Eriarvoisuuden kaventaminen maakunnissa
•
0 gefällt mir•473 views
Rotko Kajaani Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivä 13 10 2016
Empfohlen
Empfohlen
Weitere ähnliche Inhalte
Was ist angesagt?
Was ist angesagt? (20)
Ähnlich wie Eriarvoisuuden kaventaminen maakunnissa
Ähnlich wie Eriarvoisuuden kaventaminen maakunnissa (20)
Mehr von THL
Mehr von THL (20)
Eriarvoisuuden kaventaminen maakunnissa
- 1. Eriarvoisuuden kaventaminen maakunnissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivät 2016 13.10.2016, Kajaani Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko, THL
- 2. 13.10.2016 2Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko Esityksen jäsentely • Mistä puhutaan, kun puhutaan eriarvoisuuden kaventamisesta? • Mikä on tilanne hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa maakunnissa? • Miten eriarvoisuutta voidaan vähentää? • Tavoitteenasettelu • Yhteistyö • Toimet • Tieto • Lopuksi
- 3. Mistä puhumme, kun puhumme eriarvoisuudesta? Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 3 Sukupuoli? Asuinalue? Siviilisääty?Etninen tausta? Äidinkieli?Sosioekonominen asema? 13.10.2016
- 4. Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa • Matalasti koulutetuilla ja pienipalkkaisilla on keskimäärin enemmän ongelmia hyvinvoinnin eri osa-alueilla kuin korkeasti koulutetuilla ja suurituloisilla – Erot hyvinvoinnin osa-tekijöissä ilmenevät esimerkiksi työllisyydessä, työoloissa, toimeentulossa, elinoloissa, osallisuudessa ja terveyspalveluiden saatavuudessa – Terveyserot ilmentävät sosiaalista eriarvoisuutta ja niitä voidaan mitataan eroina terveydentilassa, sairastavuudessa, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa • Erot väestöryhmien välillä ovat selkeitä ja johdonmukaisia: – Eri terveysosoittimien mukaan – Eri ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla – Sosioekonomisen aseman eri osoittimien mukaan Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 413.10.2016
- 5. Video (2 min) • Poista esteet - päättäjänä voit vaikuttaa eriarvoisuuteen -video https://www.youtube.com/watch?v=dywt7T_aXis Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 513.10.2016
- 6. Pirullinen ongelma 1) Ymmärrys perehtymällä asiayhteyteen, määrittely muokkaa ratkaisua 2) Ei selkeää alkua tai loppua 3) Ratkaisut eivät oikeita tai vääriä, vaan parempia tai huonompia 4) Uniikkius 5) Ei määriteltävissä olevaa ratkaisujoukkoa, vaan kokeilemalla oppiminen 6 Lainattu valtiosihteeri O.-P. Heinonen 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko
- 7. Edellytykset pirullisten ongelmien ratkaisulle – Luottamus – Yhteinen tilannekuva ja ratkaistavan ongelman määrittely – Vuoropuhelun, -vaikutuksen ja yhteistyön kulttuuri – Kyky synnyttää yhteistä sitoutumista kaikkien ongelmaan kytkeytyvien tahojen kesken – Aikaa – Luovia räätälöityjä ratkaisuja, paradoksien hallintaa – Päätöksenteko ja toimeenpano kytkeytyvät yhteen – Avoimuus 7 Lainattu valtiosihteeri O.-P. Heinonen 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko
- 8. THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010- 2012) 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 8
- 9. Koettu terveys, keskitasoinen tai huono 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 9
- 10. Työkykyisyytensä heikentyneeksi (enintään 7/10) arvioivien osuus (%), 20-74 v. 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 10
- 11. 13.10.2016 11
- 12. Kuntajohto > Sitoutuminen > Terveyserojen kaventaminen tavoitteena 2015 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 12 Hyvä tulos (75–100) Parannettavaa (25–74) Huono tulos (0–24) Tieto puuttuu Lähde: TEAviisari
- 13. 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 13 Hyvä tulos (75–100) Parannettavaa (25–74) Huono tulos (0–24) Tieto puuttuu Lähde: TEAviisari Kuntajohto > Valtuustolle raportoitu > Väestöryhmien välisiä terveyseroja 2015
- 14. Mitä eriarvoisuuden vähentämiseksi voi tehdä? 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 14 Kuva: Saskatoon Health Region Advancing Health Equity
- 15. 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 15 Tavoitteen asettelu Yhteistyö Tieto, seuranta, arviointi Tiedosta toimintaan Mitkä ovat kaventamisen keskeiset osa-alueet? Rotko ym. YP 79/2014 Kenen tavoite/ vastuu? • Onko tietoa ilmiöistä ja sen kehityksestä? • Onko tietoa keinoista ja niiden vaikuttavuudesta? • Mitä johtopäätöksiä tehdään? • Mitä tulee tehdä? • Kenen kanssa? • Missä rakenteissa ja millä tavoilla?
- 16. Miksi hyvinvointi- ja terveyseroja kannattaa kaventaa kaikki hyötyvät • Sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa ja terveydessä eivät ole väistämättömiä • Erot tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä • Eriarvoisuuden kaventamistavoite on kirjattu mm. terveydenhuoltolakiin ja Terveys 2015 -kansanterveysohjelmaan • Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen kannattaa palvelujen riittävyyden turvaaminen sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy työvoiman riittävyyden turvaaminen taloudelliset säästöt yhteiskunnalle 13.10.2016 16Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko
- 17. 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 17 Mitä mahdollisuuksia kaventamistoimilla on? Jos kaikki suomalaiset voisivat yhtä hyvin kuin korkeasti koulutetut, vähenisi sairauksien, kuolemien, toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin ongelmien yleisyys seuraavasti: Infograafi, THL: Terveyseroilla hukataan työ- ja elinvuosia
- 18. SITOUDU: Hyvinvoinnin edellytykset luodaan yhdessä 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 18 Hyvinvointi rakentuu eri osa-alueista; kaikkien toimijoiden tulee kantaa vastuu hyvinvoinnin edellytyksistä Eri tahojen yhteistyö on välttämätöntä eriarvoisuuden vähentämiseksi Vaikutusten ennakkoarvioinnilla varmistetaan että päätökset toteuttavat kaventamisen tavoitteita eivätkä lisää eriarvoisuutta Kaikkien hallinnonalojen olisi tunnistettava toimintansa vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen
- 19. Hyvinvoinnin edellytykset luodaan yhdessä – kaikkia toimijoita tarvitaan 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 19
- 20. MUUT ALUEEL- LISET TOIMI-JAT Poliisi, osaamis- keskus, järjestöt 20 Yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet SOTE Oman alan Terveyden, hyvinvoinnin ja terveyserojen seuranta, arviointi ja hv-kertomus PALVELULAITOS Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana ehkäiseviä ja korjaavia palveluita MAAKUNTA HYTE - Strategia, työnjako, osaamisen ja prosessien johtaminen,ja tilaajaosaaminen TYÖVOIMA Oman alan Terveyden, hyvinvoinnin ja terveyserojen seuranta, arviointi ja raportointi MAANKÄYTTÖ Oman alan Terveyden, hyvinvoinnin ja terveyserojen seuranta, arviointi ja raportointi YRITYKSET Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana ehkäiseviä ja korjaavia palveluita KOLMAS SEKTORI Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana ehkäiseviä ja korjaavia palveluita JNE Palaute Tuki Tilaus Palaute SOTEn monialainen HYTE - ryhmä SOTEn monialainen HYTE – ryhmä Hv-kertomus TEKNINEN Oman alan Terveyden, hyvinvoinnin ja terveyserojen seuranta, arviointi ja raportointi SIVISTYS Oman alan Terveyden, hyvinvoinnin ja terveyserojen seuranta, arviointi ja raportointi KEHITTÄMINEN Oman alan Terveyden, hyvinvoinnin ja terveyserojen seuranta, arviointi ja raportointi KUNTA HYTE - Strategia, työnjako, osaamisen ja prosessien johtaminen Maakunnan monialainen HYTE - ryhmä KOLMAS SEKTORI Vapaaehtoisty ön toimija 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko
- 21. 18.10.2016 21 Kunnan ja maakunnan yhteistyö- ja toimeenpanorakenteiden muodostaminen • Yhteistyö- ja toimeenpanorakenteiden muodostaminen osana maakunnan toiminnan valmistelua • Hyvien jo olemassa olevien toimintamallien hyödyntäminen – vastuutahon nimeäminen – alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmät – päätösten ennakkoarviointikäytännöt – alueellinen hyvinvointikertomustyö – yhdyspintapalveluiden suunnittelu – hoito- ja palveluketjuista sopiminen – yhteisten koulutusten ja hankkeiden koordinointi – jne. ovat jo laajasti käytössä, valmistelussa olennaista saada käytännöt osaksi uusien organisaatioiden toimintaa
- 22. Pähkinänsärkijä -efekti 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 22
- 23. Perusterveydenhuolto > Osallistumis- ja vaikuttamistavat: 2016 Koko maa Pohjois-Pohjanmaan maakunta Kainuun maakunta Lapin maakunta Järjestetty keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia Selvitetty asiakkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa Otettu palvelujen käyttä-jiä mukaan terveyskes-kuksen toimielimiin Otettu kehittämisasiakkaita/koke- musasiantuntijoita mukaan palvelujen suunnitteluun/kehittämiseen Järjestetty asukkaille mahdollisuuksia osallistua talouden suunnitteluun Tehty yhteistyötä järjestöjen kanssa Lähde: TEAviisari 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 23
- 24. Hyvinvointi- ja terveyserojen syihin pitää vaikuttaa Terveyden sosiaalisten taustatekijöiden kautta päästään ongelman juurille. Kaikilta hallinnonaloilta löytyy toimia, joilla voidaan vaikuttaa eriarvokehitykseen. a) Rakenteet: Rakenteelliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen yhteiskuntapolitiikan ja terveyspolitiikan keinoin b) Osallisuus: Osallisuuden edistäminen siten, että kaikki pääsevät osalliseksi yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista c) Palvelujärjestelmä: Palvelujärjestelmien eriarvoisuuksien korjaaminen d) Elintavat: Terveyttä edistävien elintapojen tukeminen yhteiskunnallisin toimin 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 24
- 25. Eriarvoisuuden vähentämistoimet elämänkulussa terveellinen ja kestävä ympäristö ja yhteisöt terveellisen elämän (elintason) edellytykset kaikille paras mahdollinen alku elämälle kykyjen/voimavarojen maksimaalinen hyödyntäminen ja elämänhallinta reilu työllisyys ja hyvät työolosuhteet kaikille sairauksien ehkäisemisen roolin ja vaikuttavuuden vahvistaminen Elämänkulku Positiivisten ja negatiivisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten kasautuminen sikiö pikkulapsi koululainen opiskelija työelämä eläkeläinen perheen perustaminen By The Marmot Review Team Feb 2010
- 26. KOHDENNA: Koko väestöön kohdistuvien toimien lisäksi tarvitaan kohdennettuja toimia 1. Koko väestöön kohdistuvat (universalismin periaate) – Esimerkiksi neuvolajärjestelmä, maksuton kouluruokailu ja julkisten paikkojen tupakointirajoitukset 2. Heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvat – Huonompia lähtökohtia kompensoidaan antamalla ylimääräistä tukea – Esim. positiivisen diskriminaation tuki tietyille kouluille ennaltaehkäisemään sosiaalisten ongelmien kasautumista ja kaventamaan koulujen välisiä eroja 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 26 Suhteellisen universalismin periaate: toimet ovat universaaleja, mutta laajuudeltaan ja voimakkuudeltaan oikeassa suhteessa sosiaalisen aseman heikkouteen
- 28. SOTE-palvelujärjestelmässä huomio eriarvoisuuteen • Ehkäisevälle työlle lisää painoarvoa • Kokonaisvaltaisemmat yhden luukun palvelut • Palvelut sinne, missä asiakkaat (kouluterveyshuolto) • Kohderyhmät mukaan suunnitteluun • Räätälöityjä palveluita eri ryhmille tarpeen mukaisesti • Väestölähtöisten tarveanalyysien tekeminen ja ottaminen palvelujen suuntaamisen perustaksi • Terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen tietoa hyvinvointi- ja terveyseroista • ’Asianajo’ –rooli, yhteistyö, eriarvoisuuden syihin puuttuminen • Päivystyksestä jatkoon ohjaus, syrjäytymisriskissä olevien seuraaminen 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 28
- 29. Saavatko kaikki tarvitsemiaan palveluja? Varmista ettei kukaan jää ulkopuolelle www.thl.fi/hyvinvointi-ja-terveyserot/palvelujärjestelmä
- 30. Tieto: Ilmiön näkyväksi tekeminen • Hyvinvointi- ja terveyserojen esille tuominen esimerkiksi hyvinvointikertomuksissa mahdollistaa poliittisen keskustelun kaventamistoimien tärkeydestä ja niiden tavoitteista. • Tarvitaan perustietoa ilmiöstä • Perustieto tulee muotoilla eri intresseihin sopivaksi • Tietojen yhdistely eri lähteistä on tarpeen • Tietoa toimien vaikuttavuudesta • Tietoa kustannuksista 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 30
- 31. Lopuksi: Eriarvoisuuden kaventamiseksi 13.10.2016 Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 31 TUNNISTA ilmiö SITOUDU kaventamistavoit- teeseen poikkihallinnollisesti KOHDENNA eniten tarvitseville, pohdi toimivat keinot, varmista kaikkien tavoittaminen SEURAA toimien vaikutuksia, eriarvoisuuden kehitystä koulutusryhmittäin
Hinweis der Redaktion
- Sukupuoli: Suomessa naiset elävät pidempään kuin miehet (7v.) Siviilisääty: naimisissa olevat terveempiä kuin muut asuinalue: Länsirannikon ja Ahvenanmaan asukkaat elävät 2-4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen asukkaat Äidinkieli: ruotsinkieliset terveempiä ja elävät pidempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa niukasti tietoa
- Esteiden poistaminen, mahdollisuuksien lisääminen … käytetään terveyserojen yhteydessä johdonmukaisesti termiä equity tai inequity/inequities WHO:n yleisen käytännön mukaisesti. Margaret Whitehead ja Göran Dahlgren tulkitsivat WHO:lle tekemässään käsitepaperissa (2006, 4) ’inequity’ ja ’inequality’ –termit synonyymeiksi. Inequity on sanakirjasuomennoksena epä-oikeudenmukaisuus ja inequality erilaisuus, eriarvoisuus, epätasa-arvo. Inequity-termi sisältää siten ehkä asteen verran vahvemman moraalisen arvoarvostelman kuin inequality (ks. myös Graham 2004b). Epäoikeudenmukaisuus-käännös sopii toisinaan erityisesti politiikkayhteyksiin, mutta useissa varsinkin epidemiologisia havaintoja koskevissa yhteyksissä termin health inequity luontevin suomennos on alkuperäistä englanninkielistä neutraalimpi terveysero. (Palosuo, 2013)