Esitys on pohjustus muotoiluohjelman valmistelutyöhön liittyvälle Muotoilun nykytila -työpajalle.

1. MUOTOILU KILPAILUTEKIJÄNÄ

2. KILPAILUKYKY
Maan kilpailukyky koostuu se kyvystä kilpailla kansainvälisillä markkinoilla tuotteiden sekä
palveluiden hinnalla, laadulla ja saatavuudella sekä turvallisesta, toimivasta ja puhtaasta
elinympäristöstä, jonka se tarjoaa.

3. MUOTOILU
”Muotoilulla tarkoitetaan esteettiset, eettiset sekä käytettävyyteen ja markkinointiin liittyvät
seikat huomioivaa suunnittelutoimintaa, joka kohdentuu teollisuuden ja kaupan yrityksille
sekä julkisen sektorin organisaatioille.
Muotoilun kohde voi olla tuotteet, palvelut, viestintä, ympäristö ja identiteetti.”
(Muotoilu 2005! -ohjelma)

4. MUOTOILUN ROOLI EU:SSA
Euroopan unionin innovaatio-ohjelma valmistui lokakuussa 2010.
Ensimmäistä kertaa designilla on rooli EU:n innovaatiopolitiikassa.
Muotoilun määrittelyyn liittyen yhteneviä teemoja muutamien maiden muotoilupolitiikassa
esiintyvien määrityksien pohjalta :
- Muotoilu on prosessi, ei vain prosessin lopputulos
- Muotoilu ottaa huomioon laajasti eri näkökulmia (esim. käytettävyyden ja estetiikan
lisäksi kestävyys, toiminnallisuus sekä tuotantokustannukset)
- Muotoilu koskee tuotteita, palveluita, systeemejä, ympäristöä sekä viestintää
(Commission Staff Working Document, 2009)

5. MUOTOILU VAIKUTTAA KANSALLISEEN KILPAILUKYKYYN
Muotoilun käytön ja kansallisen kilpailukyvyn välillä on vahva korrelaatio useampien
tutkimusten mukaan, kuten myös kilpailukyvyn sekä muotoiluohjelmien välillä. Vaikka
kausaalisuutta näiden kahden välillä ei ole pitkälti tutkittu, on perusteltavaa esittää, että
sikäli kun muotoilu vaikuttaa mikro-tasolla yritysten kilpailukykyyn, on myös sen käytön
vaikutus makro-talouden tasolla positiivinen. (Commission Staff Working Document, 2009)
“Maat jotka menestyvät kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa, käyttävät muotoilua
keskimääräistä enemmän. Suomen kohdalta mielenkiintoinen havainto on, että jos
vertailussa käytetty muotoiluindikaattori jaetaan markkinointiosaan ja teknologiaosaan,
Suomi menestyy huomattavasti paremmin viimeksi mainitussa.” (Nyberg & al. 2006)
89% yritysten edustajista näkee muotoilun välttämättömänä suomalaisen kilpailukyvyn
ylläpidolle. (Suomalaisen työn liitto, 2012, n1380)

6. MUOTOILU VAIKUTTAA YRITYSTEN KILPAILUKYKYYN 1/2
Tutkimustulokset mikro-tason tutkimuksesta esittävät selkeästi, että muotoilulla on positiivinen
vaikutus yritysten suorituskykyyn mitattaessa esimerkiksi kannattavuutta, pörssikurssia,
työllisyyttä tai vientiä.
Muotoilu vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn vaikuttamalla mm. brändiin ja yrityksen imagoon,
myyntiin, kustannuksiin ja kannattavuuteen (Commission Staff Working Document, 2009)
Suomalaisen tutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia on sitä mieltä, että design luo
kilpailukykyä. Tätä mieltä ovat muita useammin suuret, yli 250 henkilön yritykset ja ne jotka
ilmoittivat panostaneensa designiin erittäin paljon. (Suomalaisen työn liitto, 2012)
Design in the DNA -tutkimus korostaa muotoilun tärkeyttä niin yritysten kilpailukyvyn kuin
myös globaalien haasteiden ratkaisujen etsimisessä. (Economist Intelligence Unit, 2011)

7. MUOTOILU VAIKUTTAA YRITYSTEN KILPAILUKYKYYN 2/2
Vertailu ruotsalaisissa yrityksissä osoitti, että johdonmukaiset panostukset muotoiluun
parantavat yritysten kannattavuutta 50% myös pitkällä aikavälillä. (Teknikföretagen, 2011)
Tutkimukset ovat myös osoittaneet muotoilun vaikuttavan yrityksen arvon kehittymiseen.
Esimerkiksi Britannian Design Council (2004) osoitti, että muotoiluintensiivisten yritysten
pörssiarvo kehittyy jopa 200 % paremmin.

8. 1. MUOTOILUN HYÖDYNTÄJÄT
1.1 YRITYKSET
“Muotoilupalvelut tehdään pääosin muiden alojen yrityksille.” (Alanen, 2010)
“Muotoilutoimistot palvelevat yleisimmin toimialoja kuten kone- ja metsäteollisuutta, elektroniikka- ja
sähkötuotteiden valmistusta, rakentamista, tukku- ja vähittäiskauppaa, elintarviketollisuutta ja julkista
hallintoa.”
(Design ROI, n15, 2012)
1.2 JULKINEN SEKTORI
Julkisen sektorin muotoilupalveluiden hyödyntäminen on viime vuosina painottunut ymmärryksen
lisäämiseen kysynnän vahvistamiseksi. Toteutukset ovat rajoittuneet paikallisiin kehitysprojekteihin ja
yksittäisten virastojen kehityskokonaisuuksiin. Panoksia on mm. WDC –vuoden myötä lisätty. Valtion ja
kuntien toimesta palkattujen muotoilijoiden määrä on vähäinen verrattuna esimerkiksi arkkitehtien ja
insinöörien määrään. (asiantuntijakeskustelut)
1.3 KOLMAS SEKTORI (YHDISTYKSET, YHTEISÖT)
Kolmannen sektorin muotoilun hyödyntämisen määrää ja tasoa ei ole tutkittu.
1.4 KULUTTAJAT, KOTITALOUDET
Kuluttajat hyödyntävät muotoilua tuotteiden ja palveluiden kautta. Koska kotimaisen kulutustavaroiden
tuotanto on vähäistä suhteessa muuhun tuotantoon, kotitalouksien kysynnän merkitys on suhteellisen
vähäinen.

9. NÄKEMYKSET MUOTOILUSTA YRITYKSISSÄ
Design on muotoilua, suunnittelua, innovatiivisuutta ja viestintää brändistä.
89% oli myös sitä mieltä, että design on kilpailukykyä. (Suomalaisen työn liitto, 2012, n1380)
“Muotoilun rooli voidaan ymmärtää yrityksissä joko koko toiminnan läpäisevänä strategisena
asiana tai yhtenä osaamisintensiivisenä palveluna muiden joukossa. Teorian tasolla yhä
useampi yritys Suomessakin on alkanut hahmottaa asiaa ensimmäisen vaihtoehdon
mukaisesti.” (Alanen, 2009 )

10. 2. MUOTOILUN TARJOAJAT
2.1 MUOTOILUTOIMISTOT
“Muotoilupalveluja tarjoavat yritykset ovat keskittyneet paljolti pääkaupunki-seudulle ja
muutamaan suureen kaupunkiin. Muotoilupääkaupunkiin kuuluva Päijät-Häme on myös
tärkeä alue.” Alanen, 2010
Design ROI -tutkimuksen (2012) mukaan “Muotoilutoimistojen toimeksiantojen luonne on
muuttunut immateriaalisemmaksi ja toimistojen tehtävänä on entistä useammin siirtää
osaamista yrityksiin erilaisten tutkimusten, konsultoinnin ja valmennuksen kautta.”
“Muotoilutoimistojen oman näkemyksen mukaan tulevina vuosina kehitys painottuu
immateriaalisiin palvelualueisiin. Miltei kaikki toimistot aikovat kehittää
konseptisuunnittelun aluetta ja enemmistö osallistuneista nimesi strategisen muotoilun ja
palvelumuotoilun kehityksen kehitettäviksi toiminnoiksi.” (Design ROI, n15, 2012)
2.2 MUOTOILIJOIDEN TYÖLLISTYMINEN YRITYKSIIN JA MUILLE ALOILLE
2.3 KOULUTUS (pitkän aikavälin näkökulma tarjontaan)

11. MUOTOILUPALVELUT ALUEELLISESTI KESKITTYNEITÄ
“Useimmissa maissa muotoilupalvelut, varsinkin erityistaitoja vaativat, ovat keskittyneet
maiden suurimpiin tai suurimpaan kaupunkiin.”
“Suomessa Uudenmaan, käytännössä paljolti Helsingin, osuus on kaikissa muotoilun
kolmessa lajissa – pinnan, tilan ja esineiden muotoilussa – reilusti yli puolet koko maan
palveluista, kun osuutta mitataan työvoimalla. Liikevaihdolla mitaten se on lähes 60
prosenttia.”(Alanen, 2010)
“Tärkeä rooli muotoilun alueellisessa kehityksessä on tietysti ollut myös alan koulutuksella.
Se on 2000-luvulla laajentunut ja kattaa lähes koko maan. Yliopistotasolla koulutusta
annetaan Lapin yliopistossa ja Helsingissä Taideteollises- sa korkeakoulussa (Aalto
Yliopisto). AMK -tasolla taas on kymmenissä oppilaitoksissa erityyppistä muotoilun opetusta.
Lisäksi on myös toisen asteen ammatillista opetusta.” (Alanen, 2010)

12. 2.2 MUOTOILIJOIDEN TYÖLLISTYMINEN
YRITYKSIIN JA MUILLE ALOILLE
Muotoilijoita työllistyy muotoiluintensiivisiin yrityksiin inhouse -muotoilijoiksi ja muille
toimialoille erilaisiin suunnittelutehtäviin. Eri toimialoille työllistymistä ei ole systemaattisesti
mitattu.
“Merkittävin määrällinen tulos kyselystä oli, että yrityksissä on 2000-luvulla palkattu entistä
enemmän omia työntekijöitä muotoilutehtäviin. Melkein puolet yrityksistä (39) oli lisännyt
omien muotoilijoiden määrää, jotkin isot yritykset reilustikin.
Näin oli tapahtunut sekä teknologiateollisuudessa, perinteisessä huonekaluteollisuudessa
että tekstiili- ja vaatetustuotannossa. Vain muutamassa yrityksessä oli inhouse-
muotoilijoiden määrä pienentynyt.” (Alanen, 2009)

13. 2.3 MUOTOILUOSAAMINEN
Pitkän aikavälin näkökulma tarjontaan
Nykyisin muotoilukoulutuksen katsotaan koostuvan seuraavista osista:
1) TEKIJÖIDEN KOULUTUS: muotoilun sisällön osaajien koulutus
2) INTEGROIJIEN KOULUTUS: koulutetaan muotoilun yhdistämistä muihin alueisiin eli
monitieteellistä kompetenssia, joka tekee mahdolliseksi hyödyntää muotoilun osaamista eri
yhteyksissä ja liiketoiminnassa.
3) MUOTOILUN KÄYTTÄJIEN /HYÖDYNTÄJIEN KOULUTUS
- yritysten ohjaamista muotoilun käyttäjyyteen. Tämä vahvistaa muun muassa viestimisen
osaamista kansainvälisissä yhteyksissä.
- kuluttajien koulutus vahvistaa muotoilun ymmärtämisen ja arvioinnin tasoa
TUTKIMUS
Muotoilututkimuksen volyymi on merkittävästi noussut edellisen muotoiluohjelman jälkeen.
Tutkimuksen myötä koulutukseen on tullut merkittävästi uusia sisältöjä, mikä on parantanut
osaamisen vastaavuutta työelämän tarpeisiin.
Valmistuneiden työelämään sijoittumisen seuranta ei ole systemaattista.
(asiantuntijakeskustelut)

14. LÄHTEET
Alanen 2009: Yritysten muotoilutoiminta: Omin voimin vai ostopalveluilla? Aku Alanen. Tieto&trendit 2/2009
Alanen 2010: Muotoilupalvelujen tarjonta on alueellisesti keskittynytta. Aku Alanen. Tieto&trendit 1/2010.
Design Council. (2004). The Impact of Designon Stock Market Performance – An Analysis of UK Quoted
Companies 1994-2003. Saatavilla osoitteesta (14.5.2012):
http://www.idsa.org/sites/default/files/The_Impact_of_Design_on_Stock_Market_Performance.pdf
Design in the DNA, Economist Intelligence Unit (2011)
http://www.managementthinking.eiu.com/design-dna.html#ixzz1upy6SBoG
Design ROI -tulokset julkaistaan lokakuussa 2012. http://www.designroi.fi/
EU Design Initiaven (2012): Komission working paper
http://ec.europa.eu/enterprise/policies/innovation/files/design_swd_sec501_en.pdf
Muotoilu 2005: Muotoilu 2005! Muotoilupoliittinen ohjelma. Pekka Saarela. Opetusministeriö. Kulttuuripolitiikan
osaston julkaisusarja. Nro 3/1999.
Nyberg & al. (2006). Ei vain muodon vuoksi. Muotoilu on kilpailuetu Maarit Lindström, Martti Nyberg, Pekka Ylä-
Anttila Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA (Sarja B 220) Kustantaja: Taloustieto Oy Helsinki
2006
Suomalaisen työn liitto (2012): Tutkimus suomalaisesta designista. Mitä design merkitsee yrityksille. Tammikuu
2012
Teknikföretagen (2011). Företag som satsar på design är mer lönsamma. Saatavilla osoitteesta (14.5.2012):
http://www.teknikforetagen.se/Documents/Industridesign/Design%20_lonsamhet_2006_2011.pdf