Riitta granfelt asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä 22.1.2015
1. Asumissosiaalisen työn paikka ja
merkitykset osana sosiaalialan työtä
AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015
Riitta Granfelt
“Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin –
mallin soveltaminen Suomessa”
2. ”asunto ensin” ei ole ”asunto vain”
”Asumissosiaalisella työllä tarkoitetaan sellaista
asunnottomien tai aiemmin asunnottomuutta
kokeneiden parissa tehtävää työtä, jonka avulla
pyritään vastaamaan asumista vaarantaviin
(psyko)sosiaalisiin ja käytännöllisiin ongelmiin.
Asumissosiaalisen työn ensisijainen tavoite on
asumisen turvaaminen ja asunnottomuuden
ennalta ehkäisy. Tämän lisäksi sen avulla voidaan
edesauttaa asukkaan toipumista ja sosiaalista
integraatiota.” (epävirallinen määritelmä)
4. Nuoret naiset kaduilta ja kongeilta
”Kun nainen joutuu kovettamaan itsensä.
Varsinkin nämä nuoremmat. Kun he joutuu
näyttämään että ovat kuin miehiä, pystyvät
lyömään ja perimään velkoja…”
”On ne pidättyväisiä. Ei ne tuu ja avaudu niin
kuin nää vanhemmat ihmiset. Mutta ne saattaa
kahden kesken avautua ja kertoa jonkun jutun.
Saattaa tulla silleen yllättäen, paremminkin.”
5. Läsnäolotyö tunnetyönä
• ”Lapsia koskevat aiheet on olleet aika vaikeita,
kun koko ajan on niin ikävä.”
• ”…kun mä olen itse niin väkivaltainen.”
• ”Minulla kuuluukin olla näin: paha olla.”
6. Asumissosiaalinen työ
integraatio toipuminen haittojen vähentäminen
läsnäolotyö
- aika, paikka,
suhde
kiinnipitävä ympäristö
- joustavasti saatavilla
oleva verkosto
Kotiutuminen: asunnosta koti
yksinäisyys ”oven hallinta”
rajattomuus
riippuvuudet
tyhjät tunnit
8. Pienet tarinat
Tarina, jonka (lapsi) kertoo voi olla hyvin pieni,
ehkä vain muutaman sanan pituinen…
Vaikka tarina on hyvin pieni, (lapsi) on riittävä.
Tarinatonta (lasta) ei ole. Pikemminkin on kyse
tavoistamme ja taidoistamme luoda pienellekin
tarinalle hyvä vastaanotto ja mahdollisuus
kasvaa… (Känkänen & Bardy 2005, 112,
sulkumerkit ja kursivoinnit, R.G.)
9. Kokemuksen tutkimus asumissosiaalisen työn
kehittämisen välineenä
”Tutkimuksen lähtökohtana on ollut, että
yksittäisten ihmisten kokemukset heitä
kohdanneista asioista otetaan vakavasti. Tärkeitä
ovat sekä ruohonjuuritason työntekijöiden
kokemukset että kohtuuttomiin tilanteisiin
joutuneiden asiakkaiden kokemukset. Oma
kokemus on jokaiselle tosi ja merkityksellinen.”
(Metteri 2013, 59) > vaikea ymmärtää toisen
käyttäytymistä ilman tietoa tilannetekijöiden
merkityksestä ja yksilöllisestä kokemuksesta
10. Kokijasta kokemusasiantuntijaksi
Oman kokemuksen jäsentämisen ja
suhteuttamisen kautta vaikea kokemus voi
muuttua voimavaraksi silloin, kun ihminen ei jää
pelkästään invidividualistisen tulkinnan kehään,
vaan tekee kokemuksestaan johtopäätöksiä
toimintaan ja maailman muuttamiseen eli
politisoi kokemuksensa. Oman kokemuksen
arvostamisesta ja politisoinnista avautuu
toimijuuden näkökulma. (Metteri 2013, 61;
myös Hyväri 2011)
13. Kirjallisuus
• Bardy, M. & Känkänen, P. (2005) Omat ja muiden tarinat. Helsinki: Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos.
• Granfelt, R. (2014) Asunto vai rikoksettomuus ensin? Asumissosiaalisen työn
tuella irti asunnottomuudesta ja rikollisuudesta? Teoksessa H. Linderborg & M.
Suonio & T. Lassila (toim.) Sosiaalityö ja sosiaalinen tuki rikosseuraamusalalla.
Helsinki: Rikosseuraamuslaitos, julkaisuja 1, 255-272.
• Granfelt, R. (2013) Asumissosiaalinen työ läsnäolotyönä - Kokemuksia naisten
yhteisöstä. Teoksessa Merja Laitinen & Asta Niskala (toim.) Asiakkaat toimijoina
sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino, 219-243.
• Hyväri, S. (2001) Vallattomuudesta vastuuseen – Kokemuksen politiikan
sankaritarinoita. Helsinki: Vankeinhoidon koulutuskeskus, Julkaisu 3.
• Metteri, A. (2012) Hyvinvointivaltion lupaukset, kohtuuttomat tapaukset ja
sosiaalityö. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 1778.