1. Kohti lapsille ja nuorille
parempia kuntia ja maakuntia
LAPE-päivät 29.-30.5.2017
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Hanne Kalmari
hankepäällikkö
29.5.20171
2. LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön
vaikuttaneet tekijät:
28.4.2017
1. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriarvoistuu
2. 3.
3. 3
LAPEn
muutos-
kokonai-
suudet:
1. Lapsen
oikeuksia ja
tietoperus-
taisuutta
vahvistava
toiminta-
kulttuuri
2. Lapsi-
ja perhe-
lähtöiset
palvelut
Onnistuminen
2019–2025
Sopivaa tukea
oikeaan
aikaan
Yhteen-
sovitetut,
asiakas-
lähtöiset
palvelut
Tulostavoite:
Lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvointi on parantunut ja
eriarvoisuus vähentynyt
Eriarvoistumisen pysäyttäminen vaatii voima-
varojen yhdistämistä yli sektorirajojen ja paino-
pisteen siirtämistä kaikille yhteisiin palveluihin,
ehkäisyyn ja varhaiseen tukeen ja hoitoon.
4. Vanhemmuuden tuki keskiöön lasten ja
nuorten hyvinvoinnin varhaisessa tukemisessa
Lapsen kehitys tapahtuu
vuorovaikutuksessa läheisten
ihmisten ja lähiympäristön kanssa
Vanhemmuuden tuki on lapsen
hyvinvoinnin varhaista tukemista
Lapsen oikeuksien sopimus
edellyttää, että vanhempia
tuetaan kasvatustehtävässään -
hyvä lapsuus on kaikkien lasten
oikeus!
Vanhemmuuden tuki
läpileikkaavana teemana Lapen
muutostyössä
Vanhemmuuden tuki on
eriarvoisuuden vähentämistä
4 31.5.2017
9. Maakunnallisen
kehittämisen
kokonaisuus 2017-2018
Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva
toimintakulttuuri (lapsiystävällinen
kunta/maakunta):11 muutoshanketta
Perhekeskustoimintamalli – matalan
kynnyksen palvelut: 18 muutoshanketta
Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitokset
lasten hyvinvoinnin tukena
(matalakynnys): 13 muutoshanketta
Erityis- ja vaativimmat palvelut (ml.
lastensuojelu, erikoissairaanhoito): 16
muutoshanketta
10. LAPE muutostuen elementit
31.5.2017
Arja
Hastr
up 10
LAPE -
hankkeet
Muutos-
agentit ja
projekti-
päälliköt
LAPE-
päivät
Maa-
kuntien
LAPE-
ryhmät
Hanke-
kohtainen
tuki
LAPE-
konferens-
sit
Arviointi ja
seuranta
Koulu-
tukset ja
osaamisen
vahvistami
nen
Viestintä
12. Integraatio keskeisenä elementtinä
palveluiden kehittämisessä
Perhekeskustoimintamalli:
Uusi tapa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja
sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti
Tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuessa rakenteen maakuntien
sote-palveluiden ja kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja
seurakuntien toiminnan yhteen sovittamiseksi.
Varhaiskasvatus- ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukijana:
Vahvistaa varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten roolia lasten ja
nuorten hyvinvoinnin tukemisessa
Valmistautumista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tuottamaan
toimintaympäristön muutokseen vahvistamalla yhteistyörakenteita
maakunnan vastuulle siirtyvien sote-palveluiden sekä kunnan
sivistyspalveluiden välillä
Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen:
Yhteisenä kehittämiskohteena integratiivisten toimintamallien kehittäminen
erityis- ja perustason palveluihin:
Monitoimijainen arviointimalli, vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio
Vaativimman tason palveluiden keskittäminen/verkostoiminen OT-keskuksiin
12 31.5.2017
13. Esimerkki: Lapsi- ja perhelähtöiset siltapalvelut
uuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristössä
Alle kouluikäiset,
kouluikäiset
•Perhekeskustoimintamalli: neuvola, perhetyö, kotipalvelu, erotilanteen palvelut, parisuhteen tuki, vanhemmuuden
tuki, varhaiskasvatus, vertaistoiminta (järjestöt, seurakunnat), vapaaehtoistyö;
kotouttaminen/maahanmuuttajaperheiden tuki
•Sähköiset palvelut, jalkautuvat ja konsultoivat erityisen tuen palvelut
Kouluikäiset
•Kouluun kiinnittyvät hyvinvointipalvelut: opiskeluhuollon palvelut (kouluterveys, kuraattori, psykologi, yhteisöllinen
ja yksilöllinen), kiusaamisen ehkäisy, jalkautuvat ja konsultoivat erityispalvelut, lasten harrastamisen tuki (liikunta,
kulttuuri) nuorisotyö , vanhemmuuden tuki
•myös sähköiset palvelut
Nuoret
•Ohjaamo –palvelut: nuorten palveluiden kokonaisuus mielenterveydestä ammatinvalinnan ohjaukseen ja
työllistymisen tukeen (myös TEM ja KELA)
•Sähköiset palvelut
Kaikenikäiset
•Erityisen tuen ja vaativimmat palvelut (lastensuojelu, erikoissairaanhoito, kuntoutus ym ) sekä osaamis- ja
tukikeskukset (5 alueella); jalkautuminen ja konsultaatio kotiin, varhaiskasvatukseen, kouluun, arkiympäristöön
erityis- ja peruspalveluihin, lähelle palveluiden käyttäjiä
14. Integraation edistäminen kansallisen tason
kehittämistyössä
1. Luodaan yhteistyömallit lapsi- nuori ja perhelähtöisille palveluille
ja tuelle kunta-maakunta – ympäristössä
Moniammatillista tiedonhallintaa kehittävä työryhmä 27.3.-31.8.2017
Selvityshenkilöiden asettaminen kartoittamaan lapsi-, nuoriso- ja
perhepalveluiden sivistys- ja sote-toimen yhdyspinnat tulevassa uudessa
toimintaympäristössä. Lisäksi tehtävänä koota tietoa erilaisista toimivista
verkostoivan ja yhteen sovittavan johtamisen malleista lapsi-, nuoriso- ja
perhepalveluissa. Toimikausi 1.6.-31.12.2017
Sopimusmenettelyt järjestöjen kanssa - kartoitustyö
2. Uudistetaan toimintakulttuuri
Yhteisen lapsikäsityksen ja teoreettinen perustan valmistelu (tieteellinen
neuvosto)
Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen
Lapsibudjetoinnin kehittämistyö > välineet lasten, nuorten ja perheiden
palveluiden kustannusten seurantaan
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden seuranta > indikaattoritiedon
kehitystyö tukemaan kunnan ja maakunnan hyvinvointiraportointia (THL)
14 31.5.2017
15. Onnistumme, jos
Vahvistamme lapsen ja nuoren läheisiä ihmissuhteita, niiden
jatkuvuutta sekä hyvää vuorovaikutusta vanhempien kanssa
Päättäjät ja ammattilaiset osaavat kohdata lapset , nuoret ja
vanhemmat nykyistä paremmin
Palveluita johdetaan kokonaisuutena ja ammattilaiset tekevät nykyistä
parempaa yhteistyötä
Aikuiset ottavat lasten ja vanhempien näkemykset huomioon kun
palveluita suunnitellaan
Päättäjät selvittävät päätöstensä vaikutukset lapsiin ennen niiden
tekemistä ja arvioivat lapsen etua
Lapset ja nuoret ja perheet saavat sopivaa tukea oikeaan aikaan
Korjaavien palveluiden kustannukset lähtevät alenemaan
Muutos tehdään yhdessä!
15 31.5.2017