Kotihoidon hoitotyön vastaava TtM Anne Heikkilä Puheeksiotto ja mini-intrventio kuuluu meille 15.11.2017, THL

2. 2
Ei aina niin kuin Strömsössä:
mitä voisi tehdä toisin
Anne Heikkilä
Kotihoidon hoitotyön vastaava, TtM
23.11.2017 Anne Heikkilä

3. 3
pro gradu tutkimus aiheesta
 Tutkimus suoritettiin Ehkäise tapaturmat-
hankealueen terveyskeskusten poliklinikoilla ja
erikoissairaanhoidon ensiavussa
 Potilas aineisto kerättiin huhtikuussa 2011
 Hoitohenkilökunta puhallutti kaikki yli 13 -vuotiaat
tapaturmapotilaat ja heille tehtiin AUDIT-C kysely, ja
vain niille joiden kunto sen salli
 Henkilökunta täytti kaavakkeen jossa em. tietojen
lisäksi kysyttiin mm. tulosyytä, ikää ja sukupuolta
23.11.2017 Anne Heikkilä

4. 4
Henkilökunta kysely
• Henkilökunnan asennoitumista päihdepotilaita
kohtaan sekä päihdeosaamista kartoittava
kysely suoritettiin hankealueen toimipisteissä
sekä Pohjois-Kymenlaakson
erikoissairaanhoidon yksikössä
• Kysely suoritettiin touko-kesäkuussa 2011
• Kyselyjä lähetettiin 123, kyselyyn vastasi 80
henkilöä
23.11.2017 Anne Heikkilä
4

5. 5
Vastaajien taustaa
• Vastaajista 11,4 % oli miehiä ja 88,6 % naisia
• 80% vastaajista oli sairaanhoitajia,
• 4 % terveydenhoitajia
• 6 % lähihoitajia
• 7,5 % jokin muu ammatti (lääkintävahtimestari)
• Vastaajien keski-ikä oli 44 vuotta ja ammatissa
toimimisen aika keskimäärin 17 vuotta
23.11.2017 Anne Heikkilä
5

6. 6
Miten alkoholi näkyy palveluissa?
• Erikoissairaanhoidossa työskentelevistä
99% koki, että alkoholi on usein osasyynä
potilaan hoitoon hakeutumiseen
• Perusterveydenhuollossa tätä mieltä oli
17 %
Kysymys:
- onko niin, että päihtyneitä hakeutuu
enemmin erikoissairaanhoidon piiriin?
23.11.2017 Anne Heikkilä
6

7. 7
Puheeksioton mielekkyys?
• Erikoissairaanhoidossa vain 40 %
hoitajista kokee mielekkääksi kysyä
asiakkaan alkoholin kulutuksesta ja
juomatavoista
• yli 50 % ei koe mielekkääksi kysyä
asiakkaan alkoholin kulutuksesta
• Perusterveydenhuollossa vastaavat
prosentit 60 % (kokee mielekkääksi)
23.11.2017 Anne Heikkilä
7

8. 8
Puuttuminen ja osaaminen?
• 22 % erikoissairaanhoidon henkilökunnasta kokee että
alkoholinkäytöstä kysyminen on ihmisen yksityisasioihin
puuttumista, perusterveydenhuollossa vastaava prosentti
oli 14,5 % Eikö muutkin kysymykset ole?
• Erikoissairaanhoidossa työskentelevistä henkilöistä
kolmannes ei tunne mini-interventio termiä
• Perusterveydenhuollossa termiä ei tuntenut 10 %
Koulutuksen tarve?
23.11.20
17
Anne Heikkilä
8

9. 9
Osaaminen ja vaikuttaminen?
• n. 68 % erikoissairaanhoidon henkilökunnasta kokee
osaavansa ottaa päihdeongelman puheeksi,
perusterveydenhuollossa 45 %
Kysymys: Osaa, mutta ei ota puheeksi?
• Erikoissairaanhoidossa vain 27 % uskoo pystyvänsä
vaikuttamaan potilaiden juomiseen
• Perusterveydenhuollossa vastaava prosentti 50 %
23.11.2017 Anne Heikkilä
9

10. 10
Uskotaanko vaikuttavuuteen?
• 73 % erikoissairaanhoidon vastaajista ei uskonut
mini-intervention vaikuttavan potilaan
juomakäyttäytymiseen
• Perusterveydenhuollossa vastaavat prosentit
ovat 50 %
Kysymys: Otetaanko puheeksi jos ei uskota siitä
olevan hyötyä?
23.11.2017 Anne Heikkilä
10

11. 11
• 21 % perusterveydenhuollon vastaajista kertoo potilaan
suhtautuvan kielteisesti alkoholinkäytön puheeksi ottoon,
erikoissairaanhoidossa 27 % ( * eri kohderyhmä kuin
slidessä 15)
• 92 % erikoissairaanhoidon vastaajista koki, että alkoholin
suurkuluttajat käyttävät terveyspalveluja enemmin kuin
muut potilaat, perusterveydenhuollossa 55 %
23.11.2017 Anne Heikkilä
11
Potilaiden suhtautuminen ja palveluiden
käyttö?

12. 12
Toteutettiinko ohjetta?
Tämä osuus tehtiin vain potilastutkimukseen
osallistuneissa yksiköissä
• Erikoissairaanhoidon henkilökunnasta lähes kolmannes
kertoo, että ei käyttänyt AUDIT-C lomaketta
seurantajakson aikana, vastaavasti terveysasemilla
kaikki vastaajat kertoivat käyttäneensä lomaketta
seurantajaksolla
• Puhallutusta oli harrastettu aktiivisemmin molemmissa
paikoissa, vain 5% erikoissairaanhoidon vastaajista ei
puhalluttanut seurantajakson aikana
Onko laitteen käyttö helpompi, kuin puheeksiotto?
23.11.2017 Anne Heikkilä
12

13. 13
Mallin soveltuvuus?
• 42% erikoissairaanhoidon vastaajista koki, että
alkoholiongelmaisten tunnistaminen ei sovellu ensiavun
toimenkuvaan, perusterveydenhuollossa vastaava luku
oli 14%
• 45% erikoissairaanhoidon vastaajista koki, että alkoholi
ongelmaisen jatkohoitoon ohjaaminen ei sovellu
toimenkuvaan, perusterveydenhuollossa vastaava luku
oli 38%
Kenelle se sitten kuuluu?
23.11.2017 Anne Heikkilä
13

14. 14
Hoitopolun puuttuminen?
• 58 % perusterveydenhuollon vastaajista ja 42 %
erikoissairaanhoidon vastaajista on sitä mieltä, että
toimipaikalla ei ole sovittu yhteisistä toimintatavoista
päihdeasiakkaan kohtaamisessa
tämä nimettiin myös kiireen lisäksi
tärkeimmäksi tekijäksi, miksi puheeksiottoa ei oteta
päivittäiseen työhön
23.11.2017 Anne Heikkilä
14

15. 15
Potilaiden suhtautuminen?
• Potilaiden suhtautuminen puhalluttamiseen
lähes poikkeuksetta positiivista tai neutraalia,
ainoastaan erikoissairaanhoidon vastaajista 5%
koki, että asiakas suhtautui kielteisesti
• Samansuuntaisia vastauksia oli AUDIT-C
kyselyyn vastaamisesta. 10%
erikoissairaanhoidon ja 7%
perusterveydenhuollon vastaajista koki, että
asiakkaat suhtautuvat kielteisesti
23.11.2017 Anne Heikkilä
15

16. 16
Pohdintaa
• Näyttää siltä, että mitä enemmin tapaa
päihtyneitä potilaita, sitä negatiivisempi
suhtautuminen päihteiden käyttäjiin on
• Onko perusterveydenhuollossa työskentelevillä
kokonaisvaltaisempi hoitotyön ote? – ihminen
nähdään kokonaisuutena
• Kiirettä esitetään syyksi, miksi päihteidenkäytön
puheeksi ottoa ei haluta erikoissairaanhoitoon
23.11.2017 Anne Heikkilä
16

17. 17
Mitä voitaisiin tehdä toisin?
• Henkilöstön koulutuksella päihdeasiakkaan
kohtaamisessa on tärkeä merkitys asenteissa ja mallin
käyttöönotossa
• Tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä, että
koulutuksella saadaan aikaan positiivisia muutoksia
hoitajien asenteisiin, uskomuksiin ja luottamukseen.
Suurin muutos koulutuksella saatiin hoitajien
luottamukseen siihen, että alkoholin käyttäjät pystyvät
sitoutumaan hoitoon ja alkoholin käytön lopettamiseen
tai sen vähentämiseen (Vadlamudi, Adams, Hogan, Wu &
Wahid 2007; Kelleher 2007)
23.11.2017 Anne Heikkilä

18. 18
Mitä voitaisiin tehdä toisin?
• Kun kaikilta kysytään, ei asiakkaat koe eriarvoisuutta
• Puhallutus kertoo sen hetkisen tilanteen, Audit-C testi
kertoo alkoholinkäytön pidemmältä ajalta
• Kiire Voisiko päivystykseen kehittää
päihdehoitajamallia, jossa asiantuntija ottaa ”kopin”
silloin kun tarve siihen ilmenee
• Asiakkaan hoitopolku tulisi olla mietitty kuntoon ennen
mini-intervention jalkauttamista
23.11.2017 Anne Heikkilä

19. 19
Mitä voitaisiin tehdä toisin?
• Voidaanko puheeksiottoon järjestää rauhallista
paikkaa, jossa potilaan intimiteetti säilyy?
• Päihteiden käyttöä ei ole eettisesti oikein ottaa
puheeksi toisten kuullen. Tilojen kehittämisessä
tulisi ottaa huomioon kahdenkeskisen
keskustelun mahdollisuus ja samalla estää
keskustelun kuuluminen sivullisille (Behm, 2015)
23.11.2017 Anne Heikkilä

20. 20
Lähteet:
Heikkilä, A. (2012). Alkoholin yhteys ensiavussa todettuihin tapaturmiin ja
hoitohenkilökunnan asenteet ja osaaminen päihtyneen potilaan kohtaamisessa.
Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta.
Behm, M-M. (2015). Ihanteet ja arki päihteiden käytön puheeksiottotilanteissa
päivystysvastaanotoilla. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta.
Vadlamudi, R. S.,Adams, S., Hogan, B., Wu, T.& Wahid, Z. (2007). Nurses’
attitudes, beliefs and confidence levels regarding care for those who abuse
alcohol: Impact of educational intervention. Nurse Education in Practice, 8,
290-298.
Kelleher, S. (2007). Health care professionals’ knowledge and attitudes
regarding substance use and substance users. Intenrnational Emergency
Nursing, 1, 161–165.
23.11.2017 Anne Heikkilä

21. 21
KIITOS!
Kotihoidon hoitotyön vastaava, TtM
p. 020 615 7863 anne.m.heikkila(at)kouvola.fi
KOUVOLAN KAUPUNKI/ Hyvinvointipalvelut
Hovioikeudenkatu 6 • PL 50, 45101 Kouvola
www.kouvola.fi
23.11.2017 Anne Heikkilä

22. 22
23.11.201
7
Anne Heikkilä