsemääräytymisenä ja tasa-arvona, erityisesti heikoimpien
turvaaminen

5. 5
Aikuissosiaalityön ratkaiseva
yhteiskunnallinen tehtävä
• Näytön paikka ja profiilin nostaminen: tavoite yhteiskunnallisen
eriarvoisuuden polarisaation vähentämistä (ks. hallitusohjelma) seisoo tai
kaatuu sen varassa, mitä aikuissosiaalityössä tehdään ja mitä sille tehdään
=> asiakasmitoitus! (Puolen tunnin pelleilylle loppu)
• Työn arvokkuus ja ilo aikuissosiaalityöhön
• Tiedostaa, mistä historiallis-rakenteellisista ongelmista ja murroksista
nykyaikuissosiaalityössä on kyse: Miten ,liikaväestön’, ’tarpeettomien
ihmisten’ ongelma on aiemmin hoidettu?
=> Nälkäkuolemat (1860), maastamuutto (1890-1910, 1960), Torpparilaitos
/asutustila 1920, 1940-50), siirto lähiöihin – ja koulutus, sivistys!
=> Millaiset ratkaisut käyvät nyt menossa olevaan rakennemuutokseen ja
sivistysyhteiskunnan tasoon? (globaali uusi työnjako, maaseutu -
kaupungistuminen, elinkeinorakenteen muutos,tuotanto-kulutus- mallin
kestävyyden rajat)
Mihin ihmiset halutaan nyt sitoa – missä heistä vähiten haittaa tai eniten hyötyä?
=> Aikuissosiaalityö – ja osallistava sosiaaliturva – murroksen edelläkävijöitä vai
jo tapahtuneeseen murrokseen sopeuttajia?
17.1.2018KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

6. 6
Osallistumisen lupaus ja petos
• Horkheimer & Adorno: Valistuksen dialektiikka - valistukseen
sisältyy sekä lupaus että petoksen mahdollisuus
• Osallistuminen hyvinvointipalveluissa: lupaus
demokratisoitumisesta, palvelujen paranemisesta ja kuulluksi
tulemisen kokemuksesta
• Osallistumisen petos: palvelujärjestelmä valjastaakin
osallistumisen hallinnan välineeksi, järjestelmälähtöiseen
kehittämiseen, osallistumishankkeen aikaisiksi kokeiluiksi,
ilman halua antaa todellista valtaa
Halutaanko oikeasti köyhille saada yhtä hyvä elämä kuin
parempiosaisilla on? Voidaanko luvata, että se saavutetaan, kun
vain ahkerasti osallistutaan?
• Saavatko palvelujen käyttäjät osallistumisensa myötä
pysyvästi parempaa elämää ja aitoja
vaikutusmahdollisuuksia?
• Joukkopetoksen uhka vs. utopian luovuttamattomuus?
• Miksi minun tulisi osallistua?
17.1.2018KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

7. 7
Kohtaamisen ja kunnioituksen haaste
• Samalla kun yhteiskunta puuttuu heikoimmassa /haavoittuvimmassa
asemassa olevien ihmisten ongelmiin, heistä tehdään tahdottomia
toimenpiteiden kohteita, joihin kohdistetaan paternalistista suojelua,
säälinsekaista hyväntekeväisyyttä tai tsemppaavaa julkisuutta
parempiosaisten ehdoilla.
• Nimitykset epäkunnioittavia?
• Työskentely asiakkaan heikkouksien äärellä?
=>
• Toiseuden tuottamisesta sen murtamiseen: eettisyys, arvopohja
yhteisestä ihmisyydestä, ihmisarvon koskemattomuudesta,
kultaisesta säännöstä, jokaisen tarinan ainutlaatuisuus!
• (Itse)kunnioituksen palautus omalla toiminnalla?
• Työskentely asiakkaan omien vahvuuksien ja intressien äärellä?
17.1.2018KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

8. SYSTEEMI
Kolonialisoi elämismaailmaa
Toimeksianto sosiaalityölle:
Kontrolli
Systeemin välineet:
Raha ja Laki
”
ELÄMISMAAILMA
Tavoitteena omaehtoisuus
Toimeksianto sosiaalityölle:
Tuki, Apu
Elämismaailman välineet:
Kommunikaatio, Julkisuus
SOSIAALITYÖN
VÄLITYSTEHTÄVÄ
SYSTEEMI ja ELÄMISMAAILMA OSALLISUUDEN KONTEKSTINA
– sosiaalityö tuen ja kontrollin toteuttajana (Habermas; Staub-Bernasconi)
toimeksianto ”Toimeksianto”

9. 9
TUNNISTA ERO: Järjestelmälähtöinen vai
elämismaailmalähtöinen osallisuus
17.1.2018KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS
- Järjestelmän ja kansalaisten elämismaailmoiden osallistumisen intressit
ovat erilaisia
- TUNNISTETTAVA: Missä järjestelmän (velvoittavan) ja elämismaailman
(vapauttavan) osallistumisen intressit ja ehdot kohtaavat?
- Osallistuuko järjestelmä ’omaehtoisen hyvän elämän’ tukemiseen =
aikuissosiaalityön uusi sisältö?
- Osallistuuko elämismaailma rahan ja lain (talouden ja oikeuden)
nykyjärjestelmän ylläpitoon, vai haastaako niitä?
=> hanke voi parhaillaan tuottaa linjausta, millainen elämismaailmalähtöinen,
hyvää elämää tuottava osallisuus normitetaan riittävän merkitykselliseksi, että
se sopii järjestelmän välineisiin (raha, laki)

10. Osallistumistutkimuksen klassinen teoria:
Osallistumisen portaat palvelujärjestelmässä (Arnstein)
Omistaa palvelut täysivaltaisena kansalaisena – ARVOSTUS!
Ottaa vastuuta palveluista ja kehittämisestä
Antaa ja saada palautetta
Olla aidosti tasavertainen toimija
Päättää etenemisestä itseä koskevissa asioissa
Jakaa omaa tietoa, kokemuksia ja osaamista
Saada osallistua tekemiseen
Voida vaikuttaa
Päästä mukaan
Tulla kuulluksi
Ilmaista itseään
Saada tietoa
________________________________________________________________
Koristeena/statistina oleminen
Ei-osallisuus =näennäisosallisuus
Manipulaatio

11. Valtaistavan ja osallistavan sosiaalityön haaste
- Suurin osa ihmisistä haluaa jollakin tavalla osallistua, tuottaa oman
panoksensa yhteisölle, ja saada sitä kautta arvostusta
- osa ihmisistä menettänyt uskonsa tähän, ja keskittyy uusien turhauttavien
kokemusten välttämiseen => sosiaalityön uskottavuus?
Kaikkein vaikein osa sosiaalityötä, johon ei ole 100%-sti toimivaa
etukäteismallia. On opeteltava, etsittävä ja arvioitava jokainen tilanne
ainutlaatuisena, kehitettävä siihen toimintamalli
- Ei ole ’käypähoito’- mallia, mutta ’Sit down, listen and learn’ – toimii melkein
aina
Gabi Cacinovic: ”Älä koskaan sano, että asiakas ei ole kiinnostunut tai on
passiivinen. Sano paremminkin, että et ole vielä löytänyt tietä hänen
luokseen”.
<= Emme voi lähteä siitä, että järjestelmä, sosiaalityö toimii hienosti vain silloin,
kun meillä on optimaaliset asiakkaat.
Aikuissosiaalityöss voimme arvostaa työtämme nimenomaan siksi, että meidän
toimeksiantona on etsiä ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin

12. 12
Contributive Justice
• Ei vain oikeudenmukainen tulonjako -Distributive Justice –
vaan oikeudenmukaisuus mahdollisuuksissa saavuttaa
arvostettu, kunnioitettu asema yhteisössä omalla toiminnalla
• Sayer, Ziegler: Contributive justice looks beyond distributive
justice: instead of the current distributive means of
standardised services and traditional tools of labour market
inclusion, to search for justice in the individuals’ opportunities
and capabilities to become socially and culturally recognised
members of their communities.
• “The capacity to enhance contributive justice and faith in
valued ways of inclusion” Usko arvostusta tuoviin tapoihin olla
yhteiskunnan jäsen
• Mitä merkittävää koet itse tehneesi yhteiskunnassa – mistä
asiakkaasi saa respektiä ja itsekunnioitusta? Miten sille
voidaan luoda edellytyksiä?
17.1.2018KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

13. Osallistumisen tavoite
Stevens & al (2003) People, jobs, rights and
power: The role of participation in combating
social exclusion in Europe
Esimerkkejä toiminnasta
Community Development Journal Vol 38 No 2 April 2003 pp. 84–
95
Yksilöllinen kehittyminen
(PEOPLE)
Yhteisölliset ryhmät, ryhmätyö
Osallistuminen
työmarkkinoille (JOBS)
Taitojen kehittäminen, työorientaatio,
työpaikkoja kehittämällä kykyjä ja luovuutta
Pääsy palvelujen piiriin ja
oikeuksien toteutuminen
(RIGHTS)
Palvelujen saatavuuden kehittäminen,
kampanjat palvelujen ja oikeuksien
toteutumiseksi
Osallistuminen poliittiseen ja
julkiseen kenttään (POWER)
Syrjäytettyjen ihmisten ottaminen mukaan
politiikan valvontaan ja
päätöksentekoprosesseihin

14. Johtopäätöksiä osallistumistutkimuksesta
(Stevens & al)
• Tiedostettava, mihin realistisiin tavoitteisiin pyritään
osallistumisessa ja missä nähdään syyt osattomuuteen
(yksilöön, työmarkkinapolitiikkaan, palveluihin,
yhteiskuntarakenteisiin liittyvät syyt)
• Kaikkein huonoimmat tulokset jos keskitytään vain
työllistymiseen
• Eri tavoitteet eivät sulje toisiaan pois: esim. yksilöllinen
voimaantuminen ja rakenteellinen valtaistuminen
• Todellinen osallisuus edellyttää vallan siirtoa ihmiselle itselleen,
mutta tämä on kaikkien vaikeinta palvelurakenteille
• Järjestelmien on helpompi hyväksyä muut osallistamisen
keinot kuin vallansiirto, itsemääräämisoikeus, vaikuttaminen

15. Tutkimuksen johtopäätöksiä ja mahdollisuuksia
osallistavasta aikuissosiaalityöstä
• Tarvitaan sekä ’top-down’ rakenteellisia uudistuksia että alhaalta lähteviä rohkeaa
aloitteellisuutta, ja niiden kohtaamista
• Yhteisöllisten osallistumismahdollisuuksien vaikuttavuus kaikkein vahvinta
• - oleskelupaikka, mielekäs ajankäyttö, joku odottaa minua, juhlat ja naapuriapu,
vertaistuki
• Kohtaamispaikkojen, korttelikahviloiden, asukastupien olemassaolo tärkeää, mutta
varsinkin niiden tekeminen itse!
• Ks. Puumalan esimerkki
• Julkisia tiloja on Suomessa juuri nyt jäljellä valtavasti! (Vanhainkoteja, kouluja,
kunnantaloja, kansanopistoja, kirkkoja, leirikeskuksia…)
=> Sukupolvichanssi: erityisesti nuorille tilaa ja tukea toteuttaa sitä, mitä me emme
enää ymmärrä => tulevaisuuden tekijät työyhteiskunnan tuolla puolen, omalla
logiikallaan (esim. media, digimaailma, globaalisuus, stressiherkkyys, uudet arvot)

16. Arkisen radikaali osallisuus siirtymänä
kestävään tulevaisuuteen - esimerkkejä
TEE-SE-ITSE DIY –yhteiskunta: omatoimisuuden ja kätevyyden niskavoitto
kulutusyhteiskunnasta = osallisuus (NESS –konferenssin ranskalainen key note)
HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE – hyvän tekeminen omassa yhteisössä: naapuriavun,
kuljetusten, tietotekniikan, epämuodollisen vapaaehtoistoiminnan, yhteisöllisen
touhuamisen meininki
LUONNON ARVOJEN VAALIMINEN: (koti)eläinten hoito ja tarkkailu, marjastus,
kalastus, puutarhanhoito, yhteisen ympäristön, patikkapolkujen hoito, luontokuvien
jakaminen; lasten, nuorten, vanhusten vieminen näiden äärelle
KIERTOTALOUS: Kierrätystoiminta, up-cycling, kirpputorit, vaihtorit ja fb-roskalavat,
vanhojen rakennusten ja koneiden kunnostaminen, tuunaaminen
RUOKATALOUS: Ruuan kasvattaminen, omavaraisuus, ruuan laittaminen itse,
lähiökanat, säilöminen, ruokahävikin vähentäminen, vegaanisuus, taimien ja siementen
omavaraisuus, yhteisruokailut, po-up- ravintolat, ruuan jakaminen, seurustelu & ruoka
KULTTUURI: yhteisöllisen kulttuurin vahvistaminen – musiikki, tanssi, ite –taide,
tapahtumat, monikulttuurisuus kylillä ja kortteleissa; rakennuskulttuuri, historia, sivistys!
<=Osallisuus: kulutuksen vähentäminen ja ympäristön varjelu arvokkaampi panos
yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle kuin väkinäinen työllistyminen ympäristöä tuhoavaan
tuotantoon (YK:n Agenda 2030, Goals of Sustainable Development)
17.1.2018 16KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

17. 17
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
• Tästä voi syntyä myös ihan uudenlaista
toimeliaisuutta, jolla on myös taloudellista merkitystä
(terveys, sosiaalinen koheesio, demokratian elävyys,
kulttuuri, uudenlaiset ’ELINKEINOT’)
• Sukupolvichanssi: erityisesti nuorille tilaa ja tukea
toteuttaa sitä, mitä me emme enää ymmärrä =>
tulevaisuuden tekijät työyhteiskunnan tuolla puolen,
omalla logiikallaan (esim. media, digimaailma,
globaalisuus, stressiherkkyys, uudet arvot)
• Aikuissosiaalityö ja osallistavan sosiaaliturvan käyttäjät
voivat olla edelläkävijöitä uudenlaiseen, kestävän
hyvinvoinnin yhteiskuntaan
Kuka lopulta kadehtii ja ketä – millainen elämäntapa
uhkaa mitä tulevaisuutta?
17.1.2018KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

18. 18
Kirjallisuutta
• Sayer, A. (2009) Contributive Justice and Meaningful Work. Res
Publica 15, 1–16, DOI 10.1007/s11158-008-9077-8: Sayer, A.
(2011) Habitus, Work and Contributive Justice. Sociology 45 (1),
7–21, DOI: 10.1177/0038038510387188: Gomberg, P. (2016)
Why Distributive Justice Is Impossible but Contributive Justice
Would Work. Science & Society 80 (1), 31-55
• Matthies, A-L. Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointipalveluissa.
Sosiologia-lehti 54 (2), 150 – 166
17.1.2018KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS