Nella Savolainen, erityisasiantuntija. Hameenlinna 23.2.2016

1. 24.8.2017 1
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kanta-Hämeen alueverkoston tapaaminen 23.2.2016
erityisasiantuntija Nella Savolainen, THL

2. Näkökulmia järjestöjen roolista
kunnan terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisestä
• Palvelujen tuottajana
• Osallisuuden rakentajina
» Kumppanina kunnan kanssa!
24.8.2017 Nella Savolainen 2

3. Kunnan rakenteet….mitä SOTE:n jälkeen?
• Vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä säilyy jatkossakin kunnilla SOTE-uudistuksesta
huolimatta: sektorien välinen yhteistyö on avain!
• ks. esim. tutkimusprofessori Pekka Jousilahden blogi
– https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/terveyden-edistaminen-tulee-huomioida-palvelujarjestelman-uudistuksessa
• Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on säädetty terveydenhuoltolaissa vuonna 2010
(voimaan 2011 alusta), eikä tähän lakiin ole näkyvissä muutoksia
• Kunnilla mahdollisuus todella panostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, hyviä
esimerkkejä on (esim. Seinäjoki http://tesso.fi/artikkeli/erkki-valimaki-nyt-mahdollisuus-tehda)
• Video https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=WxOTTCbaGtE
• Kunnat tekevät tätä työtä paitsi omana toimintanaan, myös eri tavoilla yhteistyössä järjestöjen
kanssa
• Miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sitten toteutuu kunnissa?
24.8.2017 Nella Savolainen 3

4. Rakenteet, vastuut ja voimavarat kunnissa
• Vastuutahot nimetty 90 % kunnista
• Poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä 52 % kunnista,
alle kymmenyksellä ei ollenkaan ryhmää
– Poikkihallinnollisissa ryhmissä vain 16% mukana kolmas sektori
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori joka toisessa kunnassa
– 60 % koordinaattoreista sijoitettu sosiaali- ja terveystoimeen
• Hyvinvointikertomus laadittu 79% kunnista
• Ennakkoarviointi harvinaista, tehdään 23% kunnista
• Väestön hyvinvointi - ja terveysteemojen käsittely johtoryhmässä ja valtuustossa
lisääntynyt vuodesta 2012
LÄHDE TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 31/2015 –julkaisu, taustalla Kuntajohdon tiedonkeruu, tulokset www.teaviisari.fi
24.8.2017 Nella Savolainen 4

5. No mikä on sitten järjestöjen rooli ?
• Nykyiset vaihtelevat rakenteet eri kunnissa yhteistyölle
– Yhteistyöperinteet, järjestötalojen olemassa olo yms. vaihtelevat
– Runsas kaksi kolmasosaa järjestöistä arvioi järjestönsä olevan
voimakkaassa muutostilanteessa (järjestöbarometri 2014)
– Kolmasosaa vastaajista huolettaa yhteistyö kunnan kanssa
(järjestöbarometri 2014)
• Kun SOTE menee alueille, on vaarana että kunnista siirtyy sote-
osaaminen ja kenties myös hyvinvointikoordinaattorit pois
• Järjestöillä on sekä sote-asiantuntemusta että osallisuuteen liittyvää
osaamista, jota on osattava jatkossa ”myydä” entistä paremmin?
24.8.2017 Nella Savolainen 5

6. Järjestöjen tyytyväisyyden ja huolenaiheita
Lähde: Järjestöbarometri 2014
24.8.2017 Nella Savolainen 6

7. Järjestöt palvelujen tarjoajina
• Järjestöt voivat olla sekä palvelutuottajaroolissa että yleishyödyllisen
kansalaistoiminnan toteuttajia
• Ostopalvelukäytäntö on palvelujärjestelmän rahoituksellinen rakenne, joka
on samalla myös vedenjakaja kahden erityyppisen järjestötoiminnan välillä
• Kunnat ovat 1990-luvulta lähtien kiristäneet järjestöavustustensa
vastikkeellisuutta tai korvanneet niitä ostopalvelurahoituksella
• Kunnat avustavat paikallisyhdistyksiä aiempaa vähemmän, ja myös
yhdistysten käytössä olevat kuntien tilat ovat kallistuneet tai niitä ei saada
lainkaan käyttöön
• Lähde: Elina Varjonen / RAY 2014
24.8.2017 Nella Savolainen 7

8. Kunnan toiminta-avustukset järjestöille
• Yli puolet (55 %) sai kunnan toiminta-avustusta v. 2013
• 40 % ei hakenut avustusta; 5 % haki mutta ei saanut
• Yhden yhdistyksen saama avustus keskimäärin 600 euroa
• Avustus pienentynyt edellisvuodesta yli neljäsosalla (26 %) ja
viidellä prosentilla loppunut kokonaan
Järjestöbarometri 2014
24.8.2017 Nella Savolainen 8

9. Järjestöt osallisuuden rakentajina
• Yleishyödyllinen järjestötoiminta kuntalaisten osallisuuden, toimintakyvyn
edistämisen ja toimijuuden vahvistajana
• Järjestöt väylinä tuomassa esille kansalaisten ääntä esim. kuntapäättäjien suuntaan
– Kuulemisen väylät riippuvat mm. kunnan toimintakulttuurista
– Pohdittava, edustaako järjestön edustaja laajasti kuntalaisia, vain vaan yhden järjestön
näkökulmaa?
• Järjestöt mukaan kunnan työryhmiin, kokemusasiantuntijat mukaan palveluiden
kehittämiseen
Miten järjestöt sitten näkyvät esim. kuntien hyvinvointikertomuksissa?
24.8.2017 Nella Savolainen 9

10. Esimerkkejä Oulusta ja Kempeleestä
• Kokemustietoa on kerätty järjestöiltä Oulun kaupungin sähköiseen hyvinvointikertomuksiin
vuosina 2013, 2014 ja 2015, malli kehitetty RAY-rahoitteisessa ESKO Ehkäisevän työn
kärkihankkeessa -hankkeessa (www.kumppanuuskeskus.fi/esko)
• Kokemustiedon keräämisessä on käytetty pääasiassa ESKO-hankkeessa syntyneitä
elämänkaariverkostoja (Lapset ja Nuoret, Työikäiset, Ikäihmiset), joissa on edustettuina
kymmeniä järjestöjä sekä Oulun kaupungin yhteyshenkilöt
• Vuonna 2014 kerättiin tietoa järjestöjen lisäksi myös suoraan paljon palveluita käyttäviltä
asiakkailta sekä otakantaa.fi
Lähde: Järjestöjen osallisuus hyvinvointikertomukseen, Pohjois-Suomen KASTE päätösseminaari 22.9.2015 Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE,
Maarit Niva, asiantuntija, Oulun kaupunki
• Miten osallisuus näkyy hyvinvointikertomuksissa? Esim. Kempeleen hyvinvointikertomus
• Tavoite ”Kuntayhteistyön vapaaehtoistyöverkostot ovat aktiivisia ja sosiaaliset verkostot ovat vahvistuneet”
Lähde: Sanna Salmela ”Terveempi Pohjois-Suomi –hankkeen slide 10/10
http://documents.tips/presentations-public-speaking/jaerjestoet-mukana-kuntien-hyvinvointityoessaesaehkoeinen-hyvinvointikertomus.html
24.8.2017 Nella Savolainen 10

11. Esimerkkejä Kainuusta
• Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) tuottaa Hyrynsalmen,
Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien kaikki sosiaali- ja
terveyspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta.
• Arjenpelastajat on uusi lähipalvelu- ja yhteistyömalli kunta-kuntalainen ja järjestöyhteistyössä.
Arjenpelastajat on nuorista kuntaan tai yhteisöön koottu joukko, joka tarjoaa lähialueellaan apua
vanhemmille ihmisille pienissä arjen askareissa – kauppakassin kantamisesta postin hakemiseen
ja iltapäiväkävelyseuraan. SOSTE mukana hakemassa toimintatapoja kuntien ja järjestöjen
väliseen yhteistyöhön.
• http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/lahipalvelut/pilotit/arjenpelastajat/Sivut/default.aspx
• Palvelutarjotin: ”Hyvinvoinnin palvelutarjottimella löydät, vertaat ja arvioit arkipäivän
lähipalvelusi, olipa ne julkisia, yritysten tai järjestöjen tuottamia - joko julkisesti tuettuja tai
kokonaan itse maksettavia”
• http://palvelutarjotin.kainuu.fi/
LÄHDE: Saara Pikkarainen / Kainuu
24.8.2017 Nella Savolainen 11

12. Lisää esimerkkejä järjestö-kunta -yhteistyöstä
Innokylästä
• Innovaatiokatsaus
• https://www.innokyla.fi/web/tyotila2334875/kunta-jarjesto-
yhteistyo
24.8.2017 Nella Savolainen 12

13. 5 x miksi ideointiharjoitus: miten saadaan
järjestöjen tekemä työ näkyväksi ja osaksi
kunnan toimintaa?
• 3-4 hengen porukoissa keskustellaan
• Valitkaa näistä 1 väittämä:
– Kuntani ei ole tietoinen järjestöni tekemästä työstä osana kunnan hyvinvoinnin ja
terveyden edistämistä
– Järjestöni työ ei nivoudu kunnan hallinto- ja palvelurakenteisiin
– Kunta- järjestö –yhteistyö ei nivoudu järjestöni organisaatiorakenteeseen
• 5 x miksi
– Miksi kunta ei ole tietoinen?
– koska järjestön jäseniä ei ole mukana kunnan hyvinvointityöryhmässä
– Miksi järjestön jäseniä ei ole mukana kunnan…?
– -koska…jne.
24.8.2017 Nella Savolainen 13

14. Lopuksi…
• Yhteistyön perustana eivät voi olla vain ihmisten
henkilökohtaiset suhteet – ne eivät takaa jatkuvuutta
• Yhteistyöstä pitää sopia
• Yhteistyön pitää hyödyttää sen kaikkia osapuolia
• On asetettava mahdollisimman konkreettisia tavoitteita myös
yhteistyölle, joiden saavuttamista pystyy arvioimaan
24.8.2017 Nella Savolainen 14