Jukka Kärkkäinen; Tervetuloa! Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4.-5.5.2017
1. TERVETULOA!
Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät
4.-5.5.2017
Järj. THL ja PSHP/Psykiatrian toimialue
Technopolis Yliopistonrinne, Tampere
,
jukka kärkkäinen 4.5.2017
2. THL SEURAA VÄESTÖN TERVEYTTÄ
JA HYVINVOINTIA
• THL kerää, tuottaa ja tarjoaa tutkimukseen perustuvaa tietoa
ja asiantuntemusta päättäjille, ammattilaisille ja palvelujen
tuottajille
– väestön terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista
– sairauksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä
– ongelmien esiintyvyydestä ja niiden ehkäisystä
• THL avaa kansalliset tietovarantonsa terveyden ja
hyvinvoinnin tutkimukseen, kehittämiseen ja ohjaukseen
9.5.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2
3. THL KEHITTÄÄ TERVEYDEN JA
HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN
MENETELMIÄ
• THL varautuu kansallisiin terveysuhkiin – mm. biologiset ja
ympäristöterveyden uhat
• THL arvioi terveys- ja hyvinvointipalvelujen laatua,
toimivuutta, kustannuksia ja tehokkuutta
• THL tukee sote-uudistuksen valtakunnallista valmistelua ja
varautuu tukemaan sote- ja maakuntahallintoa uudistuksen
jälkeen
• THL ohjaa ja tuottaa valtion sosiaali- ja terveyspalveluja ja
vastaa alaisestaan viranomaistoiminnasta
9.5.2017 Esityksen nimi / Tekijä 3
4. 9.5.2017 Esityksen nimi / Tekijä 4
STRATEGISET PAINOALUEEMME
Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys
Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
vähentäminen
Muuttuva sairauksien kirjo
Varautuminen terveysuhkiin
Palvelujärjestelmän muutos
5. 9.5.2017 5
MONIPUOLISTA OSAAMISTA
Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet
Elintavat ja ravitsemus
Terveys ja terveyden
edistäminen
Hyvinvointi- ja terveyserot
Ikääntyminen
Infektiotaudit
Kansanterveys
Lapset nuoret ja perheet
Mielenterveys
Palvelujärjestelmä
Rokotukset
Tiedonhallinta sosiaali-
ja terveysalalla
Ympäristöterveys
Lue lisää: www.thl.fi
6. THL:N SIDOSRYHMÄT
9.5.2017 Esityksen nimi / Tekijä 6
Kansain-
väliset
organi-
saatiot
Kansalais-
järjestöt
Väestö,
palvelujen
käyttäjät
Media Ammatti-
henkilöstö
Palvelun-
tuottajat
Kunnat ja
kunta-
yhtymät
Valtio-
neuvosto,
STM
Elinkeino-
elämä
Tiede-
yhteisö
Tutkimus- ja
kehittämis-
organisaatiot
Väestö
Päättäjät
Asiantuntijat ja
ammattilaiset
9. Mielenterveyshäiriöiden kustannukset
• Mielenterveyden häiriöt muodostavat noin 25 % sairaus-
taakasta ja lähes 50 % työkyvyttömyyseläkeläisistä on
mielenterveyspotilaita.
• Mielenterveyshäiriöiden osuus sosiaali- ja
terveydenhuollon kustannuksista on noin 11-13 %..
• Mielenterveyshäiriöiden kokonaiskustannukset ovat
3-4 % BKT:sta (6 - 7 mrd).
• Kalleimmat sairausryhmät: masennus ja psykoottiset
häiriöt, kumpikin 1,3 mrd € (välittömät ja välilliset
kustannukset), alkoholisairaudet 1,3 mrd € (välittömät)
vuosittain.
jukka kärkkäinen 4.5.2017
10. Mielenterveyshoidon kustannukset
• Mielenterveyshoidon kustannukset - liian kapea
näkökulma.
• Tärkeä huomioida sosiaali-eläkevakuutusten ja
tuotantopanosten menetysten kustannukset
(välilliset – epäsuorat kustannukset) ja
aineettomat kustannukset.
• Mielenterveyshäiriöiden hoitokustannukset
pienempi osa kokonaiskustannuksista.
• Myös potilaan läheisten kustannukset lisääntyvät.
• Mitä maksaa huono hoito tai hoitamattomuus?
jukka kärkkäinen 4.5.2017
11. Hoitoresurssit alimitoitetut
• Hoitoresurssit alimitoitetut tarpeeseen nähden –
seurauksena viiveitä, hoitamattomuutta ja laadullisia
puutteita hoidossa.
• Mielenterveyshäiriöt yleisiä: 20-25 %:lla aikuisista vuosittain
ja lähes 50 % elämän aikana (esim. masennus 18 % ja
psykoosit 3 %). Suuri osa alkaa jo lapsuus- ja
nuoruusiässä. Paljon pitkäaikais- ja yhteissairastavuutta.
• Hoidon tarpeessa olevista vain viidesosa on riittävässä ja
laadultaan hyvässä psykiatrisessa hoidossa ja yli puolet on
vailla mitään hoitoa. Suuret alueelliset erot.
• Negatiivinen stigmatisaatiota nostaa hoitoon hakeutumisen
kynnystä ja aiheuttanee mielenterveyshoidon
aliresurssointia somaattiseen hoitoon verrattuna.
jukka kärkkäinen 4.5.2017
12. Mielenterveyshoidon tilanne:
Miten palveluja käytetään? X) (1)
• Läheskään kaikki apua tarvitsevat eivät hakeudu
mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
• Naisista 11-12 % ja miehistä 7-8 % käytti jotain terveys-
palvelua mielenterveysongelmien vuoksi (päihdeongelmat 0,8
%/1,9-2,3 %).
• Perusterveydenhuoltoa käytti 5,6-6,1 % ja erikoissairaanhoitoa
3,7-4,2 % vuosittain. Pelkästään pth:ta käytti 3,0-3,3 % > lähes
puolet pth-käyttäjistä oli myös esh:n tai muun palvelun käyttäjä.
• Ikäryhmittäin suuria eroja: Nuorin ikäryhmä (20-34-v.) käytti
palveluja noin neljä kertaa enemmän kuin vanhin ikäryhmä
(55-74-v.). Vanhimmassa ikäryhmässä (55-74-v.) apua
hakeneiden osuus pieneni.
x) Lähde: Viertiö,Partanen,Kaikkonen,Härkänen,Marttunen,Suvisaari:Palvelujen käyttö mielenterveyteen
tai päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi Suomessa vuosina 2012-2015, Duodecim
2017;133(3)-292-300 (ATH-tutkimus)
jukka kärkkäinen 4.5.2017
13. Mielenterveyshoidon tilanne:
Miten palveluja käytetään? (2)
• Nuorin ikäryhmä kävi masennusoireiden vuoksi useammin
hoidossa kuin vanhemmat ikäryhmät (39-42% vs. 31-14 %).
• Palvelujen käytössä ei ole tapahtunut muutoksia 2012-2015.
• Esim. yli 30-vuotiaista vakavaa masennusta sairastavista vain
31 % hoidon piirissä, vrt. 18-29-v. 76 %:lla jokin hoitokontakti
(Terveys 2000-tutkimus).
• Psyykkisesti kuormittuneet miehet hakivat enemmän apua .
Miesten mielenterveydessä myönteinen muutos: masennus-
oireet, merkitsevä psyykkinen kuormittuneisuus ja alkoholin
ongelmakäyttö vähentyivät. Naisilla ei muutosta.
• Päätelmät: Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja on
edelleen vahvistettava – palvelujen saavutettavuus paranee;
Mielenterveys- ja päihdeongelmien stigmatisaatioon huomio
terveydenhuollossa ja laajemmin yhteiskunnassa.
jukka kärkkäinen 4.5.2017
14. Miten rahat saadaan riittämään
mielenterveyspalveluihin?
• Rahaa kohdennettava lisää mielenterveyspalveluihin.
• Rakenteellisen tehokkuuden parantaminen:
Pirstaleisesta järjestelmästä kokonaisuuden
koordinaatioon; Sairaalalaitoksen modernisointia
jatkettava ja avohoitoa edelleen kehitettävä mm. helposti
saavutettava lähipalvelut.
• Palvelutuotannon tehokkuuden parantaminen, mm.
hoitoketjujen sujuvuus. Vaikuttava hoito – vrt. Käypä
hoito –suositukset.
• Mielenterveyshoidon tehostaminen tuo säästöjä
välillisissä/epäsuorissa kustannuksissa.
• Mielenterveyden edistämiseen ja ehkäisyyn sijoitettu
euro säästää 5-6 euroa hoitokuluissa.
jukka kärkkäinen 4.5.2017
15. Mieli-työrukkanen - työryhmä
• Mieli 2009-2015 -hanke päättyi 6.4.2016.
• THL-pääjohtaja nimesi THL:n sisäisen työryhmän – ”Mieli-
työrukkanen” (31.12.17 asti).
• ”Tavoite varmistaa THL:n horisontaalisen yhteistyön
jatkuminen kansallisen mielenterveys- ja päihdetyön
sisällöllisen ja organisatorisen kehittämisen tukena
huomioiden käynnissä oleva rakenneuudistus, sote-
integraatio ja kuntatasolle jäävän ehkäisevän ja terveyden
edistämisen yhteistyö ja rakenteet.”
• Suunnitelma: Kootaan vaikuttajia ja alan avainhenkilöitä,
jotka mukana sote-maakuntamuutoksessa. Innokylä?
• Mieli-ohjausryhmän seurantakokous 6.9.2017 (STM-THL)
jukka kärkkäinen 4.5.2017
16. Psykiatrian alojen johtajien verkosto
• Miten jatketaan?
• Nyt koordinaatio THL ylilääkäri / Reformit-
yksikössä
• Verkostossa noin 300 psykiatrian lääketieteen ja
hoitotieteen edustajaa.
• Vuodesta 2016 alkaen neuvottelupäiville
kutsuttu mukaan myös päihdealan johtajia ja
vaikuttajia (noin 50 henkilöä).
• Johtajien verkoston laajentaminen päihde- ja
riippuvuus aloille?
jukka kärkkäinen 4.5.2017