Kuopio Health - Open Innovation System

1. KUOPIO HEALTH –
Open Innovation
Ecosystem

2. 100 päivän hyvinvointi-
haaste
Kuopio

3. Kuopio Health | 12.4.2018
Taustaa
▪ Nuorten henkiseen hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyvät ongelmat
ovat kasvaneet niin Suomessa kuin globaalistikin ja tämä näkyy myös
Kuopiossa laajasti arjessa. Nuorten oma näkökulma ja
ratkaisuehdotukset jäävät palvelujen kehittämisessä usein liian vähälle
huomiolle.
▪ Kuopiossa Sitran 100 päivän haasteeseen kootaan toimijat yhteen -
nuorten edustajia, tuotekehittäjiä suomalaisyrityksistä, alueen keskeiset
tutkijat sekä julkisen ja kolmannen sektorin tuote- ja palvelunkehittäjät.
▪ Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, eriarvoisuus ja syrjäytyminen on
vakava ongelma. Hyvinvoinnissa voidaan nähdä merkittäviä eroja aina
yläkouluista lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin ja myös eri
sukupuolten välillä.
▪ Terveyserot koulutustaustan voivat olla suuria ja ammattiin opiskelevat
kokevat terveytensä lukiolaisia heikommaksi ja elintavat ovat ammattiin
opiskelevilla usein lukiolaisia heikommat. Ammattiin opiskelevat
käyttävät myös lukiolaisia yleisemmin päihteitä.

4. Kuopio Health | 12.4.2018
Nuoren mielenhyvinvointia tukevia tekijöitä
▪ On olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä, tekijöistä ja toimintatavoista, jotka ovat
vaikuttavia nuoren elämänhallinnan ja mielenhyvinvoinnin edistämisessä.
▪ Näitä tekijöitä ovat mm. nuoren mielekkäät ihmissuhteet, kokemus
osallisuudesta (vs. syrjäytyminen) ja kiintymys yhteisöön sekä oppiminen ja
turvallisuuden tunne.
▪ Lisäksi tutkimuksissa on tunnistettu sisäisiä ja ulkoisia mielenterveyttä
suojaavia (esim. ystävyyssuhteet, turvalliset aikuiset) sekä sitä heikentäviä
tekijöitä (esim. turvallisten aikuisten puute). Suojaavia tekijöitä vahvistamalla
ja riskitekijöitä vähentämällä voidaan vahvistaa nuoren mielenhyvinvointia ja
ennaltaehkäistä elämänhallinnan ja mielenterveyden ongelmien kehittymistä.
▪ Lisäksi elämänhallinnan ja mielenterveyden edistämisessä on merkityksellistä,
että kehitettävät innovaatiot rakentavat nuoren hyvinvointia nuoren arjessa
esim. koulu, harrastukset, kaveripiiri, sosiaalisen median yhteisöt. Arjen
ympäristössä asiat ja toimenpiteet integroituvat suoraan nuoren arkeen ja
todellisuuteen.
▪ Tutkimusten mukaan nuoren mielenhyvinvoinnin edistämisessä keskeistä on
toiminnan systeemisyys. Toimintaan osallistuvat tahot eivät toimi erillisesti,
vaan ovat positiivisella tavalla riippuvaisia toisistaan ilman hierarkiaa tai
syysseuraussuhteita.
Tässä hankkeessa toteutettavissa piloteissa hyödynnetään edellä kuvattuja
vaikuttavaksi todennettuja tekijöitä ja toimintamalleja, uudella innovatiivisella
tavalla.

5. Kuopio Health | 12.4.2018
Kuopion alueen toimijat 100 pv:n haasteessa
▪ Tavoite: Testata asiakaskeskeisen/nuorilähtöisen 100 pv innovaatioprosessin
toimivuutta kartoittamaan uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita kolmeen eri nuorten
hyvinvoinnin edistämisen kannalta keskeiseen ryhmään.
▪ Koordinointi ja haasteen fasilitointi Nestan 100 pv mallin mukaisesti: KuopioHealth
osuuskunta toimitusjohtaja Aki Gröhn, Riku Niemelä (Kasve Oy)
▪ Substanssiosaajat:
▪ Kokemusasiantuntijat (nuoret)
▪ Itä-Suomen yliopisto - nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmunen
▪ Savonia Ammattikorkeakoulun terveysala - Teija Korhonen ja Marja-Liisa Rissanen
▪ Kuopion kaupunki - hyvinvointikoordinaattori Säde Rytkönen, Innovaatiopäällikkö Arto
Holopainen, Hyvinvoiva Kuopio Kati Vähäsarja.
▪ Testausympäristöinä hyödynnetään Kuopio alueen Living Lab -toimintaa Living Lab
projektipäällikkö Jouko Miettisen kanssa.
▪ VTT datalähtöiset ratkaisut/älykäs terveys – tutkimusprofessori Markus Forsberg
▪ Verkottuminen elinkeinoelämään ja osallistaminen - Invest in Kuopio Mikko Juuti

6. Kuopio Health | 12.4.2018
Vaihe 1: pilottien suunnittelut
▪ Luodaan olosuhteet ja mobilisoidaan tiimit kolmea pilottia
varten.
▪ Yhteistyön valmistelu koordinaatioryhmän kanssa.
▪ Suunnitellaan ja määritellään tarkemmin pilottien painopisteet
ja tehdään tarkka 100 pv:n suunnitelma pilottikohtaisesti.
▪ Kerätään tietoa tietopohjaisen nopean testauksen
tukemiseksi.
▪ Suunnitellaan tarkemmin kunkin ryhmän kokoonpano ja
tukiverkosto, joka sisältää omistautuneet valmentajat ja
sponsorit.
Tavoite: luoda onnistumisen edellytykset pilottien toteutukseen

7. Kuopio Health | 12.4.2018
Design #1
• Kohderyhmä:
• Yläkoulun/lukion opiskelijat, ”täydellisyyden tavoittelijat”- haasteena
ahdistuneisuus ja menestyspaineet
• Kehitetään työkaluja hyvinvointihaasteiden tunnistamiseen ja niiden
ratkaisemiseen
✔ Ahdistuneisuustesti, stressitesti
✔ Uutena työkaluna hyvinvointia kuvaavan datan keräämiseen ”Happy or Not”
✔ Stressinhallintakurssi parempaan jaksamiseen
✔ Toteutus: koulukyselyn tulosten perusteella valitaan kohdeluokka ja vertailuluokka toisesta
koulusta
✔ 100 pv fasilitointi - Riku Niemelä ja Aki Gröhn
✔ Hyvinvointikoordinaattori Säde Rytkönen toteuttaa viikoittaisen hyvinvointivalmennuksen
pilottiin osallistuville koululaisille.
• Tulokset: tuottaa analysoitua dataa koululaisten hyvinvoinnin haasteista ja
johtamisen ja päätöksenteon tueksi sekä työkaluja hyvinvoinnin edistämiseen
ja hyvinvointivalmennukseen

8. Kuopio Health | 12.4.2018
Design #2
• Kohderyhmä:
• Savon koulutuskuntayhtymän opiskelijat – haasteena päihteiden käyttö
ja putoaminen opiskelurytmistä
• Kehitetään digitaalinen versio ASSIST-päihdeseulontalomakkeesta, joka
mahdollistaa välittömän päihteiden käyttöön puuttumisen (mini-
interventio) ja tarvittaessa hoitoon ohjauksen riippumatta nuoren
asuinpaikasta
✔ Laajentaa päihdeseulonnan ja mini-intervention osaksi koulu- ja
opiskeluterveydenhoitoa ja kaikkia paikallisia nuorten palveluja
✔ Vie menetelmän valtakunnallista käyttöä varten nettiin. Tällöin se saavuttaa myös
syrjäseutujen nuoret ja ne, jotka eivät pysty tai halua lähteä muiden palveluiden
piiriin
✔ 100 pv fasilitointi - Riku Niemelä ja Aki Gröhn
✔ Nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmunen (UEF), tutkimusprofessori Markus
Forsberg (VTT)
• Tulokset: Oletamme, että sähköinen mini-interventio vähentää ja
ehkäisee nuorten päihteiden käyttöä.

9. Kuopio Health | 12.4.2018
Design #3
• Kohderyhmä:
• Savonia AMK:n ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijat – haasteena opiskelu- ja
vuorokausirytmin epätasapaino
• Kehitetään digitaalisia työkalukonsepteja opiskelurytmin hallintaan
✔ Opiskelijoiden vuorokausirytmi omaehtoisten opintojen suorittamisessa on kääntynyt ilta- tai
jopa yöpainotteiseksi, mikä aiheuttaa unihäiriöitä, jaksamisen ongelmia opiskelupäivän
aikana ja opintomenestyksen heikkenemistä.
✔ Netinkäytön rajoittamiseen ja vuorokausirytmin ohjaukseen pilottityökalu
✔ Yhteistyö operaattorin kanssa ja digitaalisten oppimisympäristöjen (mm. Moodle)
hyödyntäminen
✔ Toteutus: valitaan vapaaehtoinen kohderyhmä ja verrokkiryhmä.
✔ 100 pv fasilitointi - Riku Niemelä ja Aki Gröhn
✔ Professori Markus Forsberg (VTT, UEF), Marja-Liisa Rissanen ja Teija Korhonen (Savonia)
• Tulokset: dataa korkeakouluopiskelijoiden jaksamisesta ja uusia
työkalukonsepteja tukemaan opiskelijoiden jaksamista, opiskelurytmiä ja
opintomenestystä.

10. Kuopio Health | 12.4.2018
Vaihe 2: innovaatioprosessi 100 pv
▪ Kokeile ja opi
▪ Pilottiryhmien vetäjät ja johtoryhmät kokoontuvat yhdessä 100 päivän haasteen
alussa, jonka jälkeen 100 pv jaksot alkavat.
▪ 100 pv aikana tiimit järjestäytyvät itse, mutta niitä rohkaistaan tapaamaan
säännöllisesti.
▪ Pilottien aikana ja heti alussa:
▪ Testataan alustavat ideat nuorilla ja saadaan niistä palautetta tai uusia ideoita (”kaupankäynti”
ideoilla)
▪ Nuorten kanssa tehdään sopimus pilottiin osallistumisesta
▪ Ideoita jatkokehitykseen – tarjotaan mm. rahoitusta
▪ Kohderyhmien nuorilla mahdollisuus osallistua itse pilotin ja teknologioiden kehittämiseen,
soveltamiseen ja muokkaamiseen
▪ Kaikki joukkueet kokoontuvat 50. päivänä yhteen seuraamaan edistymistä ja
mukauttamaan ideoitaan ja suunnitelmiaan tarvittaessa.
▪ Nestan haasteen mukaisesti 100 pv jaetaan 25 pv inkrementteihin, joissa tiimit
kokoontuvat 25 pv välein ja suunnittelemaan iteraatiokierroksia.

11. Kuopio Health | 12.4.2018
Vaihe 3: jatko
▪ 100 päivän päätyttyä koordinaatioryhmä ja joukkueet
kokoontuvat uudelleen jakamaan oppimista ja tuloksia ja
työskentelemään yhdessä arvioiden tuloksia ja hyötyjä
▪ Laaditaan skaalaussuunnitelmat ja tarvittavat toimenpiteet
hyvien toimintatapojen ja teknologioiden laajempaa käyttöä
varten
▪ Yhteistyö Sitran kanssa pilottien jatkosuunnittelusta
▪ Toimeenpano ja jatkotestaussuunnitelma

12. Kuopio Health | 12.4.2018
Budjetti
▪ Haetaan Sitralta 15.000 € rahoitus pilotin aikana tehtävien
ostopalveluiden toteuttamiseen
▪ Nuorten hyvinvointitiedon kokoaminen innovatiivisesti (esitteet, some-
mainonta, Happy or Not)
▪ Nuorten hyvinvointicoachaus (#1 valmennus)
▪ Kokemusasiantuntijanuorten palkitseminen (lahjakortit)
▪ Työpajatyöskentely (materiaalit, kahvit/lounaat)
▪ Datan kokoaminen, käsittely ja raportointi
▪ Muut kulut (tilavuokrat, viestintä)
▪ Moodle / Elisa:n datanseurantasovelluksien lisenssit pilotin ajaksi
Toimijat tuovat oman inkind-kontribuution työaikana pilotteihin eli
haasteen budjettia ei käytetä toimijoiden palkkoihin tai kuluihin.