Päivi Fadjukoff

1. – pulmien ratkaisuun yhteistuumin
Häkkää elämä!
1
Sitralle 12.11.2019

2. 2
Timo Hämäläinen esitteli pilottia KeHO-verkostopäivässä 13.9. Jyväskylässä
Lisätietoa hausta 4.10. infotilaisuudessa (osallistuimme etänä Jyväskylästä)
Jätimme hakemuksen 24.10.
Myönteinen päätös 31.10.

3. 3
• Keski-Suomi on lasten ja nuorten maakunta. Keski-Suomen lapsiasiafoorumissa
19.1.2016 asetettiin visioksi, että Keski-Suomi tunnetaan vuonna 2025 lasten,
nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakuntana.
• Jyväskylän kaupunki maakunnan keskuksena kattaa noin puolet maakunnan
väestöstä ja on todellinen lasten ja nuorten kaupunki: asukkaista noin 40
prosenttia on alle 29-vuotiaita. Heistä yli 10-vuotiaita on yli 41 400.
• Jyväskylä on vahva opiskelukaupunki, jonne moni nuori muuttaa muualta,
ensimmäistä kertaa omilleen. Jyväskylässä on toisen asteen opiskelijoita 11 950,
ammattikorkeakoulussa 7 500 ja yliopistossa 14 000.
• Jyväskylässä ja Keski-Suomessa on vahvat ja monitahoiset rakenteet monialaiselle,
tutkimusta ja käytäntöä, eri toimintasektoreita sekä organisaatioita yhdistävälle
asiantuntijayhteistyölle nuorten hyväksi.
• Jyväskylässä vaikuttaa nuorten omaa toimijuutta ja vaikuttamista edistävä järjestö
Nuorten Suomi ry, jonka visiona on luoda yhteiskunnasta paikka, jossa nuori saa,
osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa.
Taustaa

4. Keski-Suomi on profiloitunut ihmislähtöisen
hyvinvointiosaamisen monialaisena kehittäjänä.
Vahvuuksiamme ovat monialainen yhteistyö,
tutkimuksen ja käytännön kohtaaminen,
ainutlaatuinen osaamis- ja koulutusympäristö,
optimaalinen väestöpohja sekä tulevaisuuden
kehitysympäristöt.
Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO
on tunnistettu sosiaali- ja terveysalan TKI-toiminnan
hyväksi käytännöksi. KeHO on keskisuomalaisten
sosiaali-, terveys-, liikunta- ja urheilualan
toimijoiden sekä hyvinvoinnin osaajien
asiantuntijaverkosto, joka rakentuu terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisen, sosiaalisen hyvinvoinnin,
liikunnan, urheilun ja kuntoutuksen yhdistämiseen.
KeHO toimii verkostoyhteistyönä ja itseohjautuvien
teemaryhmiensä kautta.
Fadjukoff, P. (2018) Hyvinvointiosaamista Suomesta koko maailmalle!
Edelläkävijänä Keski-Suomen ihmislähtöisen hyvinvoinnin
osaamiskeskittymä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.

5. Jyväskylän vanhempainfoorumi ry

6. 6

7. Yhteisen toimintakulttuurin ja
konseptin luominen
- Yhteistyörakenne, jossa
mukana, kaupunki, shp,
järjestöt,
kokemusasiantuntijat…
Nuorten Talo:
Yhteiset, saavutettavat ja
kynnyksettömät tilat
- Ensimmäisessä vaiheessa
kaupungin omat toiminnat,
toisessa vaiheessa
yhteistyökumppanit
Henkilöstön ammatillisen
osaamisen vahvistaminen
- Koulutukset
- Pari- ja tiimityöskentely
- Konsultaatio
Ehjän ja joustavan palvelu-
kokonaisuuden vahvistaminen
- Asiakastyön prosessien
avaaminen
- Palvelupolun kehittäminen
- Puuttuvien palvelujen
suunnittelu ja järjestäminen
Sillanrakentajat
12.12.2019 7
NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN
KEHITTÄMINEN
HAASTEET JA
KOHDENNETUT
RESURSSIT
VIESTINTÄ
- SUUNNITELMA
ASIAKASPROSESSIT
MATKA -MALLI
TIETO JA TUTKIMUS
KOKEMUSTIETO
TIEDONKERUU
YHTEENSOVITTAVA
JOHTAMINEN
JA SITOUTUMINEN
TOIMINTAKULTTUURI JA SEN
MUUTOS
KOKEILUT JA
PILOTOINNIT KOKONAISPROSESSI
JA KRIITTISET
PISTEET
SIB
NEET -NUORET
PUUTTUVAT PALVELUT
– PALVELUAUKKOJEN
PAIKKAAMINEN
KOULUTUS
VERKOSTON
LAAJENTAMINEN
NYT PAINOPISTE KORJAAVASSA TYÖSSÄ – JA PALVELUAUKKOJEN
PAIKKAAMISESSA- LAAJENNETAAN RESURSSIA VÄHITELLEN KOHTI
VARHAISEMPAA EHKÄISEVÄÄ TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA
EDISTÄVÄÄ TYÖTÄ
TILA JA TOIMINTA
ASUMISEN
PALVELUT
SILLANRAKENTAJAT
(TYÖNTEKIJÄT)
OHJAUSRYHMÄ
ESIMIEHET
TOIMIALAJOHTAJAT
MIELENT.-, PÄIHDE- JA
VÄKIVALTAKOORDINAAT
TORI JA HYVINVOINTI-
KOORDINAATTORI
PERUSTURVAN JA
SIVISTYKSEN TOIMIALAT
PERUSTURVA-, KULTTUURI-
JA LIIKUNTALAUTAKUNNAT
PERUSTURVAN JA
SIVISTYKSEN
OHJAUSRYHMÄT
PERUSTURVAN JA
SIVISTYKSEN
JOHTORYHMÄT
HYVINVOINTISUUNNITELMAT
JA HOITOKETJUT
MUUT TYÖRYHMÄT, HANKKEET JA
VASTAAVAT:
• NOP
• MIELENTERVEYS-, PÄIHDE- JA
VÄKIVALTATYÖTÄ KOORDINOIVA
TYÖRYHMÄ
• LAPSET, PERHEET JA PÄIHTEET
TYÖRYHMÄ
• LAPE
• EPT -TYÖRYHMÄ
• LAPSET PUHEEKSI –VERKOSTO JA
MAAKUNNALLINEN OHJAUSRYHMÄ
• KSSHP MAAKUNNALLINEN
NUORTEN MTP -STARTEGIAN
KEHITTÄMISEN TYÖRYHMÄ
• KEHO
• HIPPOS - 2020
OSALLISUUS
DIGIATALISAATIO
YLISUKUPOLVISUUS

8. 8
 Entistä vahvempaa yhteiskehittämistä eri alojen tutkimuksen ja
käytännön asiantuntijoiden sekä nuorten yhteisenä työnä.
 Keskinäiseen luottamukseen pohjaava emergentti hanke
keskittyy nuorten elämänhallintaa ja mielenterveyttä tukevien
keinojen ideointiin ja nopeisiin kokeiluihin nuorten kanssa
toteutettuna.
 Tavoitteena on kehittää monistettavissa ja levitettävissä oleva
toimintamalli, joka kullakin (kaupunki)seudulla pohjautuisi sen
oman alueen voimavaroihin, ratkaisua vaativiin kipukohtiin ja
osaamiseen.
Paljon siis jo tehdään, eri tahoilla ja yhdessä.
Mitä uutta sadan päivän mallilla?

9. 9
1. Tutkimuksesta ja käytännöstä nousevien keskeisten haasteiden
tunnistus ja kiteytys
• Hyödynnetään olemassa olevaa tietoa ja aloitteita
2. Haasteiden priorisointi, konkretisointi ja ratkaisijoiden etsintä nuorten ja
asiantuntijoiden yhteisprosessilla
• Online 15.12. alkaen
• Jaettu keskustelutus- ja markkinointivastuu – kukin taustataho omissa
verkostoissaan
3. Häkkää elämä -yhteiskehittämispäivä 5.2.2020 Jyväskylän Veturitalleilla
• Pohditaan konkreettia ratkaisua valituille noin neljälle pulmalle: miten
lähteä sitä ratkomaan 3000 euron alkupanoksella?
4. Voittajaratkaisujen toteutus käynnistyy annetulla alkupanoksella.
Häkkää elämä -innovaatioprosessi pähkinänkuoressa
Seurantajaarviointi

10. 10
• Kerätään ratkaistavaksi nuorten elämänhallinnan ja mielen hyvinvoinnin
pulmakohtia, jotka voivat liittyä esimerkiksi yksinäisyyteen, harrastusten
puutteeseen, erilaisiin riippuvuuksiin, kiusaamiseen, masennukseen,
aikuisten tuen puutteeseen, opiskelun ongelmiin, palvelujen heikkoon
saatavuuteen, työttömyyteen tai syrjinnän kokemuksiin.
• Ratkottavia pulmia kootaan verkkokyselyllä ja niitä voi ilmoittaa kuka vain.
Kaikki erilaiset toimijaryhmät ja organisaatiot sekä yksittäisetkin nuoret,
vanhemmat tai muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita esittämään
pulmia ratkottavaksi!
• Kiteytykset julkistetaan joulukuun puolivälistä alkaen KeHOn
verkkosivulla
 peukutus, keskustelu ja ideointi, ilmoittautuminen
mukaan ratkaisutiimiin
Nyt meneillään:
Ongelmakohtien kiteyttäminen

11. 11
https://kehofinland.fi/fi/uutiset/ratkaisuideoita-nuorten-elamanhallinnan-ja-mielenterveyden-tukemiseksi

12. 12
• PULMA: Aikuisen elämän alkuun Jyväskylässä?
• Kuvaus: Jyväskylä on vahva nuorten ja opiskelijoiden kaupunki, jonne
muuttaa vuosittain satoja nuoria muualta. Samalle useat heistä
muuttavat ensimmäistä kertaa pois vanhempiensa luota asumaan
itsenäisesti. Yksin ilman perhettä Jyväskylään muuttavan nuoren
tukiverkosto voi olla uudella paikkakunnalla olematon, vaikka uusi
elämäntilanne vaatii paljon. Tilannetta pahentaa, että tutkimusten
mukaan uupumus vaivaa jo monia lukioikäisiä, ja Nuorisobarometrin
mukaan nuorten luottamus toisiin ihmisiin on laskenut. Riskinä on
yksinäisyys joka näkyy ongelmana kaikissa oppilaitoksissa, mutta myös
niiden ulkopuolella.
• Haaste: Mitä tekisimme, jotta Jyväskylään muuttavat nuoret löytäisivät
oman paikkansa ja kaveripiirin, jossa he tuntisivat kuuluvansa
joukkoon?
• Ketä koskettaa: Oppilaitoksia, kaupungin palveluita, järjestöjä, nuoria
Kiteytysesimerkki

13. 13
• Kiteytykset viimeistellään KeHO-teemaryhmän kokouksessa 13.12.
julkaisukuntoon
• Pulmat tulevat äänestettäväksi Ota kantaa -palvelun kautta,
ensimmäiset pulmat julkaistaan joulukuun puolivälissä. Äänestys on
käynnissä 20.1.2020 saakka. Äänestämisen lisäksi sivuilla voi
ilmoittautua mukaan pulman ratkaisijaksi.
• Äänestyksen ja ratkaisijaksi ilmoittautumisten perusteella 21.1.
valitaan enintään neljä pulmaa jatkovaiheeseen.
• Yhteiskehittämispäivässä 5.2.2020 Jyväskylän Veturitalleilla
pohditaan konkreettisia ratkaisuja valituille pulmille.
• Ratkaisijatiimit saavat ideansa konkreettista toteutusta varten 3000
euron alkupanoksen.
Seuraavaksi

14. 14
Veturitallit – kohtaamispaikka nuorille

15. 15
• Ei erillisiä resursseja prosessin toteutukseen – tehdään muiden töiden ohessa
• Erilaisten ja erityisesti hankkeen kohderyhmään kuuluvien nuorten (ml.
lastensuojelun piirissä olevat nuoret, NEET-nuoret) tavoittaminen
innovointiprosessin osallistujiksi
• Riittävän konkreettisten pulmakohtien muotoileminen
• Riittääkö tämänkokoinen summa innostamaan osallistujia mukaan
innovaatioprosessiin ja ratkaisujen toteutuksen realistiseen käynnistämiseen?
• Pulmien ratkaisun pitkäjänteinen jatkuminen?
Toteutusten seuranta
• Jos tämä toimii, uudet innovaatiokierrokset ja niiden järjestämisvastuu?
Kyse on aidosta pilotoinnista
Uskomme kuitenkin onnistumisen mahdollisuuteen!
Riskit?

16. Mitä voimme yhdessä tehdä?
16
Nuoret eivät voi odottaa.
KIITOS!
Tiimin puolesta
Päivi Fadjukoff
paivi.fadjukoff@jyu.fi