Helena Vorma Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2.12.2019, THL

1. 10.12.2019
Tuulia Rotko, Helena Vorma
Kansallinen mielenterveysstrategia
2020-2030, valmistelu

2. TAUSTAA
Aikaisempi ohjelmatyö onnistunutta:
• Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 – 2015
• Kansallinen itsemurhaprojekti 1986-1996
Mielenterveyden merkitys on kasvanut:
• Suomessa heikentyneen mielenterveyden aiheuttamat
kustannukset ovat 5,3 % BKT:sta eli vähän yli 11 miljardia euroa
(Health at a Glance: Europe 2018)
• Mielenterveyshäiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä 43 %
vuonna 2018
2 2.12.2019 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

3. VALMISTELU
• STM:n asettama asiantuntijaryhmä 10.8.2018 - 31.12.2019
• Tavoitteet: Mielenterveysstrategia ohjaa mielenterveystyötä vuoteen
2030 ja turvaa mielenterveyspolitiikan jatkuvuutta, tavoitteellisuutta ja
ajantasaisuutta. Strategia kattaa myös päihdepalvelut ja sisältää
itsemurhien ehkäisyohjelman.
• Tehtävä kattaa seuraavat osa-alueet:
• Kaikille mahdollisuus mielen hyvinvointiin ja hyviin arkiympäristöihin
• Mielenterveyden ongelmia ehkäisevä toiminta ja palvelut
• Ihmiset voivat vaikuttaa ja toimia tarvitsemiaan palveluja koskevissa
asioissa
• Kaikki ikäryhmät saavat toimivat palvelut. Erityisesti painotetaan
lasten ja nuorten palveluja sekä palvelujen kokonaisuuksia ja
siirtymävaiheita
• Päätöksenteolla vaikuttavuutta.
3 2.12.2019 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

4. PÄÄMINISTERI RINTEEN HALLITUSOHJELMA
Mielenterveysstrategia
• Laaditaan aiempaa valmistelua hyödyntäen
mielenterveysstrategia, joka näkee mielenterveyden pääomana,
turvaa mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa
oleviin rakenteisiin, ehkäisee itsemurhia ja vahvistaa
ammattilaisten osaamista. Samalla uudistetaan mielenterveys- ja
päihdelainsäädäntö.
4 2.12.2019 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

5. HALLITUSOHJELMA (2)
Palvelujen parantaminen
• Madalletaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden
saamisen kynnystä, parannetaan oikea-aikaisuutta ja saatavuutta
osana peruspalveluja.
• Sosiaali- ja terveyskeskuksen tarjoamiin palveluihin kuuluvat…
mielenterveys- ja päihdetyön perustason palveluja…
…mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja laadun
kehittäminen on tärkeä osa uudistusta.
Osatyökykyiset
• Osana osatyökykyisten työllisyyden parantamista: Vahvistetaan
mielenterveyspalveluiden saatavuutta.
2.12.20195 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

6. MIELENTERVEYSSTRATEGIAN
VALMISTELUN RAKENNE
• Valmistelusta vastaava asiantuntijaryhmä
• STM:n ohjausryhmä
• STM:n virkamiesverkosto
• Ministeriöiden välinen yhteistyöryhmä: VM, OKM, TEM, SM, OM,
PLM,YM, MMM, STM pj
• THL:n itsemurhien ehkäisyn verkosto
6 2.12.2019 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

7. VALMISTELUUN LIITTYVÄT SELVITYKSET
• Kurki-Kangas L. Keskeisten verrokkimaiden kansallisten
mielenterveysstrategioiden tarkastelu. Sosiaali- ja
terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:17
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161415
• Raivio H & Appelqvist-Schmidlechner K. IPS -Sijoita ja valmenna
työhönvalmennuksen mahdollisuudet Suomessa. Työpaperi
23/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161415
• Selvitys itsemurhien syistä (THL, syksy 2019)
7 2.12.2019 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

8. Muiden maiden
strategioita
• Skotlanti (2017–2027)
• Ruotsi (2016–2020)
• Kanada (2012-)
• Australia (2017–2022)
• Englanti (2017–2020/21)
• Norja (2017–2022)
Leena Kurki-Kangas 2019
82.12.2019 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

9. MIELENTERVEYSSTRATEGIA
Asiantuntijaryhmän valitsemat viisi painopistettä:
1. Mielenterveys pääomana
2. Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa
3. Mielenterveysoikeudet
4. Ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut
5. Hyvä mielenterveysjohtaminen
9 2.12.2019 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

10. LUONNOS / PAINOPISTE 1: MIELENTERVEYS
PÄÄOMANA
Mielenterveys on tärkeimpiä asioita ihmisen elämässä. Se vaikuttaa
kaikkeen terveyteen, hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, opiskeluun, työhön ja
koko elämän kulkuun. Ihmisten hyvä mielenterveys vahvistaa
luottamusta, vastavuoroisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta
yhteiskunnassa. Tuottavuus on vahvasti sidoksissa työvoiman
mielenterveyteen. Hyvä mielenterveys tukee koko Suomen
menestymistä.
Mielenterveys on pääomaa, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan:
• Kaikissa elämän vaiheissa
• opiskelussa ja työssä
• arkiympäristöissä, yhteisöissä ja vapaa-ajan toiminnassa
• yhteiskunnan ja ympäristön muutoksissa.
10 2.12.2019 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

11. LUONNOS / PAINOPISTE 2: LASTEN JA
NUORTEN MIELENTERVEYDEN RAKENTUMINEN
ARJESSA
Lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi
mielenterveyteen. Lasten ja nuorten mielenterveys vahvistuu, kun yhteiskunta
toimii niin, että:
• luodaan edellytykset turvalliselle elämälle perheissä ja muissa keskeisissä
kasvuympäristöissä ja yhteiskunnan muutoksissa
• turvataan jokaiselle lapselle yhtäläiset mahdollisuudet hyvään itsetuntoon
ja mielenterveystaitoihin, oppimiseen ja onnistumisen kokemuksiin
• annetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle yhtäläinen mahdollisuus osallistua
turvallisiin ja kehitystä edistäviin harrastuksiin
• turvataan haavoittuvassa asemassa tai elämäntilanteessa olevien lasten ja
nuorten oikeudet
• vähennetään lapsiköyhyyttä
• Vähennetään lasten ja nuorten syrjäytymistä.
11 2.12.2019 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

12. LUONNOS / PAINOPISTE 3:
MIELENTERVEYSOIKEUDET
Mielenterveysoikeuksien toteutuminen suojaa kaikkien mielenterveyttä.
Mielenterveyspalveluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota
mielenterveysoikeuksien toteutumiseen. Mielenterveysoikeuksiin kuuluvat:
• hyväksytyksi tuleminen ja syrjimättömyys
• ihmisarvon ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä tietoisuus niistä
• yhdenvertainen oikeus asumiseen, opintoihin, työhön, toimeentuloon ja
sosiaaliseen osallisuuteen
• oikeus hyvään ja vaikuttavaan hoitoon silloin, kun se on tarpeen
• oikeus määritellä itse ne asiat, jotka auttavat selviytymään arjessa, ja saada
siihen tarvittava tuki
• oikeus vaikuttaa kansalaisena, päätöksenteon osapuolena, vertaistoimijana ja
kokemusasiantuntijana
• oikeus käyttää kansalliskieliä ja saada riittävä tulkkaus- ja käännösapu, kun
käyttää mielenterveyspalveluita.
Mielenterveysoikeuksien saavuttamiseksi tarvitaan työtä ennakkoluulojen,
virheellisten käsitysten ja vastakkain asettelun voittamiseksi.
12 2.12.2019 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

13. LUONNOS / PAINOPISTE 4: IHMISTEN
TARPEIDEN MUKAISET, LAAJA-ALAISET
PALVELUT
Palvelut vastaavat ihmisen tarpeita, kun varmistetaan, että:
• ne ovat asiakaslähtöisiä, ikävaiheeseen sopivia ja käyttäjät kokevat ne
itselleen soveltuviksi
• ne ovat saavutettavia, oikea-aikaisia, laadukkaita ja vaikuttavia
• ne ovat joustavia, yhteen sovitettavia ja jatkuvuutta tukevia
• ne edistävät kuntoutumista
• ne noudattavat yhdenvertaisuusperiaatetta; palvelujen suunnittelussa
otetaan erityisesti huomioon ryhmät, jotka muuten olisivat vaarassa
jäädä eriarvoiseen asemaan
• ne ottavat huomioon omaiset ja läheiset sekä voimavarana että tuen
tarvitsijoina
• henkilöstön ammattitaitoa pidetään yllä
• vakavia psyykkisiä sairauksia ja päihdehäiriöitä sairastavien ihmisten
fyysisen terveyden hoito toteutuu yhdenvertaisesti muun väestön
kanssa.
13 2.12.2019 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

14. LUONNOS / PAINOPISTE 5:
HYVÄ MIELENTERVEYSJOHTAMINEN
Mielenterveystyötä ohjataan ja johdetaan suunnitelmallisesti
kokonaisuutena ylittäen hallinnolliset rajat:
• Johtamisessa tukeudutaan parhaaseen tietoon ja teknologiaan
• Varmistetaan ajankohtaisen ja ennakoivan tutkimustiedon
saatavuus
• Johtamisessa käytetään parhaiten soveltuvia indikaattoreita ja
niitä seurataan
• Mielenterveyslinjauksien toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja
sen toimenpide-ehdotuksia painotetaan ja muotoillaan uudestaan
tarpeen mukaan.
14 2.12.2019 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

15. PALVELUT
1. Palveluja koskeva lainsäädäntö – voimavarojen optimaalinen käyttö,
riittävyys, yhteensovittaminen
2. Painotus perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollon kehittäminen
3. Käyttäjien näkemykset huomioon
4. Fyysinen terveys, myös suunterveydenhuolto
5. Psykososiaalisten hoitomuotojen ja interventioiden saatavuus
6. Sosiaalihuollon edellytykset tarjota oikea-aikaisesti sosiaalipalveluja,
toimeentulon varmistaminen
7. Tutkimukseen perustuvat edistävät, ehkäisevät, hoidon ja kuntoutuksen
menetelmät käyttöön
8. Helposti saavutettavia, asiakkaidensa arkiympäristöihin tuotavia monipuolisia
palveluja erityisesti erilaisista syistä vaikeasti tavoitettaville tai
syrjäytymisriskissä oleville ihmisille, vaikeimmin autettavia henkilöitä tulee
hakea etsivällä työllä
9. Eri ympäristöissä, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa, työpaikoilla ja
tuetussa asumisessa toteutettavia tutkimuksella hyviksi havaittuja
toimintamalleja käyttöön
10.Otetaan hankintoja koskevassa lainsäädännössä huomioon palvelujen
koordinoimisen, jatkuvuuden ja laadun tärkeys
2.12.201915 Opioidikorvaushoidon verkostopäivä 2019/Helena Vorma

16. https://stm.fi/mielenterveyslinjaukset
Mielenterveysstrategia STM:n sivuilla: