Miia Metsänen, palvelupäällikkö, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Sijaishuollon palvelut, Tampereen kaupunki ja Anna Hemmi, Kehittämiskoordinaattori , TAYS Lastenpsykiatria. LAPE-muutosohjelman työpajan 3.11.2016 esitys.

1. ERIKOISSAIRAANHOIDON
JA
LAPSIPERHEIDEN
SOSIAALIPALVELUIDEN
HYBRIDITYÖMALLI
YHTEISTYÖTÄ YLI RAJAPINTOJEN

2. TAVOITE HYÖDYT
} yhdistää eri
organisaation toimijat
(lapsiperheiden
sosiaalipalvelut,
erikoissairaanhoito)
saumattomaan
yhteistyöhön yhteisissä
asiakkuuksissa
} asiakas saa oikea-
aikaiset palvelut
oikeasta paikasta à
lapsi/nuori ja perhe
keskiössä
} osaamisen ja
voimavarojen
tehokkaampi
hyödyntäminen
} palvelujärjestelmän
integrointi

3. } yhteinen kouluttaminen, työkierto
} yhteiset sovitut toimintatavat:
◦ Neuvottelukäytännöt
◦ Dokumentointi
◦ työparityöskentely
ja niiden jalkauttaminen
} henkilöstön ja asiakkaiden jatkuva osallistaminen
yhteisen työn kehittämiseen

5. } Koonti Lasten mielenterveystyön palveluverkon 7 kohdan
tarkistuslistan
http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=shp00964
käyttökokemuksista kevät-kesä 2016:
Tarkistuslistan kohdat 1-3 ja 5 toteutuvat hyvin ja usein:
1. Lapseen tai perheeseen liittyvä huoli on kerrottu perheelle, määritelty ja
siitä seuraavat toimet on päätetty sekä kirjattu
2. Lapsella ja perheellä on sovittu työntekijä, jonka he ovat tavanneet ja
jonka yhteystiedot heillä on tiedossaan
3. Lapsen arjen sujumisen kannalta olennaiset työntekijät osallistuvat
yhteistyöverkoston kokouksiin säännöllisesti
5. Lapsi on ollut itse paikalla hänestä puhuttaessa ja saanut kertoa mitä
ajattelee tilanteestaan ja mitä toivoo avukseen. Hänelle on kerrottu
hoitosuunnitelma ja varmistettu, että hän on sen ymmärtänyt

6. } Kohdat 4, 6 ja 7 toteutuvat sattumanvaraisesti tai jossain määrin:
4. Kirjallinen hoitosuunnitelma/toimintasopimus on annettu perheelle ja
hoitoon osallistuville verkoston jäsenille
6. Hoitosuunnitelmassa/toimintasopimuksessa on määritelty, mitä lapsen ja
perheen voinnissa pitää arvioida (esim. oppimiskyky, lapsen vointi,
vanhemmuus jne.) ja kuka arvioi esim. 6 kk:n välein, onko lapsi ja perhe
hyötynyt
7. Työnteko eri toimijoiden kesken on määritelty ja työntekijät pitävät
yhteyttä lapsen arjen sujumisen turvaamiseksi

7. } viranomaisneuvottelu ennen vanhempien/perheen tapaamista = asiantuntijat
valmistautuvat
} viranomaisneuvottelusta tehdään esityslista vanhemmille tapaamista varten
} viranomaisneuvottelussa ei saa tehdä päätöksiä, vaan ne tehdään vanhempien läsnä
ollessa
} neuvottelussa mukana vain olennaiset työntekijät
◦ ei olla vain kuulolla, vaan aktiivinen osallistuminen
} kun viranomaisilla on lapsesta/perheestä huolta, on erittäin tärkeää miettiä
konkreettisesti, mitä huolille voidaan tehdä, pelkkä huolien toteaminen ei auta!
} täydellisessä palaverissa joku kirjaa suunnitelmaa/muistiota samanaikaisesti siten, että
läsnäolijat näkevät heti, mitä kirjataan
} muistiosta saa neuvottelun päätteeksi tulosteen/kopion mukaansa
} vanhempien huolet kirjataan myös
} kirjataan tavoitteet vanhemmille
} nimetään kuka tekee mitäkin
} työntekijän jämptiys
◦ palaverin ei ole tarkoitus olla vanhemman terapiasessio
} Lapsen huomioiminen neuvottelussa: vanhempi ei pysty keskittymään neuvotteluun eikä
saa sanottua asioita, jos näkee, että lapsi on neuvottelussa hajanainen
◦ hyvä, jos lapsi on osan aikaa läsnä

8. } Yhteistyöneuvottelu – runko/esityslista otettu
käyttöön 1.10.16 alkaen->kerätään palaute
joulukuussa->tarvittavat muutokset
} Digitalisaation hyödyntäminen
} Toimintamallin jalkauttaminen, työntekijöiden
ja esimiesten sitouttaminen