Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Wir verwenden Ihre LinkedIn Profilangaben und Informationen zu Ihren Aktivitäten, um Anzeigen zu personalisieren und Ihnen relevantere Inhalte anzuzeigen. Sie können Ihre Anzeigeneinstellungen jederzeit ändern.

Kuopio Health - Open Innovation System

13 Aufrufe

Veröffentlicht am

Kuopio Health - Open Innovation System

Veröffentlicht in: Business
  • Als Erste(r) kommentieren

  • Gehören Sie zu den Ersten, denen das gefällt!

Kuopio Health - Open Innovation System

  1. 1. KUOPIO HEALTH – Open Innovation Ecosystem
  2. 2. 100 päivän hyvinvointi- haaste Kuopio
  3. 3. Kuopio Health | 12.4.2018 Taustaa ▪ Nuorten henkiseen hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyvät ongelmat ovat kasvaneet niin Suomessa kuin globaalistikin ja tämä näkyy myös Kuopiossa laajasti arjessa. Nuorten oma näkökulma ja ratkaisuehdotukset jäävät palvelujen kehittämisessä usein liian vähälle huomiolle. ▪ Kuopiossa Sitran 100 päivän haasteeseen kootaan toimijat yhteen - nuorten edustajia, tuotekehittäjiä suomalaisyrityksistä, alueen keskeiset tutkijat sekä julkisen ja kolmannen sektorin tuote- ja palvelunkehittäjät. ▪ Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, eriarvoisuus ja syrjäytyminen on vakava ongelma. Hyvinvoinnissa voidaan nähdä merkittäviä eroja aina yläkouluista lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin ja myös eri sukupuolten välillä. ▪ Terveyserot koulutustaustan voivat olla suuria ja ammattiin opiskelevat kokevat terveytensä lukiolaisia heikommaksi ja elintavat ovat ammattiin opiskelevilla usein lukiolaisia heikommat. Ammattiin opiskelevat käyttävät myös lukiolaisia yleisemmin päihteitä.
  4. 4. Kuopio Health | 12.4.2018 Nuoren mielenhyvinvointia tukevia tekijöitä ▪ On olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä, tekijöistä ja toimintatavoista, jotka ovat vaikuttavia nuoren elämänhallinnan ja mielenhyvinvoinnin edistämisessä. ▪ Näitä tekijöitä ovat mm. nuoren mielekkäät ihmissuhteet, kokemus osallisuudesta (vs. syrjäytyminen) ja kiintymys yhteisöön sekä oppiminen ja turvallisuuden tunne. ▪ Lisäksi tutkimuksissa on tunnistettu sisäisiä ja ulkoisia mielenterveyttä suojaavia (esim. ystävyyssuhteet, turvalliset aikuiset) sekä sitä heikentäviä tekijöitä (esim. turvallisten aikuisten puute). Suojaavia tekijöitä vahvistamalla ja riskitekijöitä vähentämällä voidaan vahvistaa nuoren mielenhyvinvointia ja ennaltaehkäistä elämänhallinnan ja mielenterveyden ongelmien kehittymistä. ▪ Lisäksi elämänhallinnan ja mielenterveyden edistämisessä on merkityksellistä, että kehitettävät innovaatiot rakentavat nuoren hyvinvointia nuoren arjessa esim. koulu, harrastukset, kaveripiiri, sosiaalisen median yhteisöt. Arjen ympäristössä asiat ja toimenpiteet integroituvat suoraan nuoren arkeen ja todellisuuteen. ▪ Tutkimusten mukaan nuoren mielenhyvinvoinnin edistämisessä keskeistä on toiminnan systeemisyys. Toimintaan osallistuvat tahot eivät toimi erillisesti, vaan ovat positiivisella tavalla riippuvaisia toisistaan ilman hierarkiaa tai syysseuraussuhteita. Tässä hankkeessa toteutettavissa piloteissa hyödynnetään edellä kuvattuja vaikuttavaksi todennettuja tekijöitä ja toimintamalleja, uudella innovatiivisella tavalla.
  5. 5. Kuopio Health | 12.4.2018 Kuopion alueen toimijat 100 pv:n haasteessa ▪ Tavoite: Testata asiakaskeskeisen/nuorilähtöisen 100 pv innovaatioprosessin toimivuutta kartoittamaan uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita kolmeen eri nuorten hyvinvoinnin edistämisen kannalta keskeiseen ryhmään. ▪ Koordinointi ja haasteen fasilitointi Nestan 100 pv mallin mukaisesti: KuopioHealth osuuskunta toimitusjohtaja Aki Gröhn, Riku Niemelä (Kasve Oy) ▪ Substanssiosaajat: ▪ Kokemusasiantuntijat (nuoret) ▪ Itä-Suomen yliopisto - nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmunen ▪ Savonia Ammattikorkeakoulun terveysala - Teija Korhonen ja Marja-Liisa Rissanen ▪ Kuopion kaupunki - hyvinvointikoordinaattori Säde Rytkönen, Innovaatiopäällikkö Arto Holopainen, Hyvinvoiva Kuopio Kati Vähäsarja. ▪ Testausympäristöinä hyödynnetään Kuopio alueen Living Lab -toimintaa Living Lab projektipäällikkö Jouko Miettisen kanssa. ▪ VTT datalähtöiset ratkaisut/älykäs terveys – tutkimusprofessori Markus Forsberg ▪ Verkottuminen elinkeinoelämään ja osallistaminen - Invest in Kuopio Mikko Juuti
  6. 6. Kuopio Health | 12.4.2018 Vaihe 1: pilottien suunnittelut ▪ Luodaan olosuhteet ja mobilisoidaan tiimit kolmea pilottia varten. ▪ Yhteistyön valmistelu koordinaatioryhmän kanssa. ▪ Suunnitellaan ja määritellään tarkemmin pilottien painopisteet ja tehdään tarkka 100 pv:n suunnitelma pilottikohtaisesti. ▪ Kerätään tietoa tietopohjaisen nopean testauksen tukemiseksi. ▪ Suunnitellaan tarkemmin kunkin ryhmän kokoonpano ja tukiverkosto, joka sisältää omistautuneet valmentajat ja sponsorit. Tavoite: luoda onnistumisen edellytykset pilottien toteutukseen
  7. 7. Kuopio Health | 12.4.2018 Design #1 • Kohderyhmä: • Yläkoulun/lukion opiskelijat, ”täydellisyyden tavoittelijat”- haasteena ahdistuneisuus ja menestyspaineet • Kehitetään työkaluja hyvinvointihaasteiden tunnistamiseen ja niiden ratkaisemiseen ✔ Ahdistuneisuustesti, stressitesti ✔ Uutena työkaluna hyvinvointia kuvaavan datan keräämiseen ”Happy or Not” ✔ Stressinhallintakurssi parempaan jaksamiseen ✔ Toteutus: koulukyselyn tulosten perusteella valitaan kohdeluokka ja vertailuluokka toisesta koulusta ✔ 100 pv fasilitointi - Riku Niemelä ja Aki Gröhn ✔ Hyvinvointikoordinaattori Säde Rytkönen toteuttaa viikoittaisen hyvinvointivalmennuksen pilottiin osallistuville koululaisille. • Tulokset: tuottaa analysoitua dataa koululaisten hyvinvoinnin haasteista ja johtamisen ja päätöksenteon tueksi sekä työkaluja hyvinvoinnin edistämiseen ja hyvinvointivalmennukseen
  8. 8. Kuopio Health | 12.4.2018 Design #2 • Kohderyhmä: • Savon koulutuskuntayhtymän opiskelijat – haasteena päihteiden käyttö ja putoaminen opiskelurytmistä • Kehitetään digitaalinen versio ASSIST-päihdeseulontalomakkeesta, joka mahdollistaa välittömän päihteiden käyttöön puuttumisen (mini- interventio) ja tarvittaessa hoitoon ohjauksen riippumatta nuoren asuinpaikasta ✔ Laajentaa päihdeseulonnan ja mini-intervention osaksi koulu- ja opiskeluterveydenhoitoa ja kaikkia paikallisia nuorten palveluja ✔ Vie menetelmän valtakunnallista käyttöä varten nettiin. Tällöin se saavuttaa myös syrjäseutujen nuoret ja ne, jotka eivät pysty tai halua lähteä muiden palveluiden piiriin ✔ 100 pv fasilitointi - Riku Niemelä ja Aki Gröhn ✔ Nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmunen (UEF), tutkimusprofessori Markus Forsberg (VTT) • Tulokset: Oletamme, että sähköinen mini-interventio vähentää ja ehkäisee nuorten päihteiden käyttöä.
  9. 9. Kuopio Health | 12.4.2018 Design #3 • Kohderyhmä: • Savonia AMK:n ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijat – haasteena opiskelu- ja vuorokausirytmin epätasapaino • Kehitetään digitaalisia työkalukonsepteja opiskelurytmin hallintaan ✔ Opiskelijoiden vuorokausirytmi omaehtoisten opintojen suorittamisessa on kääntynyt ilta- tai jopa yöpainotteiseksi, mikä aiheuttaa unihäiriöitä, jaksamisen ongelmia opiskelupäivän aikana ja opintomenestyksen heikkenemistä. ✔ Netinkäytön rajoittamiseen ja vuorokausirytmin ohjaukseen pilottityökalu ✔ Yhteistyö operaattorin kanssa ja digitaalisten oppimisympäristöjen (mm. Moodle) hyödyntäminen ✔ Toteutus: valitaan vapaaehtoinen kohderyhmä ja verrokkiryhmä. ✔ 100 pv fasilitointi - Riku Niemelä ja Aki Gröhn ✔ Professori Markus Forsberg (VTT, UEF), Marja-Liisa Rissanen ja Teija Korhonen (Savonia) • Tulokset: dataa korkeakouluopiskelijoiden jaksamisesta ja uusia työkalukonsepteja tukemaan opiskelijoiden jaksamista, opiskelurytmiä ja opintomenestystä.
  10. 10. Kuopio Health | 12.4.2018 Vaihe 2: innovaatioprosessi 100 pv ▪ Kokeile ja opi ▪ Pilottiryhmien vetäjät ja johtoryhmät kokoontuvat yhdessä 100 päivän haasteen alussa, jonka jälkeen 100 pv jaksot alkavat. ▪ 100 pv aikana tiimit järjestäytyvät itse, mutta niitä rohkaistaan tapaamaan säännöllisesti. ▪ Pilottien aikana ja heti alussa: ▪ Testataan alustavat ideat nuorilla ja saadaan niistä palautetta tai uusia ideoita (”kaupankäynti” ideoilla) ▪ Nuorten kanssa tehdään sopimus pilottiin osallistumisesta ▪ Ideoita jatkokehitykseen – tarjotaan mm. rahoitusta ▪ Kohderyhmien nuorilla mahdollisuus osallistua itse pilotin ja teknologioiden kehittämiseen, soveltamiseen ja muokkaamiseen ▪ Kaikki joukkueet kokoontuvat 50. päivänä yhteen seuraamaan edistymistä ja mukauttamaan ideoitaan ja suunnitelmiaan tarvittaessa. ▪ Nestan haasteen mukaisesti 100 pv jaetaan 25 pv inkrementteihin, joissa tiimit kokoontuvat 25 pv välein ja suunnittelemaan iteraatiokierroksia.
  11. 11. Kuopio Health | 12.4.2018 Vaihe 3: jatko ▪ 100 päivän päätyttyä koordinaatioryhmä ja joukkueet kokoontuvat uudelleen jakamaan oppimista ja tuloksia ja työskentelemään yhdessä arvioiden tuloksia ja hyötyjä ▪ Laaditaan skaalaussuunnitelmat ja tarvittavat toimenpiteet hyvien toimintatapojen ja teknologioiden laajempaa käyttöä varten ▪ Yhteistyö Sitran kanssa pilottien jatkosuunnittelusta ▪ Toimeenpano ja jatkotestaussuunnitelma
  12. 12. Kuopio Health | 12.4.2018 Budjetti ▪ Haetaan Sitralta 15.000 € rahoitus pilotin aikana tehtävien ostopalveluiden toteuttamiseen ▪ Nuorten hyvinvointitiedon kokoaminen innovatiivisesti (esitteet, some- mainonta, Happy or Not) ▪ Nuorten hyvinvointicoachaus (#1 valmennus) ▪ Kokemusasiantuntijanuorten palkitseminen (lahjakortit) ▪ Työpajatyöskentely (materiaalit, kahvit/lounaat) ▪ Datan kokoaminen, käsittely ja raportointi ▪ Muut kulut (tilavuokrat, viestintä) ▪ Moodle / Elisa:n datanseurantasovelluksien lisenssit pilotin ajaksi Toimijat tuovat oman inkind-kontribuution työaikana pilotteihin eli haasteen budjettia ei käytetä toimijoiden palkkoihin tai kuluihin.

×