Jaakko Herrala; Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan? Mikä on psykiatrian asema sotessa? Psykiatrian alojen johtajien neuvottelupäivät 4.5.2017 - 5.5.2017

1. Jääkö psykiatria sotessa mopen osaan?
Mikä on psykiatrian asema sotessa?
Sote-projektijohtaja Jaakko Herrala, LT, MBA
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi1

2. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan
kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle
Kari Hakari
Muutosjohtaja
Jukka Alasentie
Maakunta-
projektijohtaja
Jaakko Herrala
Sote-
projektijohtaja

3. 9.5.2017 3
Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali- ja
terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla.
• Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakaskeskeinen
kokonaisuus.
• Asiakkaalla on nykyistä monipuolisempi valinnanvapaus.
• Digitalisaation hyödyt otetaan käyttöön
• Kustannusten kasvu taittuu.
• Palvelujen yhdenvertaisuus, saatavuus ja vaikuttavuus
on parempi.
• Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät.
Sote-uudistuksen tavoitteet

4. 21.12.2016
Lakiluonnos asiakkaan
valinnanvapaudesta
21.12.2016
4

5. 9.5.2017 5
• Sairaalavetoisesta järjestelmästä perustason
vahvistamiseen
• Sote-keskuksen peruspalveluita täydennetään vaativan
tason konsultaatioilla (erikoislääkärit ja sosiaalialan
ammattilaiset)
• Rahoitusmalli muuttuu merkittävästi: asukkaiden tarve
lähtökohtana
• Yhdistetään uudella tavalla personoitu palvelu ja
palvelutarpeen arviointi sekä koko väestön terveyden ja
hyvinvoinnin edistäminen
Kansanterveystyö ja
rakenteellinen sosiaalityö uuteen
arvoon

6. -9.5.20176
Sairaaloiden työnjako
ajan tasalle
• Tiettyjä erikoisaloja keskitetään
tutkitun tiedon perusteella.
• Nykyinen sairaalaverkko perustuu
30-40 vuoden takaiseen
palvelumitoitukseen. Hoitokäytännöt
ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat
lyhentyneet.
• Riittävät potilasmäärät takaavat
ammatillisen osaamisen ja hoidon
laadun.

7. -
Sosiaalipalvelut
sairaaloissa
• Sosiaalipäivystystä saa vuoden 2018 alusta
myös 12 laajan ympärivuorokautisen
päivystyksen yksikön yhteydestä:
• 5 yliopistollista sairaalaa
• 7 muuta laajan päivystyksen sairaalaa
• Lisäksi nykyisistä keskussairaaloista
(Savonlinna, Hämeenlinna, Kotka, Vaasa,
Mikkeli, Kokkola, Kajaani ja Kemi)
• Kiireellisiä sosiaalipalveluja saa myös
sosiaaliasemilta ja muista alueellisista
sosiaalipäivystyksistä.
9.5.20177

8. 21.12.2016
Lakiluonnos asiakkaan
valinnanvapaudesta
21.12.2016
8

9. OrganisoituminenPirkanmaansote-ja
maakuntauudistus
Valtuuskunta,Hallitus,
Johtoryhmä Yhteiset asiat
projektiryhmä
(Kari Hakari)
Sote-
projektiryhmä
(Jaakko Herrala)
Maakunta-
projektiryhmä
(Jukka Alasentie)
1. ICMT-ja palveluiden digitalisaatio asiat
2. Henkilöstöasiat
3. Talousasiat
4. Hankinta ja logistiikka
5. Kiinteistöt
6. Konsernirakenne ja johtaminen
7. Osallistuminen
8. Järjestäjän ja tuottajan roolit
9. Yleishallinto
1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen –ryhmä
2. Tiedolla johtamisen ryhmä
3. Lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä
4. Kotona asumisen kehittämisen ryhmä
5. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ryhmä
6. Palveluverkko- ja –integraatioryhmä
7. Tutkimus, opetus- ja kehittämistyöryhmä
8. Valinnanvapaus- ja kilpailutusryhmä
9. Yhteistoiminta-alue –asiat
1. Pelastustoimi ja varautuminen
2. Alueen elinvoiman edistäminen
3. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus
4. Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon
edistäminen
TEEMARYHMÄT

10. Valmistelun periaatteita
• Ei pelkkä organisaatioiden fuusio vaan samanaikaisesti tehdään
toiminnallisia muutoksia, joilla aikaansaadaan taloudellisia hyötyjä
• Sote-teemaryhmien kokoonpano pyrkii ensisijaisesti horisontaalisen
integraation tuomiin hyötyihin (sosiaalitoimi+terveyspalvelut)
• Sote-teemaryhmien valmistelun painopiste sosiaalipalveluiden
uudistamisessa (runsas 30% sosiaalityön edustajia)
• Vahva sidosryhmäyhteistyö (järjestöt, yksityinen sektori,
työterveyshuolto, TE-toimisto, kirkko, THL, STM, ammatilliset
oppilaitokset, korkeakoulut jne).
• SOTE ja MAKU yhteistyö
• Kunta ja maakunta yhdyspintatyö
• Tukipalveluiden optimointi muuttuvassa ympäristössä
• Henkilöstön osallistaminen – jatkuvan YT:n menettely
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi10

11. Esivalmistelussa mukana mm.
• Järjestöjä (SOSTEn kautta 13 järjestöä)
– Kutsuttu teemaryhmiin (SOSTE koonnut edustajat)
– Teemaryhmien työpajoihin avoimia kutsuja yhdistyksille
• Yritysten edustajia
– Pääsääntöisesti kauppakamarin ja Pirkanmaan yrittäjien
kautta
– Teemaryhmien työpajoihin avoimia kutsuja yrityksille
• Muut sidosryhmät:
– Kela, THL, TE-toimisto, Työterveyshuolto,
Kuntoutusasiantuntijoita, Kirkko, korkeakoulut
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi11

12. Päihde- ja mielenterveys teemaryhmän työskentely,
työskentelyyn osallistuneet sekä työryhmän kokoontumiset
• Taina Niiranen, Hämeenkyrö pj
• Hanna-Mari Alanen, PSHP, vpj
• Päivi Kiviniemi, Tampere
• Maritta Närhi, Tampere
• Elina Anttila, Akaan ja Urjalan
yhteistoiminta-alue
• Paula Pasanen- Aro, Ylöjärvi
• Matti Mäkelä, Pikassos
• Vesa Vaittinen, A-kilta
• Irmeli Tamminen, LSSAAVI
• Tarja Paulaniemi, TE- toimisto
• Noora Vehmas, PSHP, sihteeri
• Eija Stengård, henkilöstön edustaja
• Virpi Harjula, henkilöstön edustaja
• Terhi Virta, henkilöstön edustaja
• Digiagentti Veijo Vähätiitto
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi12

13. Mikä ei muutu?
• Jos ei tiedä mihin ottaa yhteyttä, aina voi soittaa
sosiaali- ja terveyskeskukseen.
• Maakunta vastaa sote-palveluista siellä, missä ei
synny muuta palvelutarjontaa.
• Kiireellistä hoitoa saa päivystyksistä kuten
nykyisinkin.
• Työterveyshuoltoa ja yksityisiä sosiaali- ja
terveyspalveluja on jatkossakin.
9.5.2017 13

14. Muutoksen tuulet puhaltavat näissä asioissa
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut vahvistuvat
• Perustason sote-palveluiden vahvistaminen
• Asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen
• Pitkäaikaissairauksien seuranta ja hoito perustasolla – omahoito
• Kuntouttavan toiminnan vahvistaminen perustasolla
• Erikoissairaanhoidon ja ensihoidon keskittäminen jatkuu
• Aluesairaaloiden ja Hasa profiloituvat uusiin tehtäviin
• Erikoissairaanhoidon konsultaatioita perustasolle
• Kotisairaanhoito ja saattohoito
• Perusterveydenhoidon vuodeosastohoito vähenee
• Digitaaliset palvelut (Virtuaalisairaala, Omat digiajan hyvinvointipalvelut)
• Tuettu palveluasuminen ja kotihoito
• Kotiin vietävät palvelut (ikäihmiset, vammaispalvelut, kehitysvammaiset)
• Perhekeskustoiminta käynnistyy
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi14

15. -
Asiakas voi toivoa tiettyä ammattihenkilöä
• Asiakas voi toivoa haluamaansa ammattihenkilöä tai
moniammatillista ryhmää kiireettömissä palveluissa.
• Toive toteutetaan kun se on toiminnan sallimissa rajoissa
mahdollista.
• Palveluissa pyritään jatkuvuuteen niin, että asiakkaan ei tarvitsisi
jatkuvasti kohdata eri ammattihenkilöä samassa asiassa.
• Erityisesti niillä, joilla on pitkäaikainen hoidon tai palvelun tarve
hoitosuhteiden jatkuvuus on tärkeää
• Toivotulle ammattihenkilölle voi olla pidempi jonotusaika.
9.5.201715

16. -
Sote digiaikaan
Huom. >75 vuotiaista 3/4 ei ole käyttänyt Internettiä!!!

17. -9.5.2017

18. Maakunta
- Järjestämisvastuu
- Julkisen vallan käyttö?
- Suojaverkko:
viimesijainen vastuu
X Oy
Z osuuskunta
Y-yhdistys
Sote-keskukset
Maakuntien yhteiset palvelukeskukset
(Toimitila,talous- ja henkilöstöhallinto, ICT)
Asiakkaat
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne
Lähete
Markkinaehtoinen valinnanvapaus
Maakunnan liikelaitos
-tuottamisvastuu ja julkisen vallan
käyttö yksilöasioissa
- Ei valinnanvapauden piirissä eikä
markkinoilla
Ostopalvelut
- Yksityisen ja kolmannen sektorin
tuotanto
Hankinta
Maakunnan omat
tukipalveluyhtiöt
Järjestämisvastuuseen kuuluva
päätösvalta, seuranta ja valvonta
sekä
sopimusohjaus A oy B oy C oy
Asiakassetelipalvelut
- min. 15 % liikelaitoksen palveluista (pl.
keskitetyt palvelut)
H järjestö I oy
G oyD oy
E oy
F oy
Asiakassetelipalvelut
- sote-keskusten palvelujen itsenäiset
kokonaisuudet
Henkilökohtainen budjetti
- vammais- ja vanhuspalveluissa
- osa ei sote-tuottajia
Maakunnan sote-yhtiö
Suoran
valinnan
palvelut

19. -
Kustannukset valinnanvapausmallissa

20. -
Rajatut sote-
keskuksen
palvelut
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT VALINNANVAPAUSMALLISSA
1. Sosiaali- ja
terveydenhuollon
ohjaus ja neuvonta
2. Terveystarkastukset
3. Lääkärin ja hoitajien
vastaanotot
4. Kuntoutustarpeen
arviointi
5. Edellisiin liittyvät
todistukset
Maakunnan liikelaitos
tuottaa muut 15 §
mukaisista palveluista
kunnes ne siirtyvät
täysimääräisinä 1.1.2023
mennessä sote-
keskuksille.
Täydet sote-
keskuksen
palvelut
1. Rajatun sote-keskuksen
palvelut. Lisäksi
2. Lyhytaikaisia, ennalta
ehkäiseviä sosiaalipalveluja
(sosiaaliohjaus, kasvatus- ja
perheneuvonta, kotipalvelu)
3. Apuvälineet lukuun ottamatta
yksilöllisesti sovitettavia
4. Lyhytaikainen kotisairaanhoito
ja kotihoito
5. Maakunnan harkinnan
mukaan muita konsultaatio- ja
vastaanottopalveluita (esim.
erikoislääkärit)
6. Sosiaalihuollon päihdetyön
ohjaus ja neuvonta
7. Sosiaalihuollon mielenter-
veystyön ohjaus ja neuvonta
ja psykososiaalinen tuki
1. Äitiys- ja
lastenneuvolat
2. Sikiöseulonnat
raskaana
oleville
(maakunnan
päättämällä
tavalla)
 Maakunta päättää
siirtyvätkö ehdot
täyttäville sote-
keskuksille vai
säilyvätkö
maakunnan
liikelaitoksessa.
Neuvolat
1. Nykyinen erikoissai-
raanhoito ml. ympärivuo-
rokautinen päivystys
2. Terveyskeskusten
vuodeosastot
3. Kaikki sosiaalipalvelut,
myös suoran valinnan
palvelut siltä osin, kun ne
eivät ole riittäviä tai tarve
on pitkäaikainen
4. Yksilölliset apuvälineet,
vaativa kuntoutus ml.
erilaisia terapioita
5. Kouluterveydenhuolto ja
opiskeluterveydenhuolto
6. Muu kotisairaanhoito ml.
kotisairaala ja
kotisaattohoito
Maakunnan
liikelaitos
1. Terveysneuvonta ja
terveystarkastukset sekä
hoitosuunnittelu
2. Hammaslääkärin ja suun
terveydenhuollon
ammattihenkilöiden
vastaanottotoiminta
3. Suunhoidon peruspalvelut,
ehkäisevät ja korjaavat
hoitotoimenpiteet sekä
kuvantamispalvelut
4. Hammasproteettiset korjaukset
5. Hammaslääkärin todistukset ja
lausunnot
 Maakunta voi päättää vaati-
vimmista konsultaatioista. Liike-
laitokseen jää alle 18 –vuotiaiden
suunhoito (erillispäätös)
Suunhoidon
yksikkö
n. 2,1 mrd. € n. 2,5 mrd. € n. 0,3 mrd. € Neuvolat
n. 0,14 mrd. €
n. 15,7 mrd. €
Asiakasseteli
n. 1,6 mrd. €
Henkilökohtainen
budjetti n. 1,4 mrd. €
*Laskelmissa ei ole huomioitu sv-korvauksen poistumista ja siitä aiheutuvaa siirtymää
esimerkiksi suun terveydenhuollon palveluihin. Rahavirrat on arvioitu v. 2015 tasossa.

21. YKSITYINEN VS JULKINEN PALVELUTUOTANTO
Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä;
Osuus käyttökustannuksista1) 1997 ja 2012, %
Perusterveydenhuolto pl. hammash.
Lähde: Tilastokeskus
Tehtäväluokka:
Sosiaali- ja terveystoimi yht.
%
Päihdehuolto
Lastensuojelun laitos- ja perhehoito
sekä muut lasten ja perheiden palv.
Muut vanhusten ja vamm. palv.2)
Vammaisten laitospalvelut sekä
vammaisten työllistämistoiminta
Vanhusten laitospalvelut
Perusterveydenhuollon hammash.
Kotipalvelu
Erikoissairaanhoito
Lasten päivähoito
1) Käyttökustannukset = toimintamenot (ml. sisäiset erät) + poistot + vyörytyserät.
2) mm. vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit ja muut vanhusten ja
vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, vammaisetuudet sekä omaishoidon tuki

22. Mehiläinen Pihlajalinna Attendo Terveystalo Plusterveys Esperi Coronaria Minerva Yhteensä
Lääkäri ja
sairaalapalvelut
160 (12%) 130 (9%) 130 (9%) 115 (9%) 25 (2%) 40 (3%) 1200 –
1400 M€
Työterveys 140 (18%) 30 (4%) 30 (4%) 180 (23%) 5 (1%) 600 - 800
M€
Suun terveys 45 (6%) 20 (3%) 20 (3%) 10 (1%) 95 (14%) 15 (2%) 600 – 700
M€
Ikääntyneiden
hoiva
115 (9%) 10 (1%) 230 (18%) 70 (5%) 15 (1%) 45 (3%) 1200 –
1300 M€
Vammaisten
hoiva
15 (2%) 20 (3%) 20 (3%) 30 (4%) 5 (1%) 10 (1%) 600 – 700
M€
Mielenterveys
ja päihde
50 (12%) 5 (2%) 15 (4%) 20 (5%) 5 (2%) 30 (8%) 300 – 400
M€
Lapset ja
nuoret
20 (4%) 5 (1%) 5 (1%) 10 (2%) 400 – 500
M€
YHTEENSÄ 545 215 450 325 120 130 90 85
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi22
Arvio toimialan suurimpien toimijoiden liikevaihdon
jakaumasta ja markkinaosuuksista (x%) segmenteittäin

23. Muutoksen sykli
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi23
2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028
Kuntayhtymän kiinteistöissä ei suuria muutoksia (Hasa?)
Perusturva kiinteistöt Perusturva kiinteistöt muutoksessa
Markkinat avautuvat Markkinat, uusia toimijoita
Henkilöstö muutoksessa Henkilöstömuutokset stabilpoituvat
Talous muutoksessa Talous stabilpoituu, mutta tiukkenee
Toiminnalliset muutokset Toiminnalliset muutokset jatkuvat
Perustason vahvistaminen Perustaso jatkuvassa muutoksessa
Esh muutoksesessa Esh muutoksessa, mutta enemmän stabiili

24. Tulevaisuus Pirkanmaalla -
päihde ja mielenterveyspalvelujen tarve?
• Pirkanmaan väkiluku kasvaa edelleen
• Kasvu keskittyy Tampereen keskusseudun kuntiin, reuna-alueiden
väestö vähenee
• Kuntakohtaisia eroja huoltosuhteessa, erot kasvavat v. 2040 ennusteen
mukaan
• Pirkanmaalla asuu hieman koulutetumpaa väestöä kuin koko maassa
keskimäärin
• Työllisyysasteessa kuntakohtaisia eroja
• Pirkanmaalla verotettavat tulot / asukas keskimäärin alhaisemmat kuin
koko maassa
(Lähde: Nykytilan selvitys Pirkanmaalla 2016)
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi24

25. Integraatio
Integraatio
Mitä?
Miksi? Kenelle?
Miten?
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi25

26. Integraation tasot
• Järjestämisen integraatio: yksi vahva järjestäjä joka vastaa
tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, viranomaistoiminnoista, sote-
palveluiden alueellisesta vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja
laadun arvioinnista sekä käyttäjien valinnanvapauden tukemisesta
• Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus kulkee järjestäjän kautta ja
järjestäjällä on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto)
• Tiedon integraatio: asiakas/hoitosuhteessa ja siihen liittyvässä
analyysissä tieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja
täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta
• Palveluketjujen integraatio: hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään
siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin
palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja
yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin
• Tuotannollinen integraatio: palveluita tarjotaan kustannusvaikuttavina
selkeinä palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan
verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia. Lisäksi
tuotannollista integraatiota toteutetaan yksittäisissä palveluyksiköissä.
• Asiakaslähtöinen palveluketjujen integraatio: palvelu on asiakkaan
näkökulmasta sujuva kokonaisuus ja siitä asiakkaalle syntyvä hyöty

27. Palveluintegraation toimintaluokat
• Palveluohjaus
• Moniammatillinen yhteistyö
• Palvelu- ja hoitoketjut
• Integroidut palvelukokonaisuudet ilman
yhteisiä tiloja
• Integroidut palvelukokonaisuudet yhteisissä
tiloissa
Juha Koivistoinen ym, THL:n työpapereita 32/2016
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi27

28. Paljon tukea tarvitsevat
asiakkaat/potilaat
• Paljon palveluita tarvitsevien hoidon/palveluiden
koordinoinnista hyötyy kaikki tasot
• Potilas /asiakasnäkökulma
– Heikko elämänlaatu
• Kliininen näkökulma (ammattilaisen näkökulma)
– Kompleksiset interventiot
• Järjestelmänäkökulma
– Runsas palveluiden käyttö, korkeat
kustannukset
Mieke Rijken, Nivel (Netherlands institute of health services research)
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi28
Kuka hyötyy integraatiosta?

29. Miten integroida hoitoa ja palveluita?
1.Integraatiotarpee
n tunnistaminen
2.Palveluohjaus/asiakas
ohjaus
3.Hoito ja
palveluketjut
työvälineiksi
4.Asiakassuunnitel
ma
5.Prosessikuvauks
et sopimisen
välineiksi
6.Integroidun
hoito- ja
palveluprosessin
johtaminen
9.5.2017 29
Miten?

30. Monisairaat/
paljon palveluita
käyttävät
2-5 % väestöstä
Palvelu/asiakasohjauksen tasot
30
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perustana
n. 20%
T
u
e
t
a
a
n
E
h
k
ä
i
s
t
ä
ä
n
Pitkäaikaissairaiden palvelukokonaisuus Kaiser Permanente Triangle (Bodenheimer ym. 2002, muokannut Honkanen)

31. Palvelu/asiakasohjauksen
kolmiportainen malli (Bodenheimer
ym. 2002)
1. CASE MANAGEMENT 2-5 %
– Asiakasvastaava hoitaja (koulutus tehtävään, edellyttää
osaamista/kokemusta ja palvelujärjestelmän tuntemusta)
– Vastaavat verkostoasiakkaiden palveluiden ja hoidon
kokonaisuuden koordinoinnista, toteutuksesta ja seurannasta
asiakassuunnitelman mukaisesti
– Pitää langat käsissä!
2. CARE MANAGEMENT 20%
– Tarkoituksenmukaisin sosiaali- ja tai terveydenhuollon
ammattilainen (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, fysioterapeutti,
sosiaalityöntekijä, jne)
– Suuntiman yhteisö- ja yhteistyöasiakkuuksien hoidon
kokonaisuuden koordinointi ja seuranta
3. SELF MANAGEMENT 70-80 %
– Omatoimiasiakkaat koordinoivat palveluitaan itse tarvittaessa
– Palveluohjaus digitaalisena
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi31

32. ”Yleisen” ohjauksen eri vaiheet
Lähitori/kioski Sote -keskus
Alueellinen
taso
Maakunnan
liikelaitos
-Asiakas saa yleistä
neuvontaa
palveluista
-Kannustetaan
omahoitoon
-Ohjataan
tarvittaessa esim.
sote –keskuksen
palveluihin/palvelun
euvojan arvio riittää
-Asiakkaan
palvelutarve
arvioidaan
-Tarvittaessa
konsultaatio?
-Pitkittyneessä
avuntarpeessa
ohjataan
eteenpäin
-Asiakkaan laaja
palvelutarpeen
arviointi
-Tarvittaessa
konsultaatio?
Asiakasohjausyk
sikkö
-Asiakkaan laaja
palvelutarpeen
arviointi
-Tarvittaessa
konsultaatio?

33. 1 Processman Ltd. / Täyskäännös on mahdollinen 2015_12_08 .pptProcessman
ARKIVAIKEAMPAA
HOITO VAATIVAMPAA
YHTEISÖASIAKKUUS VERKOSTOASIAKKUUS
OMATOIMIASIAKKUUS YHTEISTYÖASIAKKUUS
Nimetty ammattilainen
Care manager
Asiakasvastaava
Case manager
Asiakas itse
Nimetty
erityisasiantuntija
Care manager
Kuka integroi?

34. Palveluverkon ja palveluiden suunnittelu
• Kotiin tuotettavat tai kodin lähellä sijaitsevat
lähipalvelut
• Laajemman asiakaspohjan aluepalvelut,
palvelujen integraatio keskeisessä asemassa
• Laajan väestöpohjan palvelut
maakuntapalvelut /erityistason palvelut
Palveluverkon määrittely
Fyysisellä palveluverkolla tarkoitetaan
asiakaspalvelupisteistä koostuvaa, tietyllä
maantieteellisellä alueella sijaitsevaa
toimipisteverkostoa. Tätä osaltaan korvaa, tukee
ja täydentää digitaalinen palveluverkko sähköisinä
palveluina.
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi34

35. Terveysasemaa vaihtaneilla syy vaihtoon liittyi usein
terveysaseman sijaintiin
1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00
Esteetön liikkuminen
Hyvät parkkipaikat
Ystävien tyytyväisyys…
Toimitilojen viihtyvyys
Tietty lääkäri tai hoitaja
Terveysaseman yleinen maine
Hyvät kulkuyhteydet
Hoitaja-aikojen saatavuus
Lääkäriaikojen saatavuus
Hyvä hoidon laatu
Sijainti
Asteikko: 5= samaa mieltä, 3=siltä väliltä, 1= eri mieltä
THL 2016: Aalto ym.

36. Asiointi/vaikutusalueet
• Koko Pirkanmaa on selkeästi Tampereen
vaikutus/asiointialuetta.
• Etenkin Pohjois-Pirkanmaalla kuntien
vaikutusalueet ovat suurempia esim.
kaupunkiseudun kehyskunnissa, sillä
etäisyydet (kilpaileviin palveluihin) ovat suuret.
• Reuna-alueilla naapurimaakuntien vaikutus
paikoin merkittävä.
• Oheinen kartta kuvastaa kaupallisten
palveluiden yleistettyjä vaikutusalueita
maakunnassa.
– Palvelutarjonnan vetovoimaisuuteen ja
saavutettavuuteen perustuva
painovoimamallinnus
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi36

37. Palveluiden saavutettavuus
• 20 yleisesti käytetyn julkisen ja kaupallisen
lähi- ja seudullisen tason palvelun
kokonaisvaltainen saavutettavuus kävellen.
• Indikaattori kuvastaa yhdyskuntarakenteen
(esim. taajaman) palvelutarjonnan
monipuolisuutta, sekoittuneisuutta, arjen
sujuvuutta ja myös keskusten voimakkuutta
maakunnan aluerakenteessa
• (sininen = lähipalvelutasoa, punainen =
kaupunkikeskustatasoa)
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi37

38. Joukkoliikenteen taso (alustava)
• ELY:n toimivalta-alueen joukkoliikenteen
palvelutason ehdotus, ollut kunnilla
lausunnoilla. Työ loppumetreillä, mutta kesken.
• Kuvastaa joukkoliikenteen tulevaisuutta
kaupunkiseudun ulkopuolella
• TKL:n toimivalta-alueella oma palvelutasotyö
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi38

39. Maakunnan perusrakenne
• Maakunnan aluerakenteen tavoitteellista
tulevaisuuskuvaa on suunniteltu mm.
maakuntakaavassa 2040
• Maakuntavaltuuston hyväksymät strategiset
ns. perusratkaisut aluerakenteelle ja
joukkoliikenteen yhteyksille ->
• Eri seuduilla tietyt pääkeskukset
(”seutukeskukset”), joihin aluerakenne, palvelut
jne. tukeutuvat.
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi39

40. Trendejä yms.
• Keskusverkon jäsentymisen vaikuttaa
luonnollisesti myös väestönkehitys. Oheiset
kartat kuvastavat tilannetta 2000-2012.
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi40
<- Maakuntien välinen muuttoliike
Maakunnan sisäinen muuttoliike ->

41. Laajakaistayhteydet Pirkanmaalla
• Siirtymä sähköisiin / mobiilipalveluihin
edellyttää toimivaa infrastruktuuria
• Ohessa kartta nopeiden mobiiliyhteyksien
kattavuudesta/peitosta (tilanne 2014-2015
vaihteessa)
• Sähköisiin palveluihin suuria odotteita harvaan
asutuilla alueilla, joilla fyysinen palveluverkko
puuttellisin
– Täällä myös infra on usein puutteellisin.
9.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi41

42. Ollaan yhteydessä:
• Uudistuksen nimi: Pirkanmaa2019
• Nettisivut: www.pirkanmaa2019.fi
• Sähköposti: pirkanmaa2019@pirkanmaa.fi
etunimi.sukunimi@pirkanmaa.fi
• Twitter-tili: @pirkanmaa2019, #pirkanmaa2019
• YouTube: @pirkamaa2019