Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rokotusohjelmayksikön ylilääkärin Tuija Leinon esitys verkkokoulutuksessa 17.5.2016. Aiheena: Hepatiitti B rokotusohjelmassa - nyt ja tulevaisuudessa?

1. Hepatiitti B rokotusohjelmassa
- nyt ja tulevaisuudessa?
Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö
17.5.2016

2. Kansallisessa ohjelmassa rokotteen saavat 1/2
• ruiskuhuumeiden käyttäjät
• ruiskuhuumeita käyttävien läheiset, kuten perheenjäsenet,
asuinkumppanit ja seksikumppanit
• säännöllistä hoitoa saavat verenvuototautia sairastavat
Tarkista myös hepatiitti A -suoja à Jos suoja puuttuu,
voit antaa yhdistelmärokotteen, josta saa suojan molempia
vastaan (hep A ja hep B)

3. Hep B rokotteen saavat lisäksi 2/2
• akuuttia hepatiitti B -infektiota sairastavan seksikumppanit ja
samassa taloudessa asuvat
• virusta kantavan, eli HBsAg-positiivisen, vastasyntyneet
lapset, seksikumppanit ja samassa taloudessa asuvat
henkilöt
• seksityöntekijät
• työharjoittelussa tartuntavaaraan joutuvat opiskelijat
• henkilöt, joilla on pistotapaturman tai muun verialtistumisen
vuoksi vaara saada hepatiitti B -tartunta, ja jotka ovat
altistuneet muualla kuin työtehtävissä

4. Kansallisenssa rokotusohjelmassa toimitetut
hepatiitti B -suojan tuottavat rokoteannokset

5. Myydyt ja kansallisessa rokotusohjelmassa
jaetut hepatiitti B -rokotteet 2008–2015
Suomen Lääkedata Oy, IMS Health Oy, Kansallisen rokotejakelun rekisteri (THL)
Työharjoittelua
varten

6. Annostus: 3 rokotuskertaa
• Perusrokotussarjaan kuuluu kolme rokotusta, jotka annetaan
kuukausina 0,1 ja 6
• Tavanomainen ennaltaehkäisyohjelma
• Tätä aikataulua käytetään myös, kun epäillään tai todetaan
altistus esim. pistostapaturmassa HBsAg-positiiviselle verelle
• Hep B -immunoglobuliini ja ensimmäinen rokoteannos
annetaan mahdollisimman pian, mielellään vrk:n sisällä
altistumisesta

7. Annostus: 4 rokotuskertaa
• Kun suojaa tarvitaan nopeasti ja tartuntariski arvioidaan
suureksi
• Esim. altistuttaessa suurelle määrälle HBsAg-positiivisen
verta
• Myös hep B positiivisen äidin vastasyntyneelle
• Rokotukset annetaan tällöin kuukausina 0, 1, 2 ja 12
• Neljäs rokoteannos tarvitaan pitkäaikaisen suojan
takaamiseksi

8. Poikkeustilanteessa (mikä?)
• Riskinarvioinnin perusteella voidaan esimerkiksi hepatiitti B:n
esiintymisalueelle sairaanhoitotyöhön lähtevälle aikuiselle
antaa rokotukset päivinä 0, 7 ja 21
• Annetaan vielä 4. annos vuoden päästä ensimmäisestä
rokotuksesta
• Ennemminkin kyse rokotusten ongelmasta kuin kiireestä
tartunnan vuoksi
• Nuorisolle (11-15v) olemassa myös 2 annoksen ohjelma
aikuisten rokotteella, kun tartuntariski ei ole suuri rokotusten
aikana

9. Mitataanko vasta-aineet rokotuksen jälkeen 1/2
• Rokotetutkimuksissa hep B -rokotteet ovat tuottaneet
suojaavan vasta-ainetason yli 95 %:lle rokotetuista, eli vastaa
muita rokotteita
• Rokotussarjalla aikaansaatu suoja tärkeä tarkistaa silloin, kun
jatkuva altistuminen on merkittävää (hep B -postiivisen
vastasyntynyt lapsi tai seksikumppani)
• Työterveyshuollossa myös, jos altistuminen on merkittävää ja
jatkuvaa (esim. vankilan terveydenhoitaja)

10. Lääkäri voi harkita testausta muutoinkin
2/2
Jos
- epäillään, että suojan muodostuminen on vajaata JA
- henkilön riski altistua on merkittävää ja jatkuvaa
Useiden tekijöiden on todettu heikentävän hepatiitti B -
rokotteiden immuunivastetta:
• korkea ikä, miessukupuoli, lihavuus, tupakointi, antoreitti ihon
alaiseen rasvaan, eräät krooniset sairaudet kuten mm.
keliakia ja immuunisupressio taudin tai hoidon vuoksi
• Myös perimällä on merkitystä

11. Miten todetaan rokotuksen tuottama suoja?
• Suoja tarkistetaan mittaamalla vasta-aineet (S-HbsAb) 6–8 vk
kuluttua viimeisestä annoksesta
• Suoja on riittävä, jos rokotussarjan jälkeen S-HBsAb on 10
IU/l *tai korkeampi
• Jos ei ole syntynyt riittävää suojaa, ja altistus jatkuvaa tai
toistuvaa, anna lisärokotukset kuukausina 0, 2 ja 4
• Määritä vasta-ainetaso uudelleen 6–8 vk kuluttua viimeisestä
rokoteannoksesta
• Jos riittävää suojaa ei edelleenkään ole syntynyt,
tartuntariskiä pyrittävä pienentämään muilla keinoilla
* Tai toisin ilmaistuna mIU/ml

12. Rokotuksella paljon hyötyjä
• Estetään tartuntoja ja kantajuutta/ kroonista infektiota
• Vastasyntyneiden ja pienten lasten rokottaminen estää aina
myös kroonistuneen hepatiitti B -infektion jälkiseurauksia,
kuten maksakirroosia ja maksasyöpää
• Lähipiirin rokotuksin parannetaan arkea ja lievennetään
tarttumisen pelkoa kotona
• Estetään myös tarttumista edelleen ja edelleen, sekä
tarttuvaan tautiin liittyvää stigmaa

13. Uusin ryhmä: Työharjoittelussa
tartuntavaaraan joutuvat
• Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja-, kätilö-, laboratorio-, rtg- ja
lähihoitajaopiskelijat, ensihoidon opiskelijat
• Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat
• Hammashoitaja- ja suuhygienistiopiskelijat
• Välinehuollon opiskelijat
• Rikosseuraamusalan vanginvartija- ja poliisiopiskelijat
(Harkinnan mukaan muita opiskelijoita)

14. Harkintaa auttamaan
hep B tartunnan riski riippuu:
1) Työn/työharjoittelun luonteesta
• Annetaanko parenteraalisia pistoksia, onko tipan laittoa, haavojen ompelua
tms., jonka yhteydessä potilaan verta voisi joutua ihon läpäisevään
haavaan
• Yleisin haaveri on neulanpistotapaturma
2) Hepatiitti B -kantajien määrästä hoidettavien/asiakkaiden
joukossa
3) Altistuksen jälkeisten toimenpiteiden tehosta
• Hepatiitti B -immunoglobuliini, altistuksen jälkeinen rokotusohjelma
Anttila V-J ym. Veritartuntavaara työssä, 2000, mukailtu

15. Hepatiitti B on neulanpiston
yhteydessä helpoimmin tarttuva virus
• HBe-Ag pos veren kontaminoimaan neulanpistoon liittyy 20–
25 %:n suuruinen tartuntariski
• HBs-Ag pos neulanpiston jälkeen riski on 5 %
• Tartunnan saaneista valtaosa paranee akuutin
maksatulehduksen jälkeen
• Krooniseksi viruksenkantajaksi jää aikuisista 5%, ja heistäkin
vain osalle kehittyy krooninen hepatiitti B –tulehdus
Riski vakaville seuraamuksille esim. lähihoitajalla erittäin pieni!
Veritartuntavaara työssä, Työterveyslaitos 2008

16. Ulkomaalaiset opiskelijat?
• Oikeus rokotteeseen opiskeluterveydenhuollossa liittyy
yleiseen oikeuteen käyttää opiskeluterveydenhuoltoa
• Lyhytaikaisiin harjoitteluihin tai vierailuihin Suomessa ei
yleensä liity merkittävää riskiä
• Jos näin työharjoittelun olosuhteista johtuen kuitenkin on, eikä
henkilöllä ole Suomessa kotikuntaa tai oikeutta käyttää
opiskeluterveydenhuollon palveluja, tulee hänen itse
huolehtia hepatiitti B rokotuksestaan

17. Rokotusohjelman tulevaisuus?
Tiedote verkkosivuilla 9.3. 2016
Työryhmä selvitti mm. hepatiitti B -infektioiden yleisyyttä sekä niistä johtuvaa terveyspalveluiden käyttöä ja
kustannuksia Suomessa. Myös infektiosta johtuvat menetykset elinvuosissa ja elämänlaadussa arvioitiin.

18. Ennustetut Hep B -tautitapaukset ilman
pikkulasten rokotusohjelmaa (/58 000)
Näistä osa olisi siis pikkulasten rokotusohjelmalla estettävissä.
Oireisia akuutteja infektioita

19. Yleinen pikkulasten rokotusohjelma pystyy
estämään vain pienen tautitaakan!
Tapaukset, ei pikkulasten
rokotusohjelmaa
Pikkulasten
rokotusohjelmalla
estettävät
tapaukset
0-19 20-39 40-64 65+ Yhteensä Yhteensä
Akuutti, oireeton 6,3 20,0 6,2 0 32,4 29,0
Akuutti, oireinen 0,3 4,4 3,6 0 8,2 7,4
Krooninen 1,6 1,4 0,4 0 3,5 3,1
Maksakirroosi 0 0,8 0,8 0,3 1,9 1,7
Maksasyöpä 0 0,4 0,5 0,2 1,2 1,1
Hepatiitti B
kuolema 0 0,8 1,2 0,6 2,5 2,3

20. Työryhmän suositukset käsitellään 6.6. 2016 KRARissa
• Nykyistä kohdennettua ohjelmaa jatketaan
• Pienen tautitaakan vuoksi erillistä hepatiitti B -rokotetta ei
sisällytetä rokotusohjelmaan kaikille syntyville lapsille
• Jos saadaan 6 valenttinen rokote (DTaP-IPV-Hib-Hep B)
riittävän halvalla à voidaan ottaa kaikille syntyville lapsille
ohjelmaan (3, 5,12 kk)
• Raskaudenaikaista infektioseulontaa, tartuttavan äidin vauvan
rokottamista ja etenkin äidin ohjaamista arvioon ja
mahdolliseen hoitoon tehostetaan. Myös lapsen rokotusten
onnistuminen varmistetaan!

21. Mikäli yleinen ohjelma ei toteudu, työryhmä
ehdottaa, että kohdennettuun ohjelmaan
lisätään: käsitellään 6.6. 2016 KRARissa
• toisen polven siirtolaisina Suomessa syntyvät vastasyntyneet,
kun isä tai äiti on syntyisin korkean tai keskikorkean (high
intermediate) ilmaantuvuuden maasta
• 5-vuotiaat tai sitä nuoremmat päiväkotilapset ryhmässä, jossa
tiedetään jollain lapsella olevan krooninen hepatiitti B –
infektio
• hepatiitti C -positiivisten äitien vastasyntyneet lapset
Lisätään kohdennetun ohjelman rokotusaiheisiin myös miehet,
joilla on seksiä miesten kanssa

22. Lisäksi työryhmä muistuttaa
immunopuutteisista!
• Hep B -infektio voi vaikeutua huomattavasti
immunosuppressiota aiheuttavien lääkehoitojen aikana
• Eurooppalainen suositus kehottaa rokottamaan kaikki
immunosuppressiivista hoitoa esim. syövän, tulehduksellisten
suolistotautien, ihotautien tai reuman vuoksi saavat
• Suomessa tartuntariski vähäinen à kaikkien yllä mainittujen
potilasryhmien rokotukset eivät ole perusteltuja
• On kuitenkin muistettava hep B:n riski esim. matkustettaessa
( rokotus hoitavan tahon tai potilaan kustannuksella)

23. Kiitos!
24.8.2017 23

24. On arvioitu, että ihon läpäiseviä vammoja
saavat:
kirurgit 8–13/v
synnytyslääkärit 4/v
vuodeosastolla työskentelevät lääkärit vajaat 2/v,
päivystyspoliklinikan henkilökunta 0,4/v
ensihoitohenkilökunta 0,2/v
(Bell 1997)
ja
anestesiahenkilökunta 0,42/ v
(Greene ym. 1998).