Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikkasäätiö Puheeksiotto ja mini-interventio kuuluu meille 15.11.2017 THL

1. LT Kaarlo Simojoki
A-klinikka oy, va. Toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri
A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri
email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi
Gsm: 040-5731083
Twitter: @kaarlosimojoki
Puheeksiotto kannattaa: mini-interventio
pähkinänkuoressa
THL seminaari 15.11.2017
Puheeksiotto ja mini-interventio kuuluu meille – maakunnat muutoksen mahdollistajina

2. Sidonnaisuudet 2015 - 2017
• LT, päihdelääketieteen erityispätevyys
• Päätoimi
• A-klinikka oy:n va. toimitusjohtaja sekä A-klinikkasäätiön ja A-klinikka oy johtava ylilääkäri
• Muut sidonnaisuudet
• Pääministerin asettaman, ratkaisuja eriarvoistumisen pysäyttämiseksi etsivän työryhmän jäsen
• Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston mielenterveys- ja päihdepalvelujaoston jäsen
• Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus työryhmän jäsen
• Suomen C-hepatiittistrategia 2017–2019 työryhmän jäsen sekä Kansallisen hiv- ja hepatiittiasiantuntijaryhmän jäsen
• Käypä hoito- suositus työryhmän jäsen: alkoholiongelmaisen hoito, huumeongelmaisen hoito
• Päihdelääketieteen yhdistyksen hallituksen sekä koulutusvaliokunnan jäsen
• Toistuva luennoitsija eri lääkealan yritysten pääasiassa julkiselle puolelle suunnatuissa koulutuksissa (MSD, Boehring-Ingelheim,
GlaxoSmithKline, Ruma Gmbh, Orion, RBP oy, Professio, Gilead, Abbvie, Unimedic, MSD)
• Ulkomaan kongressimatka lääkealan eri yritysten rahoittamana (Reckitt Benckiser Pharmaceuticals Finland, Azanta, Lundbeck, Gilead)
• Toiminut yrityksen asiantuntijana tai advisory board jäsenenä (RBP Finland, Invidior, Azanta, Nordic drugs, Gilead, Abbvie, Unimedic, MSD)
• Ei osakeomistuksia
15.11.2017 KS 2

3. Alkoholi työelämässä
• arvioiden mukaan työelämässä olevista, alkoholin riskikuluttajia on
• miehistä noin 20%
• naisista noin 10%
• kummassakin ryhmässä noin kolmannes on alkoholiriippuvaisia
• alkoholiriippuvaisistakin arvioidaan noin 70% olevan työelämän piirissä.
• Alkoholin suurkuluttajilla tiedetään myös varhaiseläkkeelle siirtymisen riskin
lisääntyneen jopa kaksin- kolminkertaiseksi verrattuna kohtuukäyttäjiin.
• alkoholisairauksien perusteella myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä oli 7,3%
• alkoholisairaus pääsairautena oli 2%.
• myös ns. maskeerautuneiden alkoholisairauksien osuus on huomioitava
15.11.2017 KS 3
HL, Käypä hoitosuositus, työeläkeyhtiöt. Päihdetilastollinen vuosikirja 2009, Alkoholi ja työkyky,
Juhani Juntunen, Tiimi 1/2009. Keva raportteja 3/2008

4. Kannabiksen käyttö lisääntynyt erityisesti 25–34-vuotiailla
miehillä
15.11.2017 KS 4
0
5
10
15
20
1992 19961998 2002 2006 2010 2014
Kannabiksen vuosiprevalenssi alle 35-
vuotiailla sukupuolen mukaan, %
15-24 miehet
25-34 miehet
15-24 naiset
25-34 naiset

5. Kannabista käyttäneiden ikäryhmittäiset elinikäis-, vuosi- ja
kuukausiprevalenssit
1992 1996 1998 2002 2006 2010 2014
Elinikäisprevalenssi
kaikki 5 8 10 12 13 17 19
15-24 12 14 19 25 19 21 23
25-34 10 16 19 19 25 36 38
35-44 4 8 8 11 16 22 25
45-69 1 2 3 4 6 6 9
Vuosiprevalenssi
kaikki 1 2 3 3 3 4 6
15-24 6 9 10 11 9 12 15
25-34 2 3 3 4 7 11 12
35-44 0 1 0 1 2 1 5
45-69 0 0 0 0 1 0 1
Kuukausiprevalenssi
kaikki 0 1 1 1 1 1 2
15-24 1 3 3 4 4 3 5
25-34 0 0 2 2 3 3 5
35-44 0 0 0 0 1 1 2
45-69 0 0 0 0 0 0 0.4
15.11.2017 KS 5
* http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#väestörakenne 24.9.16

6. Mini-intervention tekeminen kannattaa
• Ei vie paljoa aikaa
• Voidaan nivoa muuhun potilastyöhön
• Tukee potilaan pitkäaikaista kokonaishoitoa
• Materiaali työn tekemiseksi saatavilla
• Tuloksellista
• Kustannustehokasta
15.11.2017 KS 6

7. Milloin pitäisi riskikulutuksen mahdollisuus huomioida?
(= kysyä alkoholin käyttöä)
• Ajallisesti ennen riippuvuuden kehittymistä, ennen oireilua
• kun muodostetaan uusi hoitosuhde (kaikilta potilailta, joihin toistuva
hoitosuhde)
• kun tehdään terveystarkastus
• kun oire viittaa päihde-etiologiaan
• Edellyttää, että hoitosuhde on moralisoimaton ja
vuorovaikutus toimii
• Aina?
15.11.2017 KS 7

8. Työssäolokuukaudet kunakin ikävuonna
(THL: Alkoholiongelmat ja työmarkkinoilla pysyminen: varhaista puuttumista tarvitaan http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-534-9)
15.11.2017 KS 8

9. Puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa
• jokaisen henkilökohtainen asia
– ei kuulu minulle…mitä sanon?
• hoitosuhde kärsii
• etenkin jos huoli päihteiden käytöstä aiheeton
• reaktioiden pelko
– potilas suuttuu tai loukkaantuu
• potilas on uhkaava
• potilas kuitenkin pettyy, ellei työntekijä avaa mahdollisuutta puhua myös päihteiden
käytöstä
15.11.2017 KS 9

10. Tunteet välittyvät
• Henkilökunnan tunteet ja asenteet välittyvät potilaaseen
• potilaat aistivat herkästi henkilökunnan asenteet ja peilaavat niitä
(erityisesti huumeongelmaiset)
• Potilas kokee tilanteen helposti vastakkainasetteluna,
moralisoimisena tai tuomitsemisena
• Johtaa usein hyökkäävään asenteeseen
15.11.2017 KS 10

11. Päihdengelman psyykkisiä ulottuvuuksia
• Päihdeongelmissa psyykkisesti riippuvainen kokee aineen
välttämättömäksi hyvinvoinnilleen ja haluaa tuntea sen vaikutukset
• Psyykkiset ulottuvuudet päihteiden käytön syy
• ainehimon ja retkahdusten takana oleva tekijä
• nykykäsityksen mukaan ratkaiseva tekijä päihteen käytön
jatkamisessa
15.11.2017 KS 11

12. Motivaatiosta
Ennen:
• motivaatio hoidon välttämätön edellytys, ilman sitä asiakasta ei voida auttaa
• motivaation puute syynä miksi asiakas ei aloita/jatka hoitoa tai hoito epäonnistuu
• motivoituminen asiakkaan vastuulla, puuttuminen asiakkaan vika
• motivaatio asiakkaan ominaisuus jota joko on tai ei ole
Nyt:
• motivaatio on dynaaminen ja vaihteleva ilmiö (ajan/tilanteen mukaan)
• motivaatiota voidaan muuttaa ja voimistaa (asiakas/työntekijä)
• työntekijän tyyli vaikuttaa ratkaisevasti motivaatioon
• hoitajan tehtävä herätellä ja voimistaa asiakkaan motivaatiota
(M. Miller)
15.11.2017 KS 12

13. Haasteet nuorten kanssa
• turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen
• vaihtoehtoisten toimintamallien tarjoaminen
• apua tarvitsevien varhainen tunnistaminen
• noin 10-20% syrjäytymisvaarassa
• ennen kun on syntynyt riippuvuutta tai psykososiaalisia ongelmia
• nuori ei yleensä koe tarvitsevansa apua
• motivoiminen muutokseen ei ole helppoa
• Nuorten kokemusmaailmaan sopivien palveluiden tarjoaminen
15.11.2017 KS 13

14. Muutoksen tukeminen
Tavoitteet
• realistisia (kohtuukäyttö, raittius, haittojen vähentäminen)
• rajattuja (lähitavoitteet, perimmäinen tavoite)
• konkreettisia (mitä teen asian suhteen jo tänään?)
• selkeitä ja yksiselitteisiä
• prioriteettijärjestyksessä (yksi asia kerrallaan, tärkein hoidetaan ensin..)
Tukeminen
• Motivoiminen ja sitouttaminen
• Yksilöllinen, asiakaskeskeinen ja joustava hoito-ohjelma
• Katsotaan kokonaisuutta, ei vain omaa osuutta
• Tasapaino tuen tarpeen ja tarjonnan välillä
• Kokemus siitä, että on arvostettu, saa huolenpitoa, on riippumaton muista
15.11.2017 KS 14

15. Tulevaisuuden haasteet
• Hoidon tarve ja niihin hakeutuminen ei ole vähentynyt
• alkoholin vuoksi hoitoa tarvitsevista vain 10-25% palveluiden piirissä
• Sote ratkaisu syntymässä
• kuka vastaa koko hoitoketjusta kun erilaisia linjauksia/ratkaisuja kussakin maakunnassa
• Päihde- ja riippuvuusongelmista aiheutuva palvelujen tarve monimuotoistuu
• päihdeasiakkaat käyttävät paljon sosiaali-ja terveydenhuollon palveluita (Sitra 12.3.15/ Oulu)
• Työnjako ja määrittelyt valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja kunnissa: valinnanvapaus ja kuka
vastaa ohjauksesta ja neuvonnasta sekä varhaisvaiheen interventioista
• Tavoitteena tulee ollan oikea-aikainen interventio, jolla tavoitetaan riittävän ajoissa valtaosa
sitä tarvitsevista ja estetään haittojen syntymistä tai pahenemista osana jokaista kontaktia
15.11.2017 KS 15

16. Ongelmana ei ole tiedon ja
osaamisen puute
vaan se miksi annamme
asenteiden, ennakkoluulojen sekä
vanhojen käytäntöjen estää
edelleen tehokkaiden
interventioiden käyttöä ?
31.8.17 KS 17