Ylilääkäri Tuija Leinon esitys THL:n rokotusaiheisessa verkkokoulutuksessa 1.12.2016. Aiheena kansallisen rokotusohjelman hepatiitti B -rokotusten uudet kohderyhmät.
2. Kansallisessa ohjelmassa rokotteen saavat 1/2
• ruiskuhuumeiden käyttäjät
• ruiskuhuumeita käyttävien vastasyntyneet lapset, kuten
perheenjäsenet, asuinkumppanit ja seksikumppanit
• säännöllistä hoitoa saavat verenvuototautia sairastavat
Tarkista myös hepatiitti A -suoja à Jos suoja puuttuu,
voit antaa yhdistelmärokotteen, josta saa suojan molempia
vastaan (hep A ja hep B).
3. Hep B rokotteen saavat lisäksi 2/2
• hepatiitti B -infektiota sairastavien sekä oireettomien
HBsAg -positiivisten henkilöiden vastasyntyneet lapset,
seksikumppanit sekä samassa taloudessa asuvat
• seksityöntekijät
• työharjoittelussa tartuntavaaraan joutuvat opiskelijat
• henkilöt, joilla on pistotapaturman tai muun verialtistumisen
vuoksi vaara saada hepatiitti B -tartunta, ja jotka ovat
altistuneet muualla kuin työtehtävissä
4. Uudet ryhmät 11/2016 lähtien
• vastasyntyneet lapset, kun ainakin toinen vanhemmista on
lähtöisin maasta, jossa kroonisesti infektoituneiden osuus on
ainakin 5%
• vastasyntyneet lapset, joiden äidillä on hepatiitti C –infektio
• alle 5 -vuotiaat päiväkotilapset, kun ryhmässä tiedetään
olevan HBsAg -positiivinen lapsi
• miehet, joilla on seksiä miesten kanssa
5. Mitataanko vasta-aineet rokotuksen jälkeen 1/2
• Rokotetutkimuksissa hep B -rokotteet ovat tuottaneet
suojaavan vasta-ainetason yli 95 %:lle rokotetuista, eli vastaa
muita rokotteita
• Rokotussarjalla aikaansaatu suoja tärkeä tarkistaa silloin, kun
jatkuva altistuminen on merkittävää (hep B -postiivisen
vastasyntynyt lapsi tai seksikumppani)
• Työterveyshuollossa myös, jos altistuminen on merkittävää ja
jatkuvaa (esim. vankilan terveydenhoitaja)
6. Lääkäri voi harkita testausta muutoinkin
2/2
Jos
- epäillään, että suojan muodostuminen on vajaata JA
- henkilön riski altistua on merkittävää ja jatkuvaa
Useiden tekijöiden on todettu heikentävän hepatiitti B -
rokotteiden immuunivastetta:
• korkea ikä, miessukupuoli, lihavuus, tupakointi, antoreitti ihon
alaiseen rasvaan, eräät krooniset sairaudet kuten mm.
keliakia ja immuunisupressio taudin tai hoidon vuoksi
• Myös perimällä on merkitystä
7. Miten todetaan rokotuksen tuottama suoja?
• Suoja tarkistetaan mittaamalla vasta-aineet (S-HBsAb) 6–8
vk kuluttua viimeisestä annoksesta
• Suoja on riittävä, jos rokotussarjan jälkeen S-HBsAb on 10
IU/l *tai korkeampi
• Jos ei ole syntynyt riittävää suojaa, ja altistus jatkuvaa tai
toistuvaa, anna lisärokotukset kuukausina 0, 2 ja 4
• Määritä vasta-ainetaso uudelleen 6–8 vk kuluttua viimeisestä
rokoteannoksesta
• Jos riittävää suojaa ei edelleenkään ole syntynyt,
tartuntariskiä on pyrittävä pienentämään muilla keinoilla
* Tai toisin ilmaistuna mIU/ml
8. Rokotuksella paljon hyötyjä
• Estetään tartuntoja ja kroonista infektiota
• Vastasyntyneiden ja pienten lasten rokottaminen estää aina
myös kroonistuneen hepatiitti B -infektion jälkiseurauksia,
kuten maksakirroosia ja maksasyöpää
• Lähipiirin rokotuksin parannetaan arkea ja lievennetään
tarttumisen pelkoa kotona
• Estetään myös tarttumista edelleen ja edelleen, sekä
tarttuvaan tautiin liittyvää stigmaa
9.
10. Työryhmän suositukset
• Nykyistä kohdennettua ohjelmaa jatketaan kerrotuin
täydennyksin
• Pienen tautitaakan vuoksi erillistä hepatiitti B -rokotetta ei
sisällytetä rokotusohjelmaan kaikille syntyville lapsille
• Jos saadaan 6valenttinen rokote (DTaP-IPV-Hib-Hep B)
riittävän halvalla à voidaan ottaa kaikille syntyville lapsille
ohjelmaan (3, 5,12 kk)
• Raskaudenaikaista infektioseulontaa, tartuttavan äidin vauvan
rokottamista ja etenkin äidin ohjaamista arvioon ja
mahdolliseen hoitoon tehostetaan. Myös lapsen rokotusten
onnistuminen varmistetaan!
11. Hep B rokote/ tartunta päiväkodissa
• Päiväkoti-ikäiselle lapselle tarjotaan vain hyvin harvoin
hepatiitti B -rokotusta, riski saada hepatiitti B -tartunta
päivähoidossa on erittäin pieni
• Mahdollinen tartuntariski on olemassa silloin, kun lasten
joukossa on hepatiitti B -positiivinen eli infektiota sairastava
tai virusta kantava lapsi.
• Teoreettinen tartuntariski on niillä lapsilla, jotka laittavat
leluja suuhun tai nahistelevat paljon muiden lasten kanssa.
• Jos lapsella on hepatiitti B -tartunta, häntä voidaan hoitaa
viruslääkkein, jolloin myös hänen tartuttavuutensa vähenee
12. Päiväkotiryhmän rokotukset tiedetyn Hep B
positiivisen lapsen vuoksi
• Alle 5 -vuotiaan lapsen hep B -infektio on yleensä oireeton
• Tartuntoja päivähoidossa ei ole maassamme todettu,
kirjallisuudessakin yksittäisiä raportteja (Hayashi 1987,
Shapiro 1989, Nigro 1989, McIntosh 1997, Broholm 2001))
• Virusta on jonkin verran limakalvolla, mutta ihon läpi tai
tavallisessa ihokontaktissa virus ei tartu
• Infektio voi aiheuttaa lapsen syrjimistä
• Ilmaisrokotuksiin ovat oikeutettuja muut saman
päivähoitoryhmän jäsenet.
• Tähän mennessä toteutettu kunnan kustannuksella, nyt voi
käyttää kansallisen ohjelman rokotetta.
13. Rokotuksia harvoin tarvitaan!
• TT-rekisteriin ilmoitetaan keskimäärin 5 alle 5-vuotiaiden
hepatiitti B -infektiota vuosittain (löytyneet esim. lapsen
maahantulotarkastuksessa)
• Vain osa näistä lapsista on päivähoidossa!
• Hepatiitti B -infektio on erittäin harvinainen suomalaista
syntyperää olevilla lapsilla
• Äitiysseulassa löydetään hep B -positiiviset äidit à lapset
suojataan
• Adoptiolapsilta testataan hepatiitti B tulotarkastuksessa
• Pakolaiset ja turvapaikanhakijat testataan tartuntojen
löytämiseksi, jos he tulevat maasta, jossa vähintään 2
prosentilla väestöstä on tartunta.
• • .
14. Ei testauksia esim. ihonvärin perusteella
• Suomalaisiin päiväkoteihin pääsemiseksi ei vaadita keltään
hepatiitti B testejä!
• Yksittäisen lapsen vanhempien kotimaan tai lapsen ihonvärin
perusteella ei tule lähteä testaamaan lasta itseään tai ryhmän
muita lapsia.
• Rokotuksia järjestettäessä on huomioitava, että hepatiitti B -
positiivisuus on salassa pidettävä terveystieto, eikä näitä
tietoja saa levittää esimerkiksi päiväkodin lapsille tai lasten
vanhemmille
• Myös rokotustiedot ovat terveystietoja.
15. Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista
• Rokotetta tarjotaan vain alle 5v saman hoitoryhmän lapsille
• Ei ole tarkoitus rokottaa koko päiväkotia (ulkoilu, ruokailu tai
ajoittainen oleskelu samoissa tiloissa ei vaadi rokotuksia)
• Perhepäivähoidossa rokotetta voidaan tarjota lasten iästä
riippumatta koko ryhmälle
• Rokotukset järjestetään tiettyinä etukäteen määrättyinä
aikoina esimerkiksi syyskuussa ja tammikuussa (vältetään
lapsen tunnistamista)
16. Miehet, joilla on seksiä miesten kanssa
• Kaikissa muissa kohdennettua ohjelmaa toteuttaneissa
maissa eli Iso-Britanniassa, Hollannissa, Ruotsissa, Norjassa,
Tanskassa ja Islannissa kohderyhmänä
• Etenkin Iso-Britanniassa ja Hollannissa miesten välistä seksiä
harjoittavien määrästä ja kontaktirakenteesta, sekä
rokotusten tehostamisesta on oltu kiinnostuneita (Williams
1996, van Rijckevorsel 2013, Xiridou 2013)
• Suomessa tietoa ei juuri ole tartuntatautirekisterissä
• Osatekijänä voi olla lääkärien käsitys siitä, että henkilön
seksuaalista identiteettiä ei tule rekisteröidä.
17. Keskimääräinen vuosittainen kroonisten
Hepatiitti B -infektioilmoitusten määrä
ikä- ja sukupuolijaoteltuna vv. 2004-2012
Karvonen T at al. Vaccine 2017,
Tartuntatautirekisteri
Suomessa syntyneillä
18. Keskimääräinen vuosittainen kroonisten
Hepatiitti B -infektioilmoitusten määrä
ikä- ja sukupuolijaoteltuna vv. 2004-2012
Ulkomailla syntyneillä
Tartuntatautirekisteri
Karvonen T at al. Vaccine 2017,
19. Miehet, joilla on seksiä miesten kanssa
• Etenkin takavuosina suomalaisaineistoissa hepatiitti B -
infektiot keskimääräistä selvästi yleisempiä (Ranki 1085,
Valle-S-L 1988, Hovi 1993)
• Seulontaa infektion toteamiseksi ei miespuolisilla juuri ole
• Kotimaassa saadut seksin välityksellä tarttuneet hepatiitti B -
infektiot ovat yleisempiä miehillä, ja yksi selittävä syy voi olla
miesten välinen seksi.
• Ryhmän rokotuskattavuudesta ei tietoa, mutta suuri osa
lienee ottanut rokotuksia myös omalla kustannuksellaà
kansainvälisesti tiedetty hepatiitti B -infektion olevan yleinen
miestenvälistä seksiä harjoittavilla
20. Lisäksi vielä muistutus immuunipuutteisista!
• Hep B -infektio voi vaikeutua huomattavasti
immunosuppressiota aiheuttavien lääkehoitojen aikana
• Eurooppalainen suositus kehottaa rokottamaan kaikki
immunosuppressiivista hoitoa esim. syövän, tulehduksellisten
suolistotautien, ihotautien tai reuman vuoksi saavat
• Suomessa tartuntariski vähäinen à kaikkien yllä mainittujen
potilasryhmien rokotukset eivät ole perusteltuja
21. Lyhyesti:
• Vastasyntyneiden rokotukset ja onnistuneen suojauksen
testaus tärkeintä à heille krooninen tauti herkimmin.
ks erillinen Tea Niemisen esitys!
• Päiväkodeissa tartuntariski erittäin pieni! Ei aihetta
rokotusten laajennuksiin!
• Engerix-B -rokotetta vain alle 16-vuotiaiden rokotuksiin,
HBVAXPRO muille!
TIEDOTE: https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/-/hepatiitti-b-
rokotevalmisteen-valinta-ian-mukaan-ohje-paivitetty 12.9.2016
24. Hepatiitti B -infektio laboratoriotestein
• HBsAg akuutti /krooninen infektio
• HBsAb immuniteetti (rokotusvaste)
• HBcAbM (IgM) tuore/hiljattainen infektio
• HBcAb (IgG) merkki infektiosta (akuutti
tai parantunut infektio)
• HBeAg tartuttavuus korkea
• HBeAb e-Ag-vasta-aine, tartuttavuus
laskenut
• HBV DNA tartuttava, määritys tarpeellinen
hoidon seurannassa
Hinweis der Redaktion
Hayashi J, Kashiwagi S, Nomura H, Kajiyama W, Ikematsu H.
Hepatitis B virus transmission in nursery schools. Am J Epidemiol
1987;125:492-8.
Shapiro CN, McCaig LF, Gensheimer KF, et al. Hepatitis B virus
transmission between children in day care. Pediatr Infect Dis J
1989;8:870-5.
Nigro G, Taliani G. Nursery-acquired asymptomatic B hepatitis.
Lancet 1989;1:1451-2.
McIntosh ED, Bek MD, Cardona M, et al. Horizontal transmission
of hepatitis B in a children’s day-care centre: A preventable event.
Aust N Z J Public Health 1997;21:791-2.
Broholm K-A, Sjödin L, backlund I ym. Hepatit B-utbrott på daghem spred smitta till flera familjer. Läkartidningen 2001;19(98):2337-42.
Williams JR, Nokes DJ, Medley GF, ym. The transmission dynam-ics of hepatitis B in the UK: a mathematical model for evaluat-ing costs and effectiveness of immunization programmes. Epi-demiol Infect. 1996;116(1):71-89.
Xiridou M, van Houdt R, Hahné S, ym. Hepatitis B vaccination of men who have sex with men in the Netherlands: should we vac-cinate more men, younger men or high-risk men? Sex Transm Infect. 2013;89(8):666-71.
van Rijckevorsel G, Whelan J, Kretzschmar M, ym. Targeted vac-cination programme successful in reducing acute hepatitis B in men having sex with men in Amsterdam, the Netherlands. J He-patol. 2013;59(6):1177-83.
Karvonen et al Vaccine 2017, in press. Average annual notification rate of chronic hepatitis B in NIDR 2004–2012 among Finnish-born
355 individuals.
Valle S-L. Sexually transmitted diseases and the use of condoms in a cohort of homosexual men followed since 1983 in Finland. Scand J Infect Dis 1988;20:153-61.
Hovi T, Eskola J, Haikala O, ym. Suositukset hepatiitti B -rokotuksen aiheiksi Suomessa. Suomen Lääkärilehti 1993;7:595-597.
Ranki A, ValIe S-L, Antonen J, ym. Immunosuppression in Homo-sexual Men Seronegative for HTLV. Cancer Research 1985; 45:4616-8.