Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
•
0 gefällt mir•491 views
Jorma Niemelä Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilun seminaarissa 27.8.2019.
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Ähnlich wie Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
Ähnlich wie Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot (20)
Mehr von THL
Mehr von THL (20)
Jorma Niemelä Sosiaalityön varjot ja visiot
- 1. Sosiaalityön varjot ja visiot - miten sosiaalityö tulisi organisoida sotessa? Dosentti Jorma Niemelä Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilun seminaari, THL, Tampere 27.8.2019 (täydennetty versio)
- 2. ”Ei enää tiedetä, millaiset palvelut kuuluisivat yhteiskunnan järjestettäviksi, kun ei ole varmuutta, mikä on yhteiskuntakaan”. Marketta Rajavaara (2009) 27.8.2019Jorma Niemelä2
- 3. Suurena haasteena korjata nykytilan varjot - sosiaalityö (osin) surkeassa tilassa • Kivelä (2014): ”Hyvinvointivaltio on muuttanut kaupunkiin, keskuksiin ja suurimpiin taajamiin”. • Kokemukset liitoskunnista osoittavat, että laajemmat hartiat eivät automaattisesti luo hyviä palveluja (Kivelä 2014, 18–20) • THL (2016): ”Hieman hälyttävänä voi pitää sitä, että vaikeat asiakastapaukset jäävät suurimman osan mukaan suunnitelmallisen työn ulkopuolelle”. • ”Tällaisia ovat mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, moniongelmaiset, kriminaalit ja aggressiivisesti käyttäytyvät asiakkaat. Näihin tapauksiin voi lukea myös ne asiakkaat, jotka jäävät ulkopuolelle siksi, etteivät kykene sitoutumaan suunnitelmalliseen työskentelyyn tai jättävät saapumatta varatuille ajoille.” (Saikkonen 2016, 37) 27.8.2019Jorma Niemelä3 Ja edelleen: ”Vaikka apua on tarvittu pääosin elämänhallintaan, on sosiaalityö ollut edelleen kovin etuuskeskeistä” (Minna Kivipelto, blogi 30.10.2018).
- 4. Niin, mikä onkaan ongelma? ”Vastaukset sisältävät paljon kuvauksia psyykkisestä kuormittuneisuudesta, huonosta koetusta terveydestä, yksinäisyydestä ja heikosta elämänlaadusta… Vastauksista heräsi myös huoli ylisukupolvisesta jatkumosta, pysyvästä huonommuuden ja arvottomuuden kokemuksesta sekä näköalattomuudesta.” (Wiens ym. 2019b / tiedot niukkuuskyselystä) 27.8.2019Jorma Niemelä4
- 5. Viittoina matkalla mm. • ”Uudessa tilanteessa sosiaalihuollon ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja voi hyvinkin löytyä kolmannen sektorin suunnalta. Monet järjestöt ovat vuosien ja vuosikymmenien aikana onnistuneet luomaan syrjäytymistä ehkäiseviä ja vähentäviä toimintamuotoja, jopa rakenteita. Usein ne perustuvat sellaiseen yhteisöllisyyteen, jopa vertaistukeen, jota julkinen järjestelmä ei voikaan apinoida.” (J. Karjalainen, THL 2016) • ”Asiakassuunnitelmassa on otettava huomioon asiakkaita edustavien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen integroiminen kuntoutumisen asiantuntijoina, vertaistukijoina ja kehittäjinä osaksi asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutumisen prosessia” (Kuntoutuskomitean ehdotus 45). • Suomessa on toteutettu paljon erilaisia rakenteellisen sosiaalityön, yhdyskuntatyön, yhteisötyön, osallisuustyön, yhteisösosiaalityön, yhteisökasvatuksen, paikallisuuden vahvistamisen, kaupunkisosiaalityön, community workin ja lähiökehittämisen hankkeita. Eriarvoisuustyöryhmä (Saari ym. 2018) ehdottaa kehitettävän osallistaviin yhteisöihin perustuvaa toimintamallia. • Mallissa on harmillisesti jalkautumisen, ei etabloitumisen, idea. • Koko PM Rinteen hallitusohjelma korostaa osallisuutta. 27.8.2019Jorma Niemelä5
- 6. Omien pohdintojeni tausta Paikallisista hankkeista yleiseen teoriaan Q8-hanke Alsterdorfissa 1.Mitä itse voin tehdä oman tilanteeni parantamiseksi? 2.Millaista tukea saan lähiyhteisöstäni? 3.Mitä toimintoja alueellani on tarjolla ja tukenani? 4.Mikä on ammattilaisten rooli? 5.Mitä minä voin tehdä muille vastavuoroisesti? ITU-hankkeet Oulun Rajakylässä • ESR-rahoitteisessa ODL:n, Diakin ja Oulun kaupungin hankkeessa etsitty inklusiivisella työtavalla uutta. • Ei yhtään uutta työmuotoa – kysymys siitä, löytyykö niiden uusi kombinaatio. Järjestöt sote-Suomea rakentamassa • Kaksin hanke. • Inklusiivisen yhteiskunnan rakentamisen ajatuksesta missio kaikille sote-järjestöille? • Jäsentää universaalien julkisten palveluiden ja kansalaisyhteiskunnan suhteen. 27.8.2019Jorma Niemelä6
- 7. Hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan liitto • Yhteiskunnassa on Eräsaaren mukaan silti paljon erilaista ekskluusiota. Yhteiskunta kipuilee osallistumattomuuden, kuulumattomuuden ja syrjään jäämisen kanssa. Syntyy inkluusioparadoksi: Mitä pidemmälle inkluusio hyvinvointivaltiossa etenee, sitä syvemmät ovat ekskluusion varjot. Hyvinvointivaltio on inkluusion instrumentti (Eräsaari 2005) • Julkisissa organisaatioissa professiot soveltavat yleisiä kriteerejä avun luo pääsemiseksi. Universaaleiksi tarkoitettujen järjestelmien kompastuskiveksi muodostuu kirjoittajien mukaan näin kyky ymmärtää kulttuurista moninaisuutta ja erityisryhmiä. Universalismin yksi keskeinen haaste liittyy yksilöiden ja erityisryhmien huomioimiseen (Anttonen ja Sipilä 2010). • Hyvinvointivaltio tarvitsee universalismin toteuttamiseksi yhteistyökumppaniksi ja kriittiseksi sparraajakseen kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka edustavat ja puolustavat erityisryhmiä. Hyvinvointivaltion ja järjestöjen kumppanuus universalismin ja inkluusion toteuttamisessa (Niemelä 2019). 27.8.2019Jorma Niemelä7
- 8. Lähtökohta unelmassa inklusiivisesta yhteiskunnasta • Inklusiivisella yhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskunnan rakentamisen tapaa ja päämäärää, jossa jokaisella kansalaisella ja kansalaisten muodostamilla ryhmillä on osallisuuden ja toimijuuden mahdollisuus sekä mahdollisuus tarvitsemaansa turvaan ja tarvitsemiinsa palveluihin ja jossa kaikilla kansalaisilla on tarvittaessa puolestapuhuja (Niemelä 2019a). • Näiden kautta paikantuu yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan vastuu dynaamisina jatkumoina. 27.8.2019Jorma Niemelä8
- 9. Paikallinen tavoite ja toimintatapa Tavoitteena on siis luoda osaaminen ja voimavarat yhdistäen inklusiivisia, älykkäitä toiminta- ja palvelukokonaisuuksia kaupunginosiin ja kyliin, joissa voimaannutetaan kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta, yhdistetään kaikkien eri toimijoiden kyvykkyys ratkaista sosiaalisia, terveydellisiä ja koulutuksellisia ongelmia, siirretään painopistettä ehkäisevään otteeseen ja joissa hyödynnetään tekoäly ja teknologia (Niemelä 2019b). 27.8.2019Jorma Niemelä9
- 10. Asiakassegmentit ja sosiaalityö 27.8.2019Jorma Niemelä10 • Osa kansalaisista saa avun selkeillä ja toimivilla digitaalisilla palveluilla tai vastaanotolla, koska heillä on omia voimavaroja ja lähipiirin tukea (A). Suuri osa hoituu jo Kelan toimeentulotukipalveluna. • Jos omat ja lähipiirin voimavarat ovat tukena, moninainen ryväs sairauksia ja sosiaalisia ongelmia edellyttää ”vain” moniammatillista yhteistyötä ja selkeitä palvelupolkuja (B). • Mikäli arjen hallinta on vaikeaa ja ongelmiin liittyy yksinäisyyttä ja osattomuutta (ekskluusio), tarvitaan osallistavia yhteisöjä ja tukea toimijuuteen (inkluusio) (C). • Mitä heikoimmat ovat omat voimavarat ja mitä vähemmän on lähipiirin tukea ja mitä moninaisemmat – ja jopa mitä ilkeimmät – ongelmat ovat, sitä laajempi asiantuntija-, viranomais- ja vapaaehtoisverkosto on kudottava (D). • Nelikentän muotoilussa apuna Pirkanmaan valmistelu (http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/Esivalmistelun-sote- loppuraportit.pdf) Tuki vaativampaa Arkivaativampaa A. Digitaaliset ja vastaanottopalvelut B. Moniammatilliset tiimit C. Osallistavat yhteisöt D. Osallistavat yhteisöt ja ammatilliset verkostot
- 11. Kuinka moni asia näistä hoituisi / edistyisi osallistavissa, toimijuutta tukevissa yhteisöissä? 27.8.2019Jorma Niemelä11
- 12. Olisiko universaalia hyvinvointivaltiota rakennettava sotessa sosiaalityön osalta inkluusioidealla? (Niemelä 2019a) 27.8.2019Jorma Niemelä12 Virasto- sosiaalityö Maakunnan sote-keskuksen asiantuntijat piipahtavat alueilla antamassa palveluita. Tuottaa korkeatasoisia palveluita, joilla kuitenkaan ei ole kosketuskohtaa vaikeimmassa asemassa oleviin. Sosiaalityö palvelee muutoinkin kohtuullisesti pärjääviä. Verkosto- sosiaalityö Maakunta rakentaa sekä korkeatasoisia, tavoittavia palveluja että paikallisia ja alueellisia hyvinvoinnin verkostoja. Synnyttää palveluille välttämättömiä luottamussuhteita, paikallistuntemusta ja toimivia yhteistyökumppanuuksia. Rakentaa inklusiivista yhteiskuntaa, jossa heikoimmassakin asemassa oleville on osallisuuden ja toimijuuden väyliä. • Uusi hallitus painottaa ohjelmassaan vahvoja sotekeskuksia. • Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio voi toteutua hyvin. • Sosiaalisia ongelmia ei korjata kuitenkaan viraston tyhjiössä vaan siellä missä ne ovat syntyneet – tarvitaan integraatio paikallisten yhteisöjen toimintaan. • Ehdottamani verkostomalli edellyttää hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä (ks. edellinen slaidi – teoriapohjaa ks. Möttönen & Niemelä 2005). • Lainsäädännön on avattava tälle mahdollisuuksia.
- 13. Järjestöt yhteiskunnassa 27.8.2019Jorma Niemelä13 Hyvinvointi- valtio Hyvinvointi- valtio Elinkeino- elämä Elinkeino- elämä Kansalais- yhteiskunta Kansalais- yhteiskunta Työpari universalistisen ja inklusiivisen yhteiskunnan rakentamisessa Palveluiden tuottaminen omalla ansainta- logiikalla Ihmisarvo, osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys
- 14. Miten järjestöjen koko toimintarepertuaarin saisi mukaan? Järjestöjen tuottamat sote-palvelut Arjen, asumisen, työllistymisen, toipumisen, kuntoutuksen ja kotoutumisen tuki Kriisiauttaminen ja tuki erilaisissa ikäkausissa tai elämän- tilanteissa Asian- tuntijuus ja asianajo Osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys Järjestöjen (yhteiskunnallisten) yritysten tuottamat palvelut Vapaaehtoisuustyö, vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus Terveyden ja toimintakyvyn tukeminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte-toimintoja) ~ 10 000 järjestöä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotanto (sote-palvelut) ~ 1100 toimijaa Valviran luvilla Maakunnat Kunnat Jorma Niemelä 2018 Ritva Pihlaja 2010 27.8.2019Jorma Niemelä14
- 15. Yhteisö- ja solidaarisuustalouteen tarvitaan vahva ja kattava kehittämisohjelma Yhteiskunnallisten yritysten kaksi tehtävää (Euroopan komissio 2011) 27.8.2019Jorma Niemelä15 • PM Rinteen hallitusohjelmassa seuraavat kirjaukset hajallaan siellä sun täällä: 1. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan. 2. Parannetaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä uudistamalla rahoitusta ja tarjoamalla liiketoimintaosaamista vahvistavaa tukea. 3. Edistetään osuuskuntamuotoista yritystoimintaa. 4. Tavoitteena on, että nykyiseen kolmannen sektorin palkkatukeen kytketään vahva yksilöllinen tuki, työkyvyn kartoitus ja muut palvelut siten, että mallista tulee uusi tuki avoimille työmarkkinoille siirtymiseen… Kolmannen sektorin palkkatuesta poistetaan työllistämistä estävä 4000 henkilötyövuoden rajoite. • Mutta kirjaukset ovat siis hajallaan! Ehdotan, että yhteisö- ja solidaarisuus- talouteen luodaan kattava kehittämis- ohjelma. Haavoittuvien ryhmien osallisuus ja palvelut (“inclusion of vulnerable groups”) Haavoittuvien ryhmien toimijuus (Tausta: ”social or professional problems leading to exclusion and marginalisation”)
- 16. Sinulla on jo kaikki… 27.8.2019Jorma Niemelä16 Tuettua asumista Sote- keskus Kansalais- opisto Yhteisö- keskus Tukityötä Martat Uima- halli Diakonia Eläke- järjestö AA-ryhmä Kela Typa Muut
- 17. Sosiaalityö tulevaisuuden sote-keskuksissa (1/2) Toimivat digitaaliset, verkko- ja vastaanottopalvelut • Helppo pääsy, nopeat ratkaisut • Tarvittaessa tehostettu yksilötuki • Tarvittaessa kiinnipitävä ohjaus moniammatillisiin yhteistyörakenteisiin ja/tai osallistaviin yhteisöihin Moniammatilliset yhteistyörakenteet • Aito yhteistyö, aidot palvelujen integroinnit soten sisällä ja muiden toimijoiden (KELA, asunto-, työllisyys-, rikosseuraamus-, sivistys- ja muut tahot sekä esim. järjestöjen erityispalvelut) kanssa Yhteensovittava johtaminen • Palveluiden hankinta (ostopalvelut, asiakasseteli, hebu) Yhteistyö osallisuutta ja toimijuutta edistävien yhteisöjen kanssa • Kumppanuus paikallisyhteisöjen kanssa • Yhteistyö erityisjärjestöjen kanssa • Autenttista tietopohjaa (datan lisäksi) rakenteelliselle sosiaalityölle 27.8.2019Jorma Niemelä17 Data-analytiikka Tekoäly Tietojärjestelmät
- 18. Sosiaalityö tulevaisuuden sote-keskuksissa (2/2) Suuri kysymys, mitä on paikallisessa sote-keskuksessa, mitä maakuntatasolla Toimivat digitaaliset, verkko- ja vastaanottopalvelut • Helppo pääsy, nopeat ratkaisut • Tarvittaessa tehostettu yksilötuki • Tarvittaessa kiinnipitävä ohjaus moniammatillisiin yhteistyörakenteisiin ja/tai osallistaviin yhteisöihin Moniammatilliset yhteistyörakenteet • Aito yhteistyö, aidot palvelujen integroinnit soten sisällä ja muiden toimijoiden (KELA, asunto-, työllisyys-, rikosseuraamus-, sivistys- ja muut tahot sekä esim. järjestöjen erityispalvelut) kanssa Yhteensovittava johtaminen • Palveluiden hankinta (ostopalvelut, asiakasseteli, hebu) Yhteistyö osallisuutta ja toimijuutta edistävien yhteisöjen kanssa • Kumppanuus paikallisyhteisöjen kanssa • Yhteistyö erityisjärjestöjen kanssa • Autenttista tietopohjaa (datan lisäksi) rakenteelliselle sosiaalityölle 27.8.2019Jorma Niemelä18 Vanhuspalvelut Päihde-ja mielenterveys- palvelut Vammaispalvelut Jne… Jaotus voi olla myös esim. ikäkausipohjainen
- 19. Aivan samoja elementtejä hankkeenne tuloksissa – toisin ryhmiteltyinä (Kivipelto ym. 2018, kuvio 7) 27.8.2019Jorma Niemelä19
- 20. Kunta-, maakunta- ja sote- johtamisessa tarvitaan kaikkia hallinnon toteutustapoja (Ks. Möttönen & Niemelä 2005) 27.8.2019 Jorma Niemelä 20 1 Hallinto Perinteinen hallinto •Perinteinen byrokraattinen ja hierarkkinen hallinto. •Sillä on edelleen paikkansa hallintovarman päätöksenteon osana. 2 Markkinat New Public Management •Julkisen hallinnon tehtäviä markkinoiden hoidettavaksi. Kilpailutus ja sopimukset. •Hallinnossa käyttöön yrityselämän johtamis- ja organisoitumistapoja. 3 Hallinta New Public Governance •Yhteistyö- ja verkostosuhteet, yhteisöllisyys ja kumppanuus. Perustana luottamus. •Hallinto luo tasavertaiset kumppanuudet järjestöjen (ja yritysten) kanssa.
- 21. Yhteenvetoa 1. Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu –hankkeessa on löydetty keskeisiä avaimia sosiaalityön tulevaan organisointiin sote- järjestelmässä. 2. Laaja informaatiomäärä on kuitenkin mielestäni palvelumuotoiltava yksinkertaiseksi ja selkeäksi malliksi - oheinen mallini on yksi yritys siihen suuntaan. • Rinnalle tarvitaan koko sosiaalitoimen organisoinnin mallinnus. • Toimintamalli edellyttää myös sitä, että järjestöt palvelumuotoilevat toimintojaan ja hankkeitaan ja verkottavat ne ohjelmallisiksi kokonaisuuksiksi (vrt. kokemukset Sokrasta, ks. Wiens ym. 2019a). • Palvelutuotantojärjestöjen tulisi vahvistaa alueellista ja valtakunnallista yhteistyötään, vrt. Alustapalvelu Sociala Oy. 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on hyvä mahdollisuus viedä mallia eteenpäin. Tarvitaan eräänlainen perusmalli tai –hahmotus, vaikka toteutus sitten varioisikin alueiden tarpeiden mukaan. 27.8.2019Jorma Niemelä21
- 22. Viitteet • Anttonen, Anneli ja Sipilä, Jorma (2010): Universalismi Britannian ja Pohjoismaiden sosiaalipolitiikassa. Janus • Blomgren, S., Karjalainen, J., Karjalainen, P., Kivipelto, M., Saikkonen, P., & Saikku, P. (2016). Sosiaalityö, palvelut ja etuudet muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. • Eräsaari, Risto (2005). Inkluusio, ekskluusio ja integraatio sosiaalipolitiikassa. Kiistakysymysten kartoitusta. Janus • Euroopan komissio (2011). Sosiaalisen yrittäjyyden aloite. Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille. • Kivelä, P. (2014). Syrjässä syrjäytyneet: pelon sosiaalipolitiikka ja verkostoyhteistyön mahdollisuudet maaseudulla. Sininauhaliitto. • Kivipelto, Minna; Karjalainen, Pekka; Jokela, Merita; Liukko, Eeva; Ilmakunnas, Ilari; Moisio, Pasi (2018): Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu. Tutkimuksesta tiiviisti 31. THL. • Möttönen, Sakari ja Niemelä, Jorma (2005): Kunta ja kolmas sektori. Yhteistyön uudet muodot. PS- kustannus. • Niemelä, Jorma (2019a): Järjestöt sote-Suomea rakentamassa. Kunnallisalan kehittämissäätiö. • Niemelä, Jorma (2019b): Esseitä elämästä, ideoita inklusiivisuudesta. Valmisteilla oleva käsikirjoitus artikkeliksi. • Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019: Osallistava ja osaava suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. • Wiens, Varpu; Sauvola, Ritva; Surakka, Anne; Pulliainen, Marjo; Kainulainen, Sakari (2019a): Osallisuutta vahvistavia palvelutuotteita uusiin rakenteisiin ja palvelujärjestelmiin. Julkaisussa Turvaverkkoa paikkaamassa. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 4 • Wiens, Varpu, Surakka, Anne, Sauvola, Ritva ja Kainulainen ,Sakari (2019b). Analyysi: Niukkuuden noidankehä nostaa esiin palveluiden kehittämistarpeet Itä- ja Pohjois-Suomessa. kuntalehti 6.5.2019. 27.8.2019Jorma Niemelä22
- 23. jorma.niemela @doktriini.fi ● puhelin 0400 200760 ● Twitter @Jorma_n 27.8.2019 Doktriini tarjoaa mentorointi-, koulutus-, konsultointi-, konseptointi- ja tutkimuspalveluita valtionhallinnolle, maakunnille, kunnille, järjestöille, tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille.