Tuloryhmien väliset erot 65 vuotta täyttäneet väestössä. Katri Hännikäisen esitys 23.2.2018.

1. IKÄÄNTYNEIDEN SOSIAALI-
JA TERVEYSPALVELUIDEN
TARVE, KÄYTTÖ JA
KOKEMUKSET
Tuloryhmien väliset erot 65
vuotta täyttäneessä väestössä
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 1

2. TUTKIMUKSEN AIHE JA KYSYMYKSET
 Raportissa kuvataan 65 vuotta täyttäneen väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden
tarvetta, käyttöä ja tyytyväisyyttä palveluiden riittävyyteen. Tarkastelu tehtiin
tuloviidenneksittäin.
 Vastauksia etsittiin seuraaviin kysymyksiin:
– Onko tuloryhmien välillä eroja terveyskeskuslääkäripalveluiden, hammashoidon,
mielenterveyspalveluiden, toimeentulotuen, kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja
omaishoidon tuen itse ilmoitetussa tarpeessa? Kolmen viimeksi mainitun palvelun
osalta tarkastelu tehtiin 75 vuotta täyttäneistä.
– Ovatko palveluita tarvinneet tyytyväisiä palveluiden riittävyyteen?
– Miten lääkäri- ja hammaslääkäripalveluiden käyttö eroaa tuloryhmien välillä
julkisiin ja yksityisiin palveluihin suuntautuneiden käyntien välillä?
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 2

3. TUTKIMUKSEN AINEISTO
 Raportin aineistona käytettiin vuosien 2013-2015 Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja
palvelututkimusta (ATH, sittemmin FinSote) 65 vuotta täyttäneestä väestöstä.
 Aineistoon yhdistettiin Tilastokeskuksen rekistereistä kotitalouden yhteenlasketut
käytettävissä olevat tulot.
 Kotitalouskohtaiset tulot muutettiin kulutusyksikkökohtaisiksi tuloiksi siten, että
kotitalouden tulot jaettiin sen jäsenten määrällä ja painotettiin iän mukaan.
 Tämän jälkeen vastaajat jaettiin viiteen yhtä suureen tuloryhmään.
 Vuosien 2013-2015 aineiston otoskoko 65 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 54 853.
Vastanneiden osuus oli 69 prosenttia.
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 3

4. TULOLUOKAT JA PIENITULOISET AINEISTOSSA
 65 vuotta täyttäneiden kulutusyksikkökohtaiset käytettävissä olevat tulot aineistossa
ovat:
– Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla korkeintaan 14 986 euroa vuodessa
– Toiseksi alimpaan viidennekseen kuuluvilla 14 987-18 683 euroa vuodessa
– Keskimmäiseen viidennekseen kuuluvilla 18 684-23 033 euroa vuodessa
– Toiseksi ylimpään viidennekseen kuuluvilla 23 034-30 218 euroa vuodessa
– Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla yli 30 218 euroa
▪ Naiset ovat selvästi miehiä pienituloisempia.
▪ Ikääntyneistä vanhimmat ovat pienituloisimpia sekä naisissa että miehissä.
▪ Yksin elävät ovat selvästi parisuhteessa eläviä pienituloisempia.
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 4

5. TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIPALVELUIDEN ITSE ILMOITETTU
TARVE ON PIENITULOISIMMILLA MUITA SUUREMPI,
HAMMASHOIDON TARVE MUITA VÄHÄISEMPI
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 5

6. MITÄ ITSE ILMOITETTU TERVEYSPALVELUIDEN
TARVE KERTOO?
 Tuloista riippumatta yli 70 prosenttia ikääntyneestä väestöstä ilmoitti tarvinneensa
terveyskeskuslääkärin palveluita.
 Matalaan koulutustasoon ja pieniin tuloihin liittyy ikääntyneillä muun väestön tavoin
keskimääräistä heikompi fyysinen ja psyykkinen toimintakyky sekä suurempi
sairastavuus. Pienituloisimmat ilmoittivatkin tarvinneensa terveyskeskuspalveluita
suurituloisimpia useammin (78 % vs. 71 %).
 Suun terveyteen liittyvä itse ilmoitettu palveluiden tarve on kuitenkin pienituloisimmilla
huomattavasti suurituloisimpia vähäisempää (38 % vs. 51 %).
 Ei ole tietoa siitä, miten eri tavoin ihmiset kokevat tarpeen hakeutua hoitoon.
 On kuitenkin esitetty mahdollisia syitä, miksi osa ihmisistä ei hakeudu palveluiden
piiriin. Tällaisia syitä voivat olla sosioekonomiset tekijät, ikä, aiemmat kokemukset
palveluista, asenteet ja palveluiden kustannukset.
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 6

7. PIENITULOISET JÄTTÄVÄT MUITA USEAMMIN
MENEMÄTTÄ LÄÄKÄRIIN RAHAN PUUTTEEN VUOKSI
 Useampi kuin joka kymmenes pieni-
tuloinen ikääntynyt jättää menemättä
lääkäriin taloudellisten syiden vuoksi.
 On mahdollista, että terveydenhuollon
asiakasmaksut koetaan tarpeettomiksi
menoiksi, jos vaivan tai sairauden
kanssa vielä pärjää.
 Erityisesti hammashoidon
kustannukset nousevat helposti
korkeiksi, minkä vuoksi on tarpeellista
miettiä, mistä koetun tarpeen suuret
tuloryhmittäiset erot kertovat.
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 7

8. SUUREMMAT TULOT LISÄÄVÄT SELVÄSTI
YKSITYISTEN TERVEYSPALVELUIDEN KÄYTTÖÄ
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 8

9. KOTIHOIDON MERKITYS LISÄÄNTYY, KUN
IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN MÄÄRÄ JA OSUUS KASVAVAT
 Nykyisenkaltaisen palvelujärjestelmän ylläpitämisen ei nähdä olevan taloudellisesti
eikä sosiaalisesti kestävällä pohjalla.
 Kalliiksi tulevaa vanhusten laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista on jo pitkään
haluttu vähentää.
 Tavoitteena on, että ikääntynyt väestö voisi asua kotona mahdollisimman pitkään, ja
kotona asutaankin yhä vanhemmiksi. Ikääntyneelle väestölle on myös tärkeää oman
itsemääräämisoikeuden säilyttäminen, jonka katsotaan toteutuvan parhaiten kotona
asuessa.
 Kotihoidon eli kotipalvelun ja kotisairaanhoidon sekä myös omaishoidon avulla
pyritään tukemaan vanhusväestön mahdollisimman pitkään jatkuvaa kotona
asumista.
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 9

10. KOTIPALVELUN JA KOTISAIRAANHOIDON TARVE ON
PIENITULOISIMMILLA SELVÄSTI MUITA YLEISEMPÄÄ
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 10

11. PIENITULOISET IKÄÄNTYNEET EIVÄT SAA
RIITTÄVÄSTI KOTIPALVELUA TAI KOTISAIRAANHOITOA
 Lähes joka neljäs pienituloisimmista 75 vuotta täyttäneistä tarvitsee kotipalvelua tai
kotisairaanhoitoa. Suurituloisimmista näitä palveluita tarvitsee hieman useampi kuin
joka kymmenes.
 Erojen taustalla on osin pienituloisten suurempi sairastavuus.
 Taustalla on myös yksin eläminen. Pienituloiset elävät parisuhteessa huomattavasti
suurempituloisia harvemmin. Tällöin kotihoidon merkitys avun antajana korostuu.
 Useampi kuin joka neljäs pienituloinen vanhus ei saa riittävästi tai lainkaan
kotipalvelua ja lähes viidennes ei saa riittävästi tai lainkaan kotisairaanhoitoa.
 Pienituloisten vanhusten kotona elämisen edellytykset riittävästi apua ja tukea
saaden eivät nykyisellään toteudu.
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 11

12. USEAMPI KUIN JOKA KYMMENES PIENITULOINEN
TARVITSISI TOIMEENTULOTUKEA
 Toimeentulotuen tarveharkinnan ja
viimesijaisen luonteensa vuoksi tuen
tarve tarkoittaa lähtökohtaisesti
pienituloisuutta.
 Pienituloisimmista ikääntyneistä lähes
kaksi kolmasosaa ei saa
toimeentulotukea lainkaan tai ei koe
saavansa sitä riittävästi.
 Toimeentulotukea riittämättömästi
saaneet tinkivät perusasioista kuten
lääkkeistä ja jättävät käymättä
lääkärissä.
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 12

13. IKÄÄNTYNEIDEN TASAVERTAISET MAHDOLLISUUDET
SAADA PALVELUITA - PARANTAMISEN VARAA?
 Tuloista riippumatta ikääntyneet käyttävät paljon terveyskeskuksen
lääkäripalveluita. Suurempituloiset käyttävät lisäksi yksityisiä
lääkäripalveluita huomattavasti pienituloisia useammin.
 Pienituloiset jättävät rahan puutteen vuoksi käymättä lääkärissä
huomattavasti suurempituloisia useammin.
 Pieni- ja suurituloisimmat hoidattavat suun terveyttään yhtä
suuressa määrin julkisessa hammashuollossa. Suurituloisimmat
käyttävät sen lisäksi paljon yksityisiä palveluita.
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 13

14. IKÄÄNTYNEIDEN TASAVERTAISET MAHDOLLISUUDET
SAADA PALVELUITA - PARANTAMISEN VARAA?
 Kotihoidon tarve on suurinta pienituloisilla. Suuri osa ei kuitenkaan
saa palvelua riittävästi. Riittävällä kotihoidolla mahdollistettaisiin
myös pienituloisten oikeus kotona asumiseen myöhäiseen ikään.
 Ammattitaitoisen henkilökunnan työn tekemisen edellytysten
turvaamisella varmistettaisiin myös, että mahdollisimman pitkään
kotona asuminen ei johda liian pitkään kotona asumiseen.
 Heikko taloudellinen tilanne ja toimeentulotuen epääminen tai
riittämätön saanti merkitsee muun muassa säästämistä omasta
terveydenhoidosta.
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 14

15. RAPORTTI ON OSA SUOMEN
SOSIAALINEN TILA -RAPORTTISARJAA
 Suomen sosiaalinen tila -raportointi on Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen
tutkimuskokonaisuus, jossa tehdään ilmiöpohjaista tutkimusta elinoloista ja
niiden väestöryhmittäisistä eroista.
 Painopisteinä ovat eriarvoistumisen, köyhyyden ja syrjäytymisen
mekanismit sekä niiden yhteisvaikutuksena syntyvä eriarvoisuus.
 Samalla tuotetaan tietoa eri politiikkojen vaikutuksista
eriarvoistumiskehitykseen.
 Lisätietoja https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-
ohjelmat/ilmiopohjainen-sosiaaliraportointi-ilso-/suomen-sosiaalinen-tila-
raporttisarja
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 15

16. Lisätietoja:
Katri Hannikainen, tutkija, THL
katri.hannikainen@thl.fi
029 524 7433
22.2.2018 Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, käyttö ja kokemukset / Katri Hannikainen 16