Elina Renko: Kysy ja neuvo aikuissosiaalityössä

www.helsinki.fiwww.helsinki.fi
Kysy ja neuvo aikuissosiaalityössä: case alkoholi
Elina Renko, Puheeksiotto ja mini-interventio kuuluu meille - maakunnat muutoksen
mahdollistajia, 15.11.2017,
Helsingin yliopisto, Sosiaalipsykologian oppiaine, elina.renko@helsinki.fi
elina.renko@helsinki.fi
24/09/
15
1

Kysy ja neuvo: Mini-interventio
Kysy ja neuvo: Miksi?
Kysy ja neuvo: Miten?

www.helsinki.fiwww.helsinki.fi 24/09/15Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Kysy ja neuvo: Mini-interventio

Mini-interventio
• Mini-intervention sisältää ongelmakäytön tunnistamisen ja
asiakkaan tilanteeseen suhteutetun lyhytneuvonnan.
• Alkoholinkäytön mini-interventio ei ole yksi ja yhtenäinen
käytäntö vaan pikemminkin sisällöltään moninainen
interventioiden perhe.
• Mini-interventioissa sovelletaan lukuisia motivoinnin sekä
itsesäätelyn ja pystyvyyden vahvistamisen tekniikoita.
(Anderson & al. 2005, 123–131; Seppä 2005, 19.)

Mini-intervention paikka aikuissosiaalityössä
• Mini-interventiota on hyödynnetty laajimmin terveydenhuollossa.
Terveydenhuollon ja sosiaalityön kontekstit eroavat toisistaan
(ks. esim. Haakana & al. 2001; Juhila, 2006) ja on syytä pohtia,
millaisia erityispiirteitä puheeksiotolla ja neuvonnalla voisi
sosiaalityössä olla.
• Sosiaalityöstä haetaan apua arkielämän selviytymiseen (Juhila,
2006): Puheeksioton ja neuvonnan sisältönä voisi sosiaalityössä
olla ainakin palautteen antaminen asiakkaan alkoholinkäytön
sosiaalisista riskeistä ja pyrkimys näiden riskien vähentämiseen
(Renko, arvioitavana).

Otetaanko sosiaalityössä puheeksi?
Iso-Britanniassa noin 50 % ammattilaisista ilmoitti kysyvänsä
asiakkaan alkoholinkäytöstä erittäin usein tai usein, toinen puoli
harvoin, joskus tai ei koskaan (Galvani ym., 2014).
Australiassa joka toinen ammattilainen ilmoitti antaneensa
neuvontaa ja kaksi viidestä ohjanneensa asiakkaita päihdehoitoon
(Roche & Pidd, 2010).
Suomessa sosiaalihuollon peruspalveluiden ammattilaiset
ilmoittivat kysyvänsä asiakkaan alkoholinkäytöstä yleensä
tilannearvion yhteydessä ja asiakkaista noin joka toinen raportoi,
että häneltä on kysytty viimeisen vuoden aikana alkoholinkäytöstä
(Alho, 2017).

Kysy ja Neuvo: Miksi?

Alkoholin ongelmakäyttö on yleistä
• Suomalaisista alkoholin ongelmakäyttäjiin kuuluu joka viides
mies ja joka kymmenes nainen, usein tietämättään.
• Mitä varhaisemmassa vaiheessa alkoholin ongelmakäyttö
tunnistetaan ja siihen puututaan, sitä pienempi on sekä
haittojen riski että varsinaisen päihdehoidon tarve.
(Härkönen & al. 2017; Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma,
2015.)

Suurin osa alkoholin ongelmakäyttäjistä ei päädy
tekemisiin päihdepalveluiden kanssa
• Peruspalveluilla tärkeä rooli varhaisessa puuttumisessa (Bien &
al. 1993; Egerer, 2014).
• Tehokkaaksi alkoholipolitiikan keinoksi todettu mini-interventio
helpottaa ja tehostaa varhaista puuttumista (esim. Babor & al.
2006; Ballesteros & al. 2004; Kaner & al. 2009; OECD 2015,
110–111).

Alkoholin ongelmakäyttö näkyy harvoin päällepäin.
Mini-interventio auttaa tunnistamaan ongelmakäytön
jo ennen näkyviä seurauksia tai haittoja
Alkoholin riskikäyttö Huomattava riski alkoholihaittojen
kehittymiseen, ei vielä merkittäviä
haittoja tai riippuvuutta.
Yhden tai
useamman kerran
mini-interventio
peruspalveluissaAlkoholin haitallinen
käyttö
Selvästi tunnistettavia
alkoholinkäytön aiheuttamia haittoja,
ei riippuvuutta.
Alkoholiriippuvuus Oireyhtymä. Juomishimo, sietokyvyn
kasvu ja ainakin ajoittainen
kykenemättömyys hallita
alkoholinkäyttöä yrityksistä
huolimatta.
Hoito perus- tai
erityispalveluissa
Taulukko 1. Alkoholin ongelmakäytön muodot ja mini-intervention hyödyntäminen

Mini-interventio soveltuu periaatteiltaan sinne,
missä asiakkaita kohdataan
• Sosiaalityö on lupaava ja otollinen ympäristö mini-interventiolle
(Schmidt & al. 2013).
• Sosiaalityön asiakaskohtaamiset tarjoavat mini-interventiolle
otollisia hetkiä (Schmidt & al. 2015).

Alkoholin ongelmakäyttö on sosiaalinen
ongelma
• Kytkeytyy usein muihin elämänhallinnan vaikeuksiin ja
ongelmavyyhteihin (Pekkarinen, 2015, 167).
• Kietoutuu usein esim. vaikeaan työllistymiseen, taloudellisiin
hankaluuksiin, lähisuhdeväkivaltaan, asumiseen liittyviin
pulmiin, ihmissuhdeongelmiin, eristäytymiseen, unihäiriöihin,
masentuneisuuteen ja ahdistusoireisiin (Aalto & al. 2008, 14–
15; Matinlompolo & Vilenius, 2008, 45).
• Ongelmavyyhtien ratkomisessa tarvitaan sosiaalityön
ammattitaitoa; kykyä nähdä asiakkaan elämäntilanne
kokonaisuutena ja hahmottaa monitasoisia tarpeita (Galvani,
Hutchinson & Dance, 2013).

Mini-interventio istuu osaksi tilannearviota
• Sosiaalityö tarkastelee asiakkaan tarpeita ja tilannetta
kokonaisuutena.
• Alkoholinkäyttö on osa asiakkaan kokonaistilannetta ja
tilannearvion teko edellyttää näin ollen keskustelua aiheesta:
Millainen asema alkoholinkäytöllä asiakkaan elämässä on ja
vaikuttaako käyttö muihin elämän osa-alueisiin.
(Helsingin kaupunki, 2010; Renko, 2016.)

Sosiaalityöntekijät ovat motivoivan
vuorovaikutuksen ammattilaisia
• Ammattilainen voi rohkaista asiakasta puhumaan
alkoholinkäytöstään empaattisella, kunnioittavalla,
asiakaslähtöisellä ja luottamuksellisella kommunikaatiolla.
(Gandin & al. 2015, 56; Renko, 2016.)

www.helsinki.fi
Kysy ja neuvo: Miten?

www.helsinki.fi
Menetelmänä laadullinen asennetutkimus (Vesala & Rantanen,
2007). Aikuissosiaalityön asiakkaiden (N=14) ja ammattilaisten
(N=14) haastattelut.
Pyysin haastateltavia kommentoimaan kahdeksaa
alkoholinkäytön puheeksiottoa ja käyttöön liittyvää neuvontaa
koskevaa väittämää.
Miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituvat
väittämiin? Asennoituvatko asiakkaat ja ammattilaiset väittämään
samoin, vai onko asennoitumisessa eroja?
Mitä asennoituminen kertoi siitä, miten aikuissosiaalityössä
kannattaa kysyä alkoholinkäytöstä ja tarjota aiheeseen
liittyviä neuvoja?
Tutkimusesimerkki: Menetelmä ja aineisto

Miten?
• Puheeksiotto ja neuvonta osana sosiaalityötä
• Motivoivaa vuorovaikutusta hyödyntäen
• Vuorovaikutuksen dynamiikkaa tunnustellen

Puheeksiotto ja neuvonta osana sosiaalityötä

Puheeksiotto ja neuvonta osana sosiaalityötä
• Työrooliin istuvuus (role legitimacy) ja omaa pätevyyttä koskeva
varmuus (role adequacy) lisäävät sosiaalityön ammattilaisen
halukkuutta keskustella asiakkaiden alkoholinkäytöstä
(Loughran ym., 2010; Shaw ym., 1978).
• Puheeksiotto ja neuvonta helpottuu, jos asiakkaat ja
ammattilaiset jakavat ymmärryksen siitä, että puheeksiotto ja
neuvonta kuuluvat sosiaalityöhön (Renko, tulossa; Shaw ym.,
1978).
• Yhteisymmärrys ei ole itsestään selvää ja sosiaalityön
vuorovaikutuksessa voi tulla erimielisyyttä siitä, millaisia
oikeuksia ja velvollisuuksia asiakkailla tai ammattilaisilla on
(Juhila, 2003).

Osa omaa toimenkuvaa
tN: Mut sit on tavallaan niinku se ammatillinen rooli jonka kautta
tulee se semmonen niinku velvollisuus sit tai velvollisuus ja
velvollisuus mut kuitenki semmonen niinku pitää tarttua myöskin
niihin asioihin.
tL: Mun mielestä se kuuluu mun ammattiin ottaa se alkoholinkäyttö
puheeks, et mä en koe sitä vaikeena, et mä kartotan samalla aina
kaikki päihteidenkäytön myös huumeidenkäytön ja ja tupakan
polton ja kaikki.

Osa omaa toimenkuvaa, koska...
tF: Pitkäaikaistyöttömyys tuo mukanaan alkoholinkäyttöä, toisaalta
alkoholinkäyttöä on voinu olla jo työelämässä mikä on johtanu sitte
työttömyyteen, tullu irtisanomisii tai itte lähteny töistä.
tJ: Et yleensä meidän asiakkaat on ihmisiä, joilla on muutenkin jo
elämässä, ei välttämättä mee niin hyvin ja silloin se on jotenkin
aika luonteva konteksti niinku ottaa puheeks myös se
alkoholinkäyttö ja kysyä siitä, ja tietenkin sen kokemuksen
perusteella et hyvin useinhan nää ongelmat kasaantuu eli kun on
paljon muita ongelmia ni sit on myöskin sen viinan kanssa
ongelmia.
.

Kuuluu ammattilaiselle
aI: Mä oon saanu sellasen kuvan et niien työ on kysyy se joka
kerta.
aL: Että kyl ne nyt haluu tietää mis mennään ja mun mielestä
tietyissä tapauksissa niil on oikeuskin siihen.
aE: Moni on helpottunu, jos se otetaan puheeks jos ei ite uskalla
ottaa.

Hankala osa sosiaalityötä?
aM: Vaikka se on sosiaalinen ongelma niin ihmiset monta kertaa ei
todellakaan halua puhua näistä asioista sospuolella koska he
ajattelee et niiltä tiputetaan joitain näitä sosiaalisia oikeuksia,
etuuksia.
aD: Jos joku sosiaaliohjaaja tulis silleen et, sillee et tiettekste mä
oon vähän huolissani tosta sun alkoholinkäytöstä, mä oisin vähän
silleen mitä, mitä, mitä? Tai siis sillee et niinku näytänksmä siltä et
mä teen jotain sillee semmosta ylijuhlintaa.

Tunnustus sosiaaliseksi ongelmaksi?
tI: Alkoholi aiheuttaa näkyviä terveydenhoidon ong- tai siis
sairauksia ja tota se on yleisesti tunnustettu, mut sitten vielä näitä
sosiaalisia ongelmia niin etenkin nää asiakkaat, jotka meillä käy ni
ne ei haluu nähdä sitä linkkiä että hyväksytään se, että terveyteen
liittyen saa puhuu siitä mutta ei sosiaaliasioihin liittyen aina vielä.
aG: Ei mul oo koskaan tullu puheeks sosiaalityöntekijän kans,
enkä mä oo kuullu et joku ois puhunu sosiaalityöntekijän kans
alkoholista.

Johtopäätökset: Osana sosiaalityötä
• Olennaista, että sekä asiakkaat että ammattilaiset jakavat
yhteisen ymmärryksen puheeksiotosta ja neuvonnasta osana
sosiaalityötä.
• Yhteistä ymmärrystä on mahdollista rakentaa ja viestiä
asiakassuhteen osapuolille eri tavoin, että alkoholinkäytön
puheeksiotto ja neuvonta kuuluu sosiaalityöhön (vrt. Juhila,
2003; Renko, arvioitavana).
• Koulutuksen määrä viestii tuleville ammattilaisille siitä, millainen
painoarvo asialle tulisi työssä antaa (Galvani & al. 2013; Renko
2017).
• Johdon, esimiehen ja työtovereiden sekä laajempi poliittinen tuki
tärkeää (Alho, 2017; Gandin & al. 2015, 60).

Motivoivaa vuorovaikutusta hyödyntäen

Motivoivaa vuorovaikutusta hyödyntäen
• Motivointi on puheeksioton ja neuvonnan kulmakivi, keskeistä
pyrkimys asiakkaan voimaantumiseen.
• Sosiaalityön ammattilaiset ovat motivoivan vuorovaikutuksen
ammattilaisia ja esimerkiksi motivoiva haastattelu on heille tuttu
menetelmä.
• Motivoivassa haastattelussa keskeistä on muun muassa
ammattilaisen usko ja empaattinen suhtautuminen asiakkaaseen
sekä asiakkaan muutoshalun vahvistaminen.
(ks. Miller & Rollnick, 2002; Renko, 2016.)

aL: Kyl mun mielestä pitää mennä aika pitkälti asiakkaan ehdoilla
mitä se ite haluaa tehä asian suhteen.
tL: Mun mielest se semmonen niinkun kokonaistilanteen
huomioiminen, että aina täytyy kuitenkin huomioida asiakkaan
henkiset voimavarat ja se jaksaminen...et näkee sen ihmisen joka
siinä on siinä edessä ja kuulee.
Asiakaslähtöisyys, kuuntelu, kiinnostus

aI: Päätös on asiakkaan mut jos sosiaalityöntekijä tukee oikeella
tavalla ja uskoo siihen asiakkaaseen.
aF: Et sosiaalityön puolella ihmiset on ymmärtäny, tai ainaki ne
henkilöt kenen kans mä oon ollu tekemisissä ni on ymmärtäny sen,
että puhuu kuin vertaiselleen eikä jostain ylhäältä ja ymmärtääkin
sen et välillä ihmiset käyttää alkoholia, kun ei ne apua muualta saa.
Tuki, usko, ymmärrys

tO: Tietenki sosiaalityöntekijä voi myöskin lisätä sitä asiakkaan
motivaatiota että tavallaan niinku pohtia sitä alkoholinkäyttöö ja se
siihen liittyviä hyötyjä ja haittoja...se on kuitenkin semmosta niinkun
et se voi vaatia sen asiakkaan oman oivalluksen.
tB: Toki se lähtee siit asiakkaasta itestä se muutos ja mahdollinen
juomisen jättäminen kokonaan pois tai vähentäminen tai näin, mut
kyl mä luulen et ku täst puhutaan niin voi herättää asiakkaas niinku
kysymyksiä et miks mä teen näin ja mitä mä voisin tehdä toisin.
Herättely omaan oivallukseen

aF: Niin etet sitä kautta tietyllä tavalla vaikuttaa siihen et ikään kuin
tää asiakas ite hiffaa et hei hetkinen haloo voiskohan tää nyt sitten.
aJ: No ei suoranaisesti mut se voi just silleen niinku hienovarasesti
ohjata ihmisen tajuamaan et se ois niinku hänen oma idea et nyt
täytyy vähän parantaa elämäntyyliä.
Herättely omaan oivallukseen

tM: Saattaa tulla liian vahvasti tai jotenki vähän, se ei tuukaan siinä
oikeessa hetkessä tai etet jos on kiire niin se voi jotenki tulla sillain
töksähdellen liian nopeesti tai jotenki sanelevastikin.
aL: Jos on semmonen kuulusteluhenki siinä että mitä sä teet
vapaa-ajalla ja paljon sä juot viinaa, käytätsä muuta ja tolleen ni
must tuntuu et suurinosa niinku kokee sen leimaavaks ja silleen
nöyryyttäväks sen tilanteen, silleen et mitä se sulle kuuluu.
Ei kontrollia, sanelua

Motivoivan vuorovaikutuksen periaatteet
• Rakenteen ja perustelun antaminen
• Vastarinnan välttäminen
• Ei-kontrolloiva puhetyyli
• Neuvonnan tyyli tyrkyttämättä
• Eläytyvä ja reflektoiva kuuntelu
• Avoimet kysymykset ja kiinnostus
• Positiivinen palaute ja arvostus
• Valinnanvaran tarjoaminen
(Mukailtu Miller & Rollnick, 2002.)

Johtopäätökset: Motivoiva vuorovaikutus
• Motivoiva vuorovaikutus hahmottuu kannatettavaksi
puheeksioton ja neuvonnan tavaksi sekä asiakkaiden että
ammattilaisten näkökulmasta.
• Sosiaalityöntekijät ovat vuorovaikutuksen ja motivoinnin
ammattilaisia => Mini-interventiota voisi olla sosiaalityössä
mielekästä lähteä rakentamaan motivoinnin ammattitaidon
varaan.
• Asiakasta tulee kannustaa asettamaan tavoite itse.
Ammattilaisella ei siis tarvitse – eikä kannatakaan – olla
ratkaisuja valmiina, niitä on parasta etsiä yhdessä asiakkaan
kanssa.
(Renko, 2016; 2017; arvioitavana.)

Vuorovaikutuksen dynamiikkaa tunnustellen

Vuorovaikutuksen dynamiikka
• Puheeksiotossa ja neuvonnassa on kyse vuorovaikutuksesta.
• Vuorovaikutuksen osapuolet voivat ymmärtää eri tavoin,
millaisesta vuorovaikutusasetelmasta puheeksiotossa ja
neuvonnassa on kyse ja tanssia huomaamattaan erilaisia
kulttuurisia tansseja (vrt. Suoninen, 2000).
• Näin saattaa käydä esimerkiksi silloin, jos asiakas tulkitsee
puheeksioton ongelmakäytön epäilyksi, vaikka ammattilaisen
näkökulmasta kyseessä on sosiaalityöhön kuuluva tilannearvio
(Renko, arvioitavana).

Vuorovaikutuksen dynamiikka
• Vuorovaikutuksen pienetkin sävyt ja sanavalinnat voivat
vaikuttaa siihen, miten vuorovaikutusasetelma tulkitaan ja miten
sitä koskeva jaettu ymmärrys muodostuu tai estyy.
• Puheeksiotto- ja neuvontatilanteessa olisikin tärkeää huomata
sellaiset vuorovaikutuksen kohdat, joista ohipuhuminen alkaa ja
jaetun ymmärryksen muotoutuminen estyy.
(Renko, arvioitavana; Suoninen, 2010.)

Normaali kysymys
tG: Jos mulla nyt on on se 140 asiakasta niin tota..öö..ehkä kolme,
neljä on loukkaantunut siitä.
tL: No ei se itteasiassa ees oo kauheen yleistä, että et tosi harvoin
asiakkaat loukkaantuu siitä.
aF: Sehän on ihan normaali kysymys, onks sulla nälkä, vedätsä
paljon viinaa, siis silleen et eihän se vielä sinänsä anna sulle
mitään stigmaa.
aG: Ei varmaan kukaan loukkaantuis siit et silt kysytään tommoset
peruskysymykset, ei siin oon mitään loukkaavaa jos ei käytä, tai
siis jos se vaik käyttäiski ni sit se vaan vastaa et mitä se tekee.

Epäily
aD: Tai sit silleen et tota et näytänks mä jotenkin siltä.
aL: No varmaan helposti tulee semmonen fiilis et, et näytänksmä
jotenki juopolta tai mitä et mu, kun en mä ees paljoo juo mutta miks
sulta just kystään niinku joka virastos mihin mä meen.
tI: Ei ne nyt ilahdu siitä ja kyllähän siinäkin ehkä on aistittavissa
semmonen että ai epäileeks toi.
tO: Että vaikka en käytäkään runsaasti alkoholia mutta se että joku
ikään kuin epäilee että minäkin käyttäisin.
tG: Että, näytänkö mä muka siltä.

Stereotypia
tB: Et heille se voi olla et kun tänne tulee ja kysytään tästä niin se
voi olla et nyt ne leimaa mut alkoholinkäyttäjäks kun mä oon täällä
asiakkaana.
aO: Jos ihmiset ajattelee että kaikki on deekuja jotka menee
sossuun niin ehkä se sit ärsyttää....et jos ihmiset kuvittelee et mä
nyt oon vähän parempi sossun käyttäjä ku mä en sentään juo, et
on jotenki ylpee siitä ettei juo ja polta ja käytä muita päihteitä ja
muita ja sit kysytään vähän niinku lainausmerkeissä leimataan.

Epäilyn/stereotypian hälventäminen perustelulla
tF: Kun helposti se kysytään että vaikka että vaikka, no mites sun
alkoholinkäyttö, ettei selitetä sitä sen enempää auki et miks tätä
kysytään tai mitä tällä haetaan.
tG: Asiakas kokee sen, saattaa kokea, mut siihen sit pystyy sen
pystyy pehmentämään.
tF: No ehkä lähinnä myös siitä et jos ei sitä selitä sitä kysymystä
auki sanomalla vaikka et me kysytään tämmöstä, että kysytään
jokaiselta asiakkaalta.

Perustelu rutiinilla
aE: Sen voi esittää sen kysymyksen niin että totanoinniin, et
anteeks tää esitetään jokaiselle tai jotain muuta vastaavaa, ettei
pelkästään sinulle, et tää on tämmönen käytäntö nii, ni ei se oo
leimaavaa.
tD: Ei oo leimaavaa se on se on mun mielestä tasapuolista jos me
tehdään se aina, mut toisaalta eihän se asiakas voi tietää, mut
mehän kerrotaan, mut uskooks hän sitten että me kysytään
muiltaki.

tG: Että tässä on tämmösestä tämmösestä kartotuksesta, ja sitten
mä aina sanon sen että tässä kuitenkin pyritään raivaamaan
työllistymisen esteitä.
tB: Jotkut asiakkaat on ihan silleen et miks sä miks sä tommosia
kyselet, niin sanon et se on vaan mun yks työtehtävä selvittää et
mitkä vaikuttaa sun rahan käyttöön mitkä asiat.
tM: Meijän puolella se on aika helppoo koska me kuitenkin tehdään
sitä tilannearviota ja mietitään että no missä tää asiakas kulkee et
mikä se tilanne on ja et miten päihteitten päihteidenkäyttö liittyy, et
onks se esteenä esimerkiks työllistymiselle.
Perustelu toimenkuvalla

Johtopäätökset: vuorovaikutuksen dynamiikka
• Jos sekä asiakkaalle että ammattilaiselle on selvää, että
puheeksiotto on rutiini ja ammattilaisen tehtävä, tulkinta
epäilystä hälvenee (Renko, 2013; Renko, arvioitavana).
• Puheeksiotto ja neuvonta voidaan sosiaalityössä sisällyttää
tilannearvioon, jossa asiakkaan perustiedot käydään läpi (Alho,
2017; Helsingin kaupunki, 2010).

Elina Renko: Kysy ja neuvo aikuissosiaalityössä

Empfohlen

Empfohlen

Weitere ähnliche Inhalte

Was ist angesagt?

Was ist angesagt? (20)

Ähnlich wie Elina Renko: Kysy ja neuvo aikuissosiaalityössä

Ähnlich wie Elina Renko: Kysy ja neuvo aikuissosiaalityössä (20)

Mehr von THL

Mehr von THL (20)

Elina Renko: Kysy ja neuvo aikuissosiaalityössä