Diese Präsentation wurde erfolgreich gemeldet.
Die SlideShare-Präsentation wird heruntergeladen. ×

Juurisyyanalyysi: Nuorten elämänhallinta ja mielenterveys

Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
S 1 (36)
Sitra / Saara Rimon 7.2.2020 Julkinen
Juurisyyanalyysi: Nuorten elämänhallinta ja mielenterveys
1. Arjen monimutk...
kiireelliset työtehtävät syövät perheen yhteistä aikaa – lapsen näkökulmasta usein
ennakoimattomasti. Sijaishoitojärjestel...
Nuorisotutkimusseura
Nuorisotutkimusseura harjoittaa tutkimustoimintaa vuonna 1999 perustetun
Nuorisotutkimusverkoston kau...
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Anzeige
Wird geladen in …3
×

Hier ansehen

1 von 36 Anzeige
Anzeige

Weitere Verwandte Inhalte

Diashows für Sie (19)

Ähnlich wie Juurisyyanalyysi: Nuorten elämänhallinta ja mielenterveys (20)

Anzeige

Weitere von Sitra the Finnish Innovation Fund (20)

Anzeige

Juurisyyanalyysi: Nuorten elämänhallinta ja mielenterveys

  1. 1. S 1 (36) Sitra / Saara Rimon 7.2.2020 Julkinen Juurisyyanalyysi: Nuorten elämänhallinta ja mielenterveys 1. Arjen monimutkaisuus ja elämänhallinnan ongelmat Maailmasta on tullut aiempaa kompleksimpi ja epävarmempi. Viheliäisiin globaaleihin ongelmiin, kuten ilmaston muutokseen ja eriarvoisuuden kasvuun, ei löydy helppoja ratkaisuja. Maailman kaoottinen tilanne ja sitä koskeva uutisointi hämmentävät ja ahdistavat monia nuoria ja lapsia. Viime aikoina puheeksi noussut ilmastoahdistus on tästä yksi esimerkki. Arkielämän kompleksiteetin ja valinnanmahdollisuuksien kasvu haastavat sekä aikuisten että nuorten kyvyn tehdä hyvinvoinnin kannalta kestäviä valintoja arjessa. Tämä haaste näkyy esimerkiksi oman talouden hallinnan ja terveyskäyttäytymisen ongelmien kasvuna. Yhteiskunnan vaurastuminen ja markkinoiden yltäkylläinen tarjonta ovat myös kasvattaneet arjen ravitsemus- ja terveysvalintoihin liittyvää haastetta. Arjen talousasioihin, ravitsemukseen ja terveyteen liittyvät monimutkaiset valinnat vaativat uudenlaista osaamista, tietoa ja tahtoa, joihin koulutusjärjestelmä ei vielä ole pystynyt kunnolla vastaamaan. Monella lapsella on kuitenkin rinnakkaisia tai peräkkäisiä asuinpaikkoja, mikä on omiaan pirstaloimaan hänen arkeaan, palvelujaan ja elinympäristöjään. Uusperheiden arki ja monipaikka-asuminen tekevät lasten ja nuorten arjesta monimutkaisemman. Lapsen ja nuoren elämän laatua määrittävillä tekijöillä on vahva taipumus kumuloitua niin hyvässä kuin pahassakin. Elämässä kohdatut haasteet ja ongelmat vahvistavat usein toisiaan ja muodostuvat monimutkaisiksi vyyhdeiksi, joita lapsi tai nuori ei kykene hallitsemaan ilman ulkopuolista apua. Tällaisen ongelmavyyhdin ratkaisemiseen eivät riitä yksittäiset interventiot tai palvelut vaan siihen tarvitaan koko lapsen ja nuoren elinympäristön systemaattista kehittämistä sekä palveluiden ja perheen tiivistä yhteistyötä. Lapsiperheen näkökulmasta Suomen pirstaloitunut palvelujärjestelmä ei tarjoa riittävästi tukea tällaisessa tilanteessa. Palveluiden sektorirajat ja erilaiset toimintakulttuurit estävät tai vaikeuttavat lapsen ja nuoren kannalta tarvittavaa saumatonta moniammatillista yhteistyötä, koordinointia ja palvelukokonaisuuden räätälöintiä yksilöllisiin tarpeisiin. Lapsen tilannetta aletaan usein selvittää ammattilaisten vaihtuessa aina uudelleen. Myös palveluhenkilöstön suuri vaihtuvuus tekee siitä lapsen ja nuoren näkökulmasta pirstaleisen. Palveluiden koordinointi- ja räätälöintiongelmia pahentaa myös lapsia koskevan tietopohjan hajanaisuus. Tämä koskee erityisesti niitä lapsia, joiden ongelmat ovat moniulotteisia ja pitkäkestoisia. Lastensuojelun kentällä vallitsee vakava tiedon vajaus ja tiedon koordinaation puute. Vanhempien työn ennakoimattomuus muodostaa myös haasteen tasapainoiselle arkielämälle. Työelämän murros on hämärtänyt työ- ja vapaa-ajan rajaa. Työmatkat ja
  2. 2. kiireelliset työtehtävät syövät perheen yhteistä aikaa – lapsen näkökulmasta usein ennakoimattomasti. Sijaishoitojärjestelyt tuovat hoivaan epävarmuutta ja kotona tehtävä etätyö vie vanhemman huomion lapsesta. Koulutyön organisointitavat voivat myös heikentää lapsen ja nuoren arjen koherenssia. Kurssipohjaiset ja luokattomat opiskelumallit sekä oppilaan itseohjautuvuuden korostaminen ovat kasvattaneet opiskelijoihin kohdistuvia vaatimuksia ja tehneet heidän arjestaan hajanaisempaa, monimutkaisempaa ja vaikeammin hallittavaa. Digimaailma on tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. Pelien ja Somen kanssa vietetään paljon aikaa. Digitaalisten laitteiden käyttö riippuu paljon perhetaustasta. Alempien sosiaaliryhmien nuorilla digiympäristö ja Some aiheuttavat muita enemmän pahoinvointia sekä ongelmia identiteetin rakentamisessa. Vastaavasti hyväosaiset saavat enemmän tukea ja hyötyjä kehitykseensä Somen ja digilaitteiden käytöstä. Kouluissa uutta teknologiaa käytetään pääasiassa perinteisten opiskelumuotojen toteuttamiseen. Aseman lapset 1. Toimintamuotoja ovat Walkers, Walkers-bussi ja Walkers-autot. Walkers-toiminta keskittyy kohtaamaan nuoria myönteisellä asenteella ja tarjoaa näille turvallisia aikuiskontakteja. 2. Friends-ohjelma tukee lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä taitoja selviytyä erilaisista elämäntilanteista. 3. Löytävän nuorisotyön tausta-ajatuksena on edistää kokemusta yhteisten tilojen kuulumisesta kaikille, myös nuorille. 4. Katusovittelussa nuorten välisiin konflikteihin tartutaan rakentavalla tavalla ja tarjotaan nuorillle tilaisuus tapahtuneen käsittelyyn sekä tarvittaessa tukea ja ohjausta. 5. Kiusaamiseen puuttuvassa K0-hankkeessa pureudutaan sellaisten pitkittyneiden tai monimutkaisten kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen, joiden kohdalla koulujen omat voimavarat eivät ole riittäneet. 6. Pasila-hankkeen tavoitteena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän kanssa, ja poliisi ohjaa nuoret hankkeen piiriin. 7. 3T-hankkeen tavoitteena on madaltaa ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä tuomalla palveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät aikaansa. Olemme mukana myös monissa muissa lasten ja nuorten hyvinvointia tukevissa hankkeissa. YMCA (NMKY) YMCA on valtakunnallinen nuorisojärjestö. Me YMCA:ssä pidämme huolta lasten ja nuorten kokonaisvaltaisesta ja tasapainoisesta kehityksestä. YMCA on monipuolista ja kaikille avointa nuorisotyötä ja harrastustoimintaa. YMCA:n paikallisyhdistykset tarjoavat lapsille ja nuorille harrastuksia, liikuntaa, musiikkia, kerhoja, tapahtumia sekä tukea ja apua niitä tarvitseville. Suomen YMCA:n liitto tekee monipuolista yhteistyötä sekä kehitysyhteistyötä.
  3. 3. Nuorisotutkimusseura Nuorisotutkimusseura harjoittaa tutkimustoimintaa vuonna 1999 perustetun Nuorisotutkimusverkoston kautta. Nuorisotutkimusverkosto tuottaa monitieteistä tutkimustietoa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun tarjoten näkökulmia nuorten parissa tehtävän käytännön työn, hallinnon ja politiikan kentille. Nuorisotutkimusverkoston tutkimusta rahoittavat mm. ministeriöt, kansainväliset tutkimusrahoittajat, Suomen Akatemia, säätiöt sekä järjestö- ja kuntasektori. Yhteistyötä tehdään yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, järjestöjen, tieteellisten seurojen sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Nuorisotutkimusseuran ja -verkoston organisaatiomalli tieteellisenä yhdistyksenä on monin tavoin ainutlaatuinen. Nuorisotutkimusverkoston tutkimustoiminnan lähtökohtia ovat monitieteisyys, eettisyys sekä akateemisen perustutkimuksen ja soveltavan, nuorisopoliittisesti relevantin tutkimusotteen yhdistäminen. Asetelma laventaa totuttua ymmärrystä asiantuntijuuden rajoista ja tutkijarooleista. Nuorisotutkimusverkostossa pyritään erilaisten tutkimusmenetelmien monipuoliseen käyttöön, kuten laadullisten ja määrällisten lähestymistapojen yhdistämiseen sekä katsomaan totuttujen tutkimuskysymysten ja - ympäristöjen ulkopuolelle. Tutkimme sekä yhteiskunnassa tuttuja ja tunnustettuja, että vaiettuja ja marginaaleja aihepiirejä. Tavoitteena on tuottaa monipuolista tutkimusta niin nuorten elämää kehystävistä yhteiskunnallisista jaoista kuin nuorten ja heidän kanssaan toimivien aikuisten arkikokemuksista ja -käytännöistä. Vuonna 2018 Nuorisotutkimusseurassa työskenteli yhteensä 41 työntekijää erilaisissa tutkimukseen ja tutkimushallintoon liittyvissä tehtävissä. Tutkimusta tehtiin 42 eri hankkeessa ja tutkimuskokonaisuudessa. Sitra Pelastakaa lapset ry Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu voittoa tavoittelematon, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton suomalainen kansalaisjärjestö. Järjestön taustalla on Ester Ståhlbergin perustama Koteja Kodittomille Lapsille –yhdistys, jonka tehtävänä oli hankkia kasvatuskoteja kansalaissodan sotaorvoille. Pelastakaa Lapset on laadukas lasten suojelun ammattilainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä luotettava ja nopea auttaja paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Toimintamme perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Tehtävämme on saada aikaan välittömiä ja pysyviä parannuksia, jotta jokaisen lapsen oikeus elämään, suojeluun, kehittymiseen ja osallisuuteen voisi toteutua. Pelastakaa Lapset on osa maailmanlaajuista Save the Children -liikettä, joka antaa lapsille toivoa, tukea ja turvaa 120 maassa. Tarjoamme erilaisia asiantuntijapalveluita perheille ja ammattilaisille. Toteutamme palveluita viidessä aluetoimistossa. Palveluihimme kuuluu tukihenkilö-, lomakoti– ja tukiperhetoimintaa, perhehoitoa, adoptiotoimintaa, perhekuntoutusta sekä asiantuntijapalveluita. Järjestöllämme on kolme lastenkotia, kaksi erityislastenkotia ja kaksi ympärivuorokautista perhekuntoutusyksikköä. Toimintojemme tukena toimii myös valtakunnallisen järjestön erityisasiantuntijat. Mannerheimin lastensuojeluliitto
  4. 4. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on yhteisö, joka muodostuu keskusjärjestöstä, 10 piirijärjestöstä ja 548 paikallisyhdistyksestä. Henkilöjäsenet ovat jäseninä paikallisyhdistyksissä. Paikallisyhdistyksissä on jäseniä 86 183 (31.12.2017). Sivun alareunasta voit ladata MLL:n organisaatiokuvan. Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylin päättävä elin on kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous. Liittokokous linjaa liiton toimintaa ja hyväksyy liiton toimintasuunnitelman seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Lisäksi liittokokous valitsee liittovaltuuston, johon kuuluu kolme puheenjohtajaa ja 38 jäsentä sekä liittohallituksen puheenjohtajan. Liittovaltuusto puolestaan valitsee liittohallituksen, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä. Liittokokouksessa äänioikeus on MLL ry:n jäsenillä: paikallisyhdistyksillä ja piirijärjestöillä. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 10 piirijärjestöä sekä 548 paikallisyhdistystä. Keskusjärjestö Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on keskusjärjestö, jonka jäseniä ovat paikallisyhdistykset ja piirijärjestöt. Keskusjärjestöllä on keskustoimisto Helsingin Hakaniemessä. Keskusjärjestössä työskentelee noin viisikymmentä työntekijää. Keskusjärjestö on Väestöliiton tunnuksen saanut perheystävällinen työpaikka. Piirit Mannerheimin Lastensuojeluliitossa on 10 piirijärjestöä. Piirijärjestö on alueensa paikallisyhdistysten tuki ja alueellinen vaikuttaja. Kullakin piirijärjestöllä on piiritoimisto, jossa on palkattua henkilökuntaa. Piirijärjestö on MLL:n keskusjärjestön jäsen. Paikallisyhdistykset Paikallisyhdistys toimii omalla alueellaan MLL:n arvojen, toimintaperiaatteiden ja liittokokouksessa määriteltyjen linjausten mukaan ja edistää jäsentensä valitsemilla tavoilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Paikallisyhdistyksen toimintaa ohjaavat myös yhdessä sovitut ja MLL:n keskusjärjestön hyväksymät säännöt. Paikallisyhdistys on MLL:n keskusjärjestön ja oman alueensa piirijärjestön jäsen. DIAK Mielenterveystalo.fi Tarjoaa tietoa ja apua mielenterveysongelmista kärsiville nuorille sekä heidän vanhemmilleen ja ammattilaisille. https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx Diakonissalaitos Otus Otus eli viralliselta nimeltään Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr perustettiin vuonna 1989 edistämään, harjoitta-maan ja tukemaan opiskeluun ja koulutukseen kohdistuvaa tutkimustoimintaa. Tehtävänämme on tuottaa uutta tutkimustietoa koulutuksen ja opiskelun ilmiöistä. SOS lapsikylä SOS-Lapsikylän kokonaisuuden muodostavat SOS-lapsikyläsäätiö ja SOS-Lapsikylä ry. SOS-lapsikyläsäätiö vastaa lapsikylätoiminnasta Suomessa ja kansainvälisesti, kun taas SOS-Lapsikylä ry toimii kansalaisjärjestönä ja tukee myös SOS-lapsikyläsäätiötä. SOS- Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962 ja se on kansainvälisen SOS Children’s
  5. 5. Villages -järjestön jäsen. Lapsikylätoimintaa on yli 130 maassa. Toimintamme SOS- Lapsikylän tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Tarjoamme yhteisöllistä perhehoitoa sekä räätälöityä tukea perheille. Toimimme myös kehittämiskumppanina kunnille ja maakunnille lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi keräämme varoja lasten ja perheiden tukemiseksi Suomessa ja maailmalla. Autamme perheitä varhaisen tuen sekä avo- ja sijaishuollon palveluin. SOS-Lapsikylä auttaa kansainvälisesti muun muassa kummilapsitoiminnan, kehitysyhteistyöhankkeiden ja katastrofiavun kautta. Olet tässä: SOS-Lapsikylä Työmme Suomessa Vaikuttamistyö kotimaassa Vaikuttamistyö SOS-Lapsikylä haluaa olla aktiivinen lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaja. Tavoitteenamme on, että haavoittuvissa oloissa elävien lasten ja perheiden määrä Suomessa ja maailmalla vähenee. Näihin asioihin haluamme vaikuttaa: Lasten välisen eriarvoisuuden vähentäminen Lapsiperheköyhyyden poistaminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden syrjäytymisen ehkäisy Päihde- ja mielenterveysongelmat Väkivalta ja lasten kaltoinkohtelu perheissä Pakolaisuuteen ja sen juurisyihin vaikuttaminen Näiden asioiden puolesta puhumme: Apua tarvitsevien lasten ja lapsiperheiden varhainen tuki Sijaishuollossa ja jälkihuollossa olevien lasten ja nuorten asema ja oikeudet Ylisukupolvisen lastensuojelutarpeen ehkäiseminen Pakolaislasten ja erityisesti yksin turvapaikanhakijoina tulleiden lasten asema ja oikeudet Emme tyydy ainoastaan sopeutumaan ympäristön muutoksiin, vaan teemme aktiivisesti työtä auttaaksemme lapsia ja perheitä saamaan paremman tulevaisuuden. Toimimme lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, tuotamme tutkimuksia ja pyrimme vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin. Yeesi Yeesi on vuonna 2011 perustettu, Suomen ensimmäinen valtakunnallinen nuorten mielenterveysseura. Työmme perustuu ennaltaehkäisevään ja edistävään otteeseen. Teemme voimavaralähtöistä mielenterveystyötä ja haluamme edistää nuorten hyvinvointia positiivisella otteella. Olemme yksi Suomen mielenterveysseuran jäsenseuroista. Toimintamme rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. STEA Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen. STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan. STEA hallinnoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödylliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan kohdistuvia avustuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätöksen jaettavista avustuksista. STEAn päämääränä on, että Suomessa tehdään maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa, joka edistää kestävää hyvinvointia. STEAn toimintaa ohjaavat valtionavustuslaki, strategia ja vuosittaiset painotukset. Avustetun toiminnan strategisina tavoitteina ovat: - vähentää eriarvoisuutta ja lisätä yhdenvertaisuutta sekä osallisuutta elämäntilanne ja tausta huomioiden - vahvistaa yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta sekä lisätä erilaisten ihmisten kohtaamista ja keskinäistä ymmärrystä - vahvistaa ihmisten voimavaroja ja auttaa pitämään huolta itsestä, toisista ja ympäristöstä.
  6. 6. EHJÄ ry Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry on vuonna 1983 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka työ painottuu lastensuojelun jälkihuoltoon, maahanmuuttajataustaisten nuorten tukitoimintaan, ammatilliseen perhetyöhön sekä lastensuojelun vapaaehtoiseen ja ammatilliseen tukihenkilötyöhön. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalista syrjäytymistä. Mieli MIELI Suomen Mielenterveys ry:n perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. MIELI ry rakentaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistää välittämisen kulttuuria. MIELI ry kannustaa aktiivisuuteen yhteiskunnassa. MIELI ry toimii ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta Suomessa ja kansainvälisesti. MIELI ry tarjoaa apua elämän kriiseissä ja tukee erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mielenterveyttä ja hyvinvointia. Nuorten akatemia Meidät tunnistetaan osallisuutta edistävänä organisaationa erityisesti innostavista, uutta luovista ja sektorirajat ylittävistä projekteista. Toimintamme tuloksena - nuoret kuuluvat itselleen merkitykselliseen ryhmään - nuorilla on mahdollisuus osallistua, oppia, vaikuttaa ja toteuttaa itseään - nuorilla on keinoja oman elämänsä hallintaan - aikuiset pystyvät toimimaan nuorten kanssa vuorovaikutteisesti - aikuiset saavat valmiuksia osallistavien ohjausmenetelmien hyödyntämiseen Sosped ITLA Itla edistää lasten ja perheiden hyvää tulevaisuutta. Säätiö tukee vanhemmuutta ja lasten kasvuoloja. Lapsiasiavaltuutettu Lapsiasiavaltuutettu varmistaa, että lasten asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Valtuutettu arvioi ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu tuo lasten oikeuksien näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Lapsiasiavaltuutettu rakentaa lapsille hyvää ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Työn perustana on YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (SopS 59-60/1991). Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton valtion viranomainen, joka on perustettu lailla lapsiasiavaltuutetusta (1221/2004). Valtuutettu toimii hallinnollisesti oikeusministeriön yhteydessä. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelee asiantuntijoita, jotka edistävät lasten oikeuksia yhdessä valtuutetun kanssa. Lapsiasiavaltuutetulle on laissa määritelty seuraavat tehtävät: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen seuranta. Päätöksentekijöihin vaikuttaminen lapsinäkökulmasta. Yhteydenpito lapsiin ja nuoriin ja heiltä saadun tiedon välittäminen päätöksentekijöille. Lapsia koskevan tiedon välittäminen lasten parissa työskenteleville, viranomaisille ja muulle väestölle. Yhteistyön kehittäminen
  7. 7. lapsipolitiikan toimijoiden välille. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen edistäminen. Lapsiasiavaltuutetun tehtävä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä yhteiskunnallisella tasolla. Valtuutetulla ei ole toimivaltaa yksittäisten lasten tai perheiden asioissa. Valtuutettu ei voi ottaa niihin kantaa, eikä voi muuttaa muiden viranomaisten päätöksiä. Yksittäisten ilmiöiden pohjalta valtuutettu voi kuitenkin nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon lasten oikeuksien kannalta tärkeitä asioita, jotka muuten jäisivät vaille huomiota. Suomessa lapsen oikeuksien toteutumista valvoo eduskunnan oikeusasiamies. Oikeusasiamies valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta pääasiassa tutkimalla hänelle tulevia kanteluita. Myös lapset ja nuoret voivat tehdä kantelun oikeusasiamiehelle, ohjeet kantelun tekemiseksi löytyvät täältä. Lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa muun muassa tekemällä aloitteita ja antamalla lausuntoja sekä osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Valtuutettu arvioi valtionhallinnossa vireillä olevia hankkeita lapsen oikeuksien näkökulmasta ja tekee aloitteita tarpeellisten muutosten käynnistämiseksi. Lapsiasiavaltuutettu rakentaa yhteyksiä eri toimijoiden välille verkostotapaamisten, erilaisten keskustelutilaisuuksien ja tapahtumien avulla. Yhteistyökumppaneita ovat muut viranomaiset, kunnat, maakunnat, tutkijat, järjestöt, uskonnolliset yhteisöt, yritykset sekä muut lapsipolitiikan toimijat ja alan asiantuntijat. Lapsiasiavaltuutetun tukena toimii Lapsiasianeuvottelukunta, johon nimitetään jäseniä eri sidosryhmistä. Tärkeänä lähtökohtana lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyössä ovat lasten kokemukset ja mielipiteet, joita valtuutetun toimisto selvittää esimerkiksi nuorten neuvonantajien ja lapsibarometrin avulla. Lapsiasiavaltuutettu raportoi vuosittain valtioneuvostolle ja neljän vuoden välein Suomen eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisesta. Vuosikirjassa kerrotaan lapsiasiavaltuutetun toimiston toiminnasta, lapsen oikeuksien toteutumisesta, lasten hyvinvoinnin kehityksestä ja lainsäädännössä havaituista puutteista. Lisäksi valtuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle valtion määräajoin tapahtuvan raportoinnin yhteydessä Lapsiasiavaltuutettu julkaisee erilaisia selvityksiä ja kannanottoja. Lapsiasiavaltuutettu vierailee lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien luona ja tapaa lasten oikeuksien edistämisestä kiinnostuneita toimijoita. Mun talous -verkosto Mun talous -verkosto kokoaa yhteen nuorten parissa työskenteleviä järjestöjä, yrityksiä, oppilaitoksia sekä finanssialan ja julkishallinnon toimijoita. Tavoitteenamme on nuorten taloudellisen lukutaidon kehittyminen ja talousongelmien väheneminen. Ajatuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan muun muassa teemallisissa tapahtumissa ja seminaareissa. Verkostomme kantavia voimia ovat yhteistyö, avoimuus ja voittoa tavoittelemattomuus. Lastensuojelun keskusliitto Lastensuojelun Keskusliiton toiminnalla kehitetään lastensuojelupalveluiden laatua ja toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on myös lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden edistäminen lastensuojelupalveluissa sekä asiantuntijoiden asiantuntijuuden ja lastensuojelua koskevan tiedon lisääminen. Lastensuojelun Keskusliitto tekee vaikuttamistyötä lapsen turvallisten kasvuolosuhteiden, vanhempien tukemisen sekä lapsen oikeuden suojeluun toteutumiseksi. Vaikutamme lapsiin liittyvään lainsäädäntöön valtakunnallisesti tasa-arvoisen lastensuojelun palvelujärjestelmän kehittymiseen lastensuojelun kansallisen koordinaation ja lastensuojelutehtävän toimeenpanon tasa-
  8. 8. arvoiseen toteutumiseen lasten ja nuorten turvallisten kasvuolosuhteiden kehittymiseen ja kaltoinkohtelun ehkäisemiseen Edistämme lapsen oikeuksien toteutumista ja lapsivaikutusten arviointia lapsia ja nuoria koskevissa päätöksissä lastensuojelutyön avo- sekä sijaishuollon laadun kehittymistä sekä lastensuojelun vaikuttavuuden vahvistumista lastensuojelun toimijoiden verkostoitumista ja yhteistä asiantuntijuutta lastensuojelun palveluissa olleiden lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksia osallisuuteen Lastensuojelutyötä määrittää lastensuojelulaki, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelutyö ulottuu lastensuojelun avohuollosta jälkihuoltoon. Lastensuojelupalveluilla tarjotaan lapselle ja perheelle apua, joka tukee lapsen kehitystä, turvallisuutta sekä lapsen tarvitsemia kasvuolosuhteita. Lapsen osallisuus ja mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ovat keskiössä. Yhteistyötä tehdään lapsen, perheen ja lapsen verkoston kanssa. Lastensuojelun tehtävän toteuttaminen ulottuu lastensuojelun viranomaistoiminnan lisäksi myös muihin lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten toimintaan ja toimijoiden yhteistyöhön. Nuori kirkko Nuori kirkko on evankelis-luterilaisten seurakuntien muodostama palvelujärjestö, jonka toiminta kattaa koko kasvun kaaren vauvasta nuoriin aikuisiin. Eri ikäkausiin liittyvän toiminnan lisäksi järjestö kehittää ikäkausien rajat ylittävää yhteistyötä, joka kattaa uuden nuorisolain mukaisesti toiminnan 0-28- vuotiaiden parissa. Nuori kirkko tukee sääntöjensä mukaisesti lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua ja osallisuutta, kehittää ja palvelee evankelis-luterilaisissa seurakunnissa toteutuvaa lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyötä, järjestää tavoitteiden mukaista toimintaa sekä vaikuttaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvän elämän edellytyksiin kirkossa ja yhteiskunnassa. Nuori kirkko kehittää ja palvelee jäsenistönsä toimintaa: Tarjoamalla ammatillista täydennyskoulutusta ja ajankohtaista koulutusta sekä itsenäisesti että yhteistyössä mm. Seurakuntaopiston ja Kirkkohallituksen kanssa Järjestämällä neuvottelupäiviä ja ammatillisia kohtaamisia eri ikäryhmien (varhaiskasvatus, kouluikäiset, nuoret) parissa työskenteleville Tuottamalla eri ikäisten lasten ja nuorten parissa toimiville ohjaajille ja vapaaehtoisille materiaalia ja menetelmiä kristillisen kasvatuksen tueksi Julkaisemalla lehtiä eri ikäryhmien kanssa toimiville kasvattajille ja ylläpitämällä digitaalisia toimintaympäristöjä lapsille ja nuorille Toteuttamalla kehittämishankkeita yhdessä jäsenistön ja laajan yhteistyöverkoston kanssa (tällä hetkellä järjestössä keskitytään ikärajat ylittävän työn kehittämiseen seurakuntien kasvatustyössä sekä digitaalisen lapsi- ja nuorisotyön, uuden rippikoulusuunnitelman mukaisen oppilaiden ohjaamisen ja varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen kehittämiseen) Ehkäisemällä lasten ja nuorten ulkopuolisuutta tukemalla seurakuntia ottamaan käyttöön mm. Palveluoperaatio Saappaan ja Moottoripaja -toimintaa, Tekstari- ja NettiTupu palvelun sekä Piki -pienten lasten kiusaamisen ehkäisyn menetelmän Vahvistamalla lasten ja nuorten osallisuutta tukemalla lapsiasiahenkilöiden työtä seurakunnissa, tuottamalla materiaalia lapsivaikutusten arviointiin, järjestämällä Nuorten tulevaisuusseminaarin, kutsumalla nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI -ryhmän koolle sekä tukemalla nuoria ehdokkaita kirkollisten vaalien äänestäjinä ja ehdokkaina Täydentämällä seurakuntien kokoavaa toimintaa järjestämällä vuosittain kansainvälisiä rippikouluja ja alueellisia kerhonohjaajapäiviä, hiippakunnallisisa tai temaattisia leirejä
  9. 9. sekä joka 4. vuosi Partaharjun suurleirin lapsille, nuorille ja perheille Nuori kirkko toimii sillanrakentajana kirkon ja yhteiskunnallisten toimijoiden välissä. Järjestö on vahva lasten ja nuorten äänen käyttäjä. Järjestö vahvistaa seurakuntien varhaiskasvatuksen ja kouluikäisten tyttöjen ja poikien asemaa sekä nuorisotyön painoarvoa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Nuortenelämä.fi Nuortenelämä.fi on tieto- ja neuvontapalvelu kaikille Suomessa asuville nuorille. Palvelu tarjoaa sinulle neuvontaa ja ohjausta elämäsi eri tilanteissa. Nuortenelämä.fi ohjaa sinut myös oman kotipaikkakuntasi lähipalveluihin, jotka neuvovat vielä tarkemmin elämän haastavissa tilanteissa. Verkkopalvelun tuottaa nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskeskus Koordinaatti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tuki- ja kriisipalvelut kootusti: kysyttävää palsta, kahdenvälinen chat ja elävää elämää -tietoalue" Tajua mut! Verkkopalvelu 2. Sosiaalisten suhteiden ongelmat ja yksinäisyys  Sosiaalisten suhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen ovat monelle lapselle ja nuorelle monimutkainen haaste. Jos siinä ei pärjää, jää yksin. Sosiaaliset taidot ovatkin keskeisiä elämänhallinnan resursseja.  Yksinäisyys ennustaa voimakkaasti myöhempiä tunne- ja käyttäytymisongelmia, sosiaalista pärjäämistä, psyykkisiä sairauksia, fyysistä terveyttä, sekä koulutus- ja työuran häiriöitä.  Kansainvälisesti tarkastellen suomalaiset oppilaat kokevat kuitenkin opettajien olevan poikkeuksellisen vähän kiinnostuneita oppilaille tärkeistä asioista.  Huolestuttavaa on myös se, että yläkoulussa itsensä ulkopuoliseksi kokevien oppilaiden osuus on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Aseman lapset 1. Toimintamuotoja ovat Walkers, Walkers-bussi ja Walkers-autot. Walkers-toiminta keskittyy kohtaamaan nuoria myönteisellä asenteella ja tarjoaa näille turvallisia aikuiskontakteja. 2. Friends-ohjelma tukee lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä taitoja selviytyä erilaisista elämäntilanteista. 3. Löytävän nuorisotyön tausta-ajatuksena on edistää kokemusta yhteisten tilojen kuulumisesta kaikille, myös nuorille. 4. Katusovittelussa nuorten välisiin konflikteihin tartutaan rakentavalla tavalla ja tarjotaan nuorillle tilaisuus tapahtuneen käsittelyyn sekä tarvittaessa tukea ja ohjausta. 5. Kiusaamiseen puuttuvassa K0-hankkeessa pureudutaan sellaisten pitkittyneiden tai monimutkaisten kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen, joiden kohdalla koulujen omat voimavarat eivät ole riittäneet.
  10. 10. 6. Pasila-hankkeen tavoitteena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän kanssa, ja poliisi ohjaa nuoret hankkeen piiriin. 7. 3T-hankkeen tavoitteena on madaltaa ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä tuomalla palveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät aikaansa. Olemme mukana myös monissa muissa lasten ja nuorten hyvinvointia tukevissa hankkeissa. Yeesi Yeesi on vuonna 2011 perustettu, Suomen ensimmäinen valtakunnallinen nuorten mielenterveysseura. Työmme perustuu ennaltaehkäisevään ja edistävään otteeseen. Teemme voimavaralähtöistä mielenterveystyötä ja haluamme edistää nuorten hyvinvointia positiivisella otteella. Olemme yksi Suomen mielenterveysseuran jäsenseuroista. Toimintamme rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Pelastakaa lapset ry Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu voittoa tavoittelematon, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton suomalainen kansalaisjärjestö. Järjestön taustalla on Ester Ståhlbergin perustama Koteja Kodittomille Lapsille –yhdistys, jonka tehtävänä oli hankkia kasvatuskoteja kansalaissodan sotaorvoille. Pelastakaa Lapset on laadukas lasten suojelun ammattilainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä luotettava ja nopea auttaja paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Toimintamme perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Tehtävämme on saada aikaan välittömiä ja pysyviä parannuksia, jotta jokaisen lapsen oikeus elämään, suojeluun, kehittymiseen ja osallisuuteen voisi toteutua. Pelastakaa Lapset on osa maailmanlaajuista Save the Children -liikettä, joka antaa lapsille toivoa, tukea ja turvaa 120 maassa. Tarjoamme erilaisia asiantuntijapalveluita perheille ja ammattilaisille. Toteutamme palveluita viidessä aluetoimistossa. Palveluihimme kuuluu tukihenkilö-, lomakoti– ja tukiperhetoimintaa, perhehoitoa, adoptiotoimintaa, perhekuntoutusta sekä asiantuntijapalveluita. Järjestöllämme on kolme lastenkotia, kaksi erityislastenkotia ja kaksi ympärivuorokautista perhekuntoutusyksikköä. Toimintojemme tukena toimii myös valtakunnallisen järjestön erityisasiantuntijat. DIAK Sitra LivingSkills STEA Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen. STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan. STEA hallinnoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödylliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan kohdistuvia avustuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätöksen jaettavista avustuksista. STEAn päämääränä on, että Suomessa tehdään maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa, joka edistää kestävää hyvinvointia. STEAn toimintaa ohjaavat valtionavustuslaki, strategia ja vuosittaiset painotukset. Avustetun
  11. 11. toiminnan strategisina tavoitteina ovat: - vähentää eriarvoisuutta ja lisätä yhdenvertaisuutta sekä osallisuutta elämäntilanne ja tausta huomioiden - vahvistaa yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta sekä lisätä erilaisten ihmisten kohtaamista ja keskinäistä ymmärrystä - vahvistaa ihmisten voimavaroja ja auttaa pitämään huolta itsestä, toisista ja ympäristöstä. YMCA (NMKY) YMCA on valtakunnallinen nuorisojärjestö. Me YMCA:ssä pidämme huolta lasten ja nuorten kokonaisvaltaisesta ja tasapainoisesta kehityksestä. YMCA on monipuolista ja kaikille avointa nuorisotyötä ja harrastustoimintaa. YMCA:n paikallisyhdistykset tarjoavat lapsille ja nuorille harrastuksia, liikuntaa, musiikkia, kerhoja, tapahtumia sekä tukea ja apua niitä tarvitseville. Suomen YMCA:n liitto tekee monipuolista yhteistyötä sekä kehitysyhteistyötä. EHJÄ ry Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry on vuonna 1983 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka työ painottuu lastensuojelun jälkihuoltoon, maahanmuuttajataustaisten nuorten tukitoimintaan, ammatilliseen perhetyöhön sekä lastensuojelun vapaaehtoiseen ja ammatilliseen tukihenkilötyöhön. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalista syrjäytymistä. Mielenterveystalo.fi Tarjoaa tietoa ja apua mielenterveysongelmista kärsiville nuorille sekä heidän vanhemmilleen ja ammattilaisille. https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx 3. Kiusaaminen  Kiusaaminen heikentää nuorten hyvinvointia, elämään tyytyväisyyttä ja elämänhallinnan tunnetta.  Myös koulunkäynnin ongelmat, kuten koulu-uupumus ja luvattomat poissaolot, ovat koulukiusattujen nuorten keskuudessa huomattavan yleisiä.  Kiusaamiselle altistuvat erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavat nuoret sekä maahanmuuttajataustaiset ja toimintarajoitteiset nuoret.  Myös käyttäytymiseltään poikkeavat nuoret joutuvat usein kiusatuksi.  Viranomaisten toimien koordinointi jää usein huonoksi. Vastuu ongelman ratkaisusta jää silloin perheelle. Aseman lapset 1. Toimintamuotoja ovat Walkers, Walkers-bussi ja Walkers-autot. Walkers-toiminta keskittyy kohtaamaan nuoria myönteisellä asenteella ja tarjoaa näille turvallisia aikuiskontakteja. 2. Friends-ohjelma tukee lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä taitoja selviytyä erilaisista elämäntilanteista.
  12. 12. 3. Löytävän nuorisotyön tausta-ajatuksena on edistää kokemusta yhteisten tilojen kuulumisesta kaikille, myös nuorille. 4. Katusovittelussa nuorten välisiin konflikteihin tartutaan rakentavalla tavalla ja tarjotaan nuorillle tilaisuus tapahtuneen käsittelyyn sekä tarvittaessa tukea ja ohjausta. 5. Kiusaamiseen puuttuvassa K0-hankkeessa pureudutaan sellaisten pitkittyneiden tai monimutkaisten kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen, joiden kohdalla koulujen omat voimavarat eivät ole riittäneet. 6. Pasila-hankkeen tavoitteena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän kanssa, ja poliisi ohjaa nuoret hankkeen piiriin. 7. 3T-hankkeen tavoitteena on madaltaa ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä tuomalla palveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät aikaansa. Olemme mukana myös monissa muissa lasten ja nuorten hyvinvointia tukevissa hankkeissa. Pelastakaa lapset ry Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu voittoa tavoittelematon, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton suomalainen kansalaisjärjestö. Järjestön taustalla on Ester Ståhlbergin perustama Koteja Kodittomille Lapsille –yhdistys, jonka tehtävänä oli hankkia kasvatuskoteja kansalaissodan sotaorvoille. Pelastakaa Lapset on laadukas lasten suojelun ammattilainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä luotettava ja nopea auttaja paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Toimintamme perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Tehtävämme on saada aikaan välittömiä ja pysyviä parannuksia, jotta jokaisen lapsen oikeus elämään, suojeluun, kehittymiseen ja osallisuuteen voisi toteutua. Pelastakaa Lapset on osa maailmanlaajuista Save the Children -liikettä, joka antaa lapsille toivoa, tukea ja turvaa 120 maassa. Tarjoamme erilaisia asiantuntijapalveluita perheille ja ammattilaisille. Toteutamme palveluita viidessä aluetoimistossa. Palveluihimme kuuluu tukihenkilö-, lomakoti– ja tukiperhetoimintaa, perhehoitoa, adoptiotoimintaa, perhekuntoutusta sekä asiantuntijapalveluita. Järjestöllämme on kolme lastenkotia, kaksi erityislastenkotia ja kaksi ympärivuorokautista perhekuntoutusyksikköä. Toimintojemme tukena toimii myös valtakunnallisen järjestön erityisasiantuntijat. Mannerheimin lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto on yhteisö, joka muodostuu keskusjärjestöstä, 10 piirijärjestöstä ja 548 paikallisyhdistyksestä. Henkilöjäsenet ovat jäseninä paikallisyhdistyksissä. Paikallisyhdistyksissä on jäseniä 86 183 (31.12.2017). Sivun alareunasta voit ladata MLL:n organisaatiokuvan. Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylin päättävä elin on kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous. Liittokokous linjaa liiton toimintaa ja hyväksyy liiton toimintasuunnitelman seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Lisäksi liittokokous valitsee liittovaltuuston, johon kuuluu kolme puheenjohtajaa ja 38 jäsentä sekä liittohallituksen puheenjohtajan. Liittovaltuusto puolestaan valitsee liittohallituksen, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä. Liittokokouksessa äänioikeus on MLL ry:n jäsenillä: paikallisyhdistyksillä ja piirijärjestöillä. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 10 piirijärjestöä sekä 548 paikallisyhdistystä. Keskusjärjestö Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on keskusjärjestö,
  13. 13. jonka jäseniä ovat paikallisyhdistykset ja piirijärjestöt. Keskusjärjestöllä on keskustoimisto Helsingin Hakaniemessä. Keskusjärjestössä työskentelee noin viisikymmentä työntekijää. Keskusjärjestö on Väestöliiton tunnuksen saanut perheystävällinen työpaikka. Piirit Mannerheimin Lastensuojeluliitossa on 10 piirijärjestöä. Piirijärjestö on alueensa paikallisyhdistysten tuki ja alueellinen vaikuttaja. Kullakin piirijärjestöllä on piiritoimisto, jossa on palkattua henkilökuntaa. Piirijärjestö on MLL:n keskusjärjestön jäsen. Paikallisyhdistykset Paikallisyhdistys toimii omalla alueellaan MLL:n arvojen, toimintaperiaatteiden ja liittokokouksessa määriteltyjen linjausten mukaan ja edistää jäsentensä valitsemilla tavoilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Paikallisyhdistyksen toimintaa ohjaavat myös yhdessä sovitut ja MLL:n keskusjärjestön hyväksymät säännöt. Paikallisyhdistys on MLL:n keskusjärjestön ja oman alueensa piirijärjestön jäsen. STM Lapset ja nuoret yksikkö (LANU) Yksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat: 1. äitiys- ja lastenneuvolatyötä 2. koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä opiskeluhuollon psykologi- ja - kuraattoripalveluita 3. perhesosiaalityötä, lastensuojelua, kasvatus- ja perheneuvontaa, perhetyötä sekä muita perheiden sosiaali- ja terveyspalveluja 4. lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia asioita 5. seksuaali- ja lisääntymisterveyttä 6. lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia, syrjäytymisen ehkäisyä ja osallisuuden vahvistamista 7. valtion koulukoteja Lapsistrategia STM:n ja OKM:n yhteisessä lapsistrategiaa pohjustavassa työssä syntyi keväällä 2019 yhteinen visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta. Vision saavuttamiseen tarvitaan koko yhteiskunta.Visiota konkretisoivat seitsemän tavoitetta. 1. Jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia. 2. Lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä. 3. Perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy. 4. Lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee. 5. Jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku. 6. Ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään. 7. Lapsiperheiden köyhyys vähenee. Vision toteuttamisen keinoja ovat lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva hallinto ja päätöksenteko sekä lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri. Suositus on laatia lapsistrategia, tavoitteet ja mittarit sekä seurannan välineet vuoden 2019 loppuun mennessä. Tämä työ näyttää siirtyvän vuodelle 2020. Tavoitteena on luoda systeeminen pitkän ajan lapsistrategia, joka perustuu tutkittuun tietoon ja lapsen ihmisoikeuksiin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Poikkihallinnollisen strategian pitää kantaa yli hallituskausien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin tähtäävänä strategiana, joka kattaa kokonaisvaltaisesti lasten, nuorten ja perheiden elämään liittyvät asiat. Kulloinenkin
  14. 14. hallitus toteuttaa lapsistrategiaa toimeenpano-ohjelmalla, joka pohjautuu strategiassa esitettyihin tavoitteisiin. Strategiset tavoitteet määritellään toimenpiteiksi, jotka resursoidaan valtion talouden kehyksissä. 4. Opiskelupaineet  Kilpailuyhteiskunnan paineet ulottuvat nykyään myös koulumaailmaan ja aiempaa alemmille luokkatasoille.  Tieto jatko-opiskelupaikkojen saamiseen liittyvästä kilpailusta voi aiheuttaa oppilaille stressiä ja suorituspaineita lukiossa tai jopa yläkoulussa.  Lukiossa 30 prosenttia kaikista oppilaista on stressaantuneita ja 20 prosenttia tytöistä uupuneita. Uupumus on lisääntynyt lukiossa voimakkaasti viimeisen neljän vuoden aikana.  Opiskelustressiä voi lisätä vanhempien taholta koetut suorituspaineet, varsinkin jos vanhemmat ovat itse pärjänneet hyvin opiskeluissa.  Uupumus ennustaa masennusta ja digiaddiktiota sekä lisää myös koulun keskeyttämisriskiä 4. kertaiseksi. Aseman lapset 1. Toimintamuotoja ovat Walkers, Walkers-bussi ja Walkers-autot. Walkers-toiminta keskittyy kohtaamaan nuoria myönteisellä asenteella ja tarjoaa näille turvallisia aikuiskontakteja. 2. Friends-ohjelma tukee lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä taitoja selviytyä erilaisista elämäntilanteista. 3. Löytävän nuorisotyön tausta-ajatuksena on edistää kokemusta yhteisten tilojen kuulumisesta kaikille, myös nuorille. 4. Katusovittelussa nuorten välisiin konflikteihin tartutaan rakentavalla tavalla ja tarjotaan nuorille tilaisuus tapahtuneen käsittelyyn sekä tarvittaessa tukea ja ohjausta. 5. Kiusaamiseen puuttuvassa K0-hankkeessa pureudutaan sellaisten pitkittyneiden tai monimutkaisten kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen, joiden kohdalla koulujen omat voimavarat eivät ole riittäneet. 6. Pasila-hankkeen tavoitteena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän kanssa, ja poliisi ohjaa nuoret hankkeen piiriin. 7. 3T-hankkeen tavoitteena on madaltaa ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä tuomalla palveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät aikaansa. Olemme mukana myös monissa muissa lasten ja nuorten hyvinvointia tukevissa hankkeissa. Sitra 5. Elämän siirtymävaiheiden ongelmat
  15. 15.  Elämän siirtymävaiheissa lapsi ja nuori joutuu kohtaamaan uusia arjen ja sosiaalisten suhteiden hallintaan liittyviä haasteita.  Tällaisia siirtymiä on koulutuspolun sisällä siirtymät alakoulusta yläasteelle, sieltä ammatilliseen tai lukiokoulutukseen sekä edelleen korkeakouluihin.  Tärkeitä siirtymiä ovat myös armeijaan meno, työelämään siirtyminen sekä lapsuudenkodista pois muuttaminen.  Suomalaisessa yhteiskunnassa luotetaan ehkä liikaakin nuorten kykyyn tehdä rationaalisia pitkän aikavälin koulutus- ja uravalintoja.  Lapsen ja nuoren kannalta on tärkeää, että hänellä saa ulkopuolista tukea elämän siirtymistä selviämiseen. Aseman lapset 1. Toimintamuotoja ovat Walkers, Walkers-bussi ja Walkers-autot. Walkers-toiminta keskittyy kohtaamaan nuoria myönteisellä asenteella ja tarjoaa näille turvallisia aikuiskontakteja. 2. Friends-ohjelma tukee lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä taitoja selviytyä erilaisista elämäntilanteista. 3. Löytävän nuorisotyön tausta-ajatuksena on edistää kokemusta yhteisten tilojen kuulumisesta kaikille, myös nuorille. 4. Katusovittelussa nuorten välisiin konflikteihin tartutaan rakentavalla tavalla ja tarjotaan nuorillle tilaisuus tapahtuneen käsittelyyn sekä tarvittaessa tukea ja ohjausta. 5. Kiusaamiseen puuttuvassa K0-hankkeessa pureudutaan sellaisten pitkittyneiden tai monimutkaisten kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen, joiden kohdalla koulujen omat voimavarat eivät ole riittäneet. 6. Pasila-hankkeen tavoitteena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän kanssa, ja poliisi ohjaa nuoret hankkeen piiriin. 7. 3T-hankkeen tavoitteena on madaltaa ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä tuomalla palveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät aikaansa. Olemme mukana myös monissa muissa lasten ja nuorten hyvinvointia tukevissa hankkeissa. DIAK YMCA YMCA on valtakunnallinen nuorisojärjestö. Me YMCA:ssä pidämme huolta lasten ja nuorten kokonaisvaltaisesta ja tasapainoisesta kehityksestä. YMCA on monipuolista ja kaikille avointa nuorisotyötä ja harrastustoimintaa. YMCA:n paikallisyhdistykset tarjoavat lapsille ja nuorille harrastuksia, liikuntaa, musiikkia, kerhoja, tapahtumia sekä tukea ja apua niitä tarvitseville. Suomen YMCA:n liitto tekee monipuolista yhteistyötä sekä kehitysyhteistyötä. Diakonissalaitos
  16. 16. Allianssi 1. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvoja, jonka jäseninä on 131 valtakunnallista nuoriso- tai kasvatusalan organisaatiota. 2. Järjestää vuosittain lähes 100 koulutusta ja tapahtumaa, joiden tavoitteena on nuorisoalan toimijoiden osaamisen kasvattaminen, järjestötoiminnan kehittäminen sekä nuorisoalan keskinäisen yhteistyön vahvistaminen. 3. Tukee jäsenorganisaatioiden toimintaa vaikuttamistyön, viestinnän ja palveluiden kautta. 4. Nuorisotiedon kirjasto palvelee kaikkia nuorisotietoa tarvitsevia ja nuorten kanssa työskenteleviä. Lasten ja nuorten säätiö Lasten ja nuorten säätiö tekee tulevaisuuteen katsovaa nuorisotyötä, joka tähtää siihen, että jokainen nuori kokee elämänsä merkitykselliseksi. Kun maailma ympärillä muuttuu nopeasti, voi nuoren olla vaikea kiinnittyä siihen. Yhdelläkään yhteiskunnalla ei kuitenkaan ole varaa menettää nuoriaan. Työskentelemme erityisesti 13–25-vuotiaiden nuorten parissa. Toiminta-alueemme on koko Suomi. Pyrimme tarjoamaan vuosittain kymmenille tuhansille nuorille merkityksellisyyden tunnetta edistäviä kokemuksia. Samalla teemme kohdennettua, ja tarpeen mukaan pitkäkestoista ja intensiivistä, työtä vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten merkityksellisen tulevaisuuden edistämiseksi. Vahvuutemme on rohkeat ja luovat työtavat. Yhdistämme tieteen ja taiteen eri menetelmiä, jotta nuoret pystyisivät tarkastelemaan vahvuuksiaan ja tulevaisuuttaan uusista näkökulmista. Työmme tähtää vahvaan kokemuksellisuuteen. Korostamme tulevaisuusorientaatiota, verkostomaisuutta ja pitkäkestoisia kumppanuuksia. Olemme järjestökentällä yritysyhteistyön edelläkävijä ja luotettava yritysvastuukumppani. Olemme lisäksi jo pitkään tehneet tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Nuorisotyön ohella haluamme vaikuttaa yhteiskuntaan, jotta se olisi nuorille entistä parempi paikka. Teemme esimerkiksi selvityksiä ja nostamme esiin nuorten äänen. Lasten ja nuorten säätiö on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Säätiö on Vastuullinen lahjoittaminen ry:n, FIBS ry:n, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n ja Kepa ry:n jäsen. Otus Otus eli viralliselta nimeltään Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr perustettiin vuonna 1989 edistämään, harjoitta-maan ja tukemaan opiskeluun ja koulutukseen kohdistuvaa tutkimustoimintaa. Tehtävänämme on tuottaa uutta tutkimustietoa koulutuksen ja opiskelun ilmiöistä. Icehearts Icehearts on oivallinen työkalu sosiaalityön tekemiseen lasten kanssa. Icehearts- toimintamalli on pitkäkestoista ja kokonaisvaltaista tukea lapsen hyväksi nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa lapsen asioiden parissa toimivat aikuiset vaihtuvat usein. Icehearts-kasvattaja sitoutuu lapsen kanssa toimimiseen 12 vuoden ajan. Icehearts-filosofia tukee lapsen kasvua itseensä luottavaksi ja toiset huomioonottavaksi joukkueen jäseneksi. Toimintamalli perustuu arvomaailmaan, joka antaa jokaiselle
  17. 17. lapselle mahdollisuuden. Luotettavat ja ammattitaitoiset Icehearts-kasvattajat ja -ohjaajat ovat mukana lasten elämässä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Icehearts-toiminta näkyy koulussa konkreettisesti monella positiivisella tavalla. Icehearts-kasvattaja on odotettu ja tuttu vieras koko kouluyhteisölle. Kasvattajat ovat mukana koulun arjessa esimerkiksi oppitunneilla kannustamassa, auttamassa ja ylläpitämässä opiskelurauhaa. He tukevat toiminnallaan koko luokan opiskelua ja opettajan työtä. LUPAUS Icehearts-toiminta pitää sisällään yhden lupauksen, joka on tärkeämpi kuin kaikki muut yhteensä: Me olemme läsnä koko 12 vuotta kestävän matkan ajan läpi kasvun nivelvaiheiden. Aina ja kaikkialla, missä tukea tarvitaan. Iceheartsin tavoitteena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä, edistää sosiaalisia taitoja ja luoda lapsille pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo läpi kasvun nivelvaiheiden. Icehearts-kasvattaja tekee tiivistä yhteistyötä sosiaalitoimen ja opetustoimen kanssa lapsen hyväksi. Tuttu ja ammattitaitoinen aikuinen toimii lapsen turvana ja tukena tavallisessa arjessa ja mahdollistaa opiskelun ja huolehtii lapsesta myös sellaisissa tilanteissa, joissa jokin ulkopuolinen huoli saattaisi haitata normaalia elämää ja koulunkäyntiä. Kasvattaja on aidosti kiinnostunut lapsen tunteista, iloista ja suruista, ja huomaa niiden vaikutuksen lapsen elämään, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin. JOUKKUE Icehearts-toimintamalli on osoittautunut toimivaksi erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien poikien kanssa työskentelyyn sekä miesten kutsumiseen mukaan sosiaali- ja kasvatustyön tekemiseen. Enin osa pojista on kiinnostunut liikunnasta ja osallistuu mielellään ohjattuun urheiluharrastukseen. Kasvattaja käyttää työkalunaan joukkueurheilua. Kasvattaja tuo lapsille luontevasti kiinnikkeen oman sukupuolensa erityisyyteen. Suuri osa mukaan valittavista pojista tulee perheistä, joissa miehen rooli kasvattajana on olematon tai vähäinen. Syrjäytymisvaarassa olevien tyttöjen kohdalla Icehearts-toimintamalli on poikkeuksellinen – se kutsuu vetäytyvät sekä passiivis- aggressiiviset tytöt yhteisöön – joukkueeseen ja antaa tytöille roolimallin aktiivisesta, itseään kunnioittavasta naisesta, joka toimii tasa-arvoisena poikien ja miesten kanssa, eikä suostu alisteiseen, helposti hyväksikäytettävään asemaan. Icehearts on tutkitusti vaikuttava työväline, tuki ja yhteistyökumppani kunnan peruspalveluille lasten kanssa tehtävässä työssä. ME Säätiö SOS lapsikylä SOS-Lapsikylän kokonaisuuden muodostavat SOS-lapsikyläsäätiö ja SOS-Lapsikylä ry. SOS-lapsikyläsäätiö vastaa lapsikylätoiminnasta Suomessa ja kansainvälisesti, kun taas SOS-Lapsikylä ry toimii kansalaisjärjestönä ja tukee myös SOS-lapsikyläsäätiötä. SOS- Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962 ja se on kansainvälisen SOS Children’s Villages -järjestön jäsen. Lapsikylätoimintaa on yli 130 maassa. Toimintamme SOS- Lapsikylän tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Tarjoamme yhteisöllistä perhehoitoa sekä räätälöityä tukea perheille. Toimimme myös kehittämiskumppanina kunnille ja maakunnille lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi keräämme varoja lasten ja perheiden tukemiseksi Suomessa ja maailmalla. Autamme perheitä varhaisen tuen sekä avo- ja sijaishuollon palveluin. SOS-Lapsikylä auttaa kansainvälisesti muun muassa kummilapsitoiminnan, kehitysyhteistyöhankkeiden ja katastrofiavun kautta. Olet tässä: SOS-Lapsikylä Työmme Suomessa Vaikuttamistyö
  18. 18. kotimaassa Vaikuttamistyö SOS-Lapsikylä haluaa olla aktiivinen lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaja. Tavoitteenamme on, että haavoittuvissa oloissa elävien lasten ja perheiden määrä Suomessa ja maailmalla vähenee. Näihin asioihin haluamme vaikuttaa: Lasten välisen eriarvoisuuden vähentäminen Lapsiperheköyhyyden poistaminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden syrjäytymisen ehkäisy Päihde- ja mielenterveysongelmat Väkivalta ja lasten kaltoinkohtelu perheissä Pakolaisuuteen ja sen juurisyihin vaikuttaminen Näiden asioiden puolesta puhumme: Apua tarvitsevien lasten ja lapsiperheiden varhainen tuki Sijaishuollossa ja jälkihuollossa olevien lasten ja nuorten asema ja oikeudet Ylisukupolvisen lastensuojelutarpeen ehkäiseminen Pakolaislasten ja erityisesti yksin turvapaikanhakijoina tulleiden lasten asema ja oikeudet Emme tyydy ainoastaan sopeutumaan ympäristön muutoksiin, vaan teemme aktiivisesti työtä auttaaksemme lapsia ja perheitä saamaan paremman tulevaisuuden. Toimimme lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, tuotamme tutkimuksia ja pyrimme vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin. Nuorisotutkimusseura Nuorisotutkimusseura harjoittaa tutkimustoimintaa vuonna 1999 perustetun Nuorisotutkimusverkoston kautta. Nuorisotutkimusverkosto tuottaa monitieteistä tutkimustietoa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun tarjoten näkökulmia nuorten parissa tehtävän käytännön työn, hallinnon ja politiikan kentille. Nuorisotutkimusverkoston tutkimusta rahoittavat mm. ministeriöt, kansainväliset tutkimusrahoittajat, Suomen Akatemia, säätiöt sekä järjestö- ja kuntasektori. Yhteistyötä tehdään yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, järjestöjen, tieteellisten seurojen sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Nuorisotutkimusseuran ja -verkoston organisaatiomalli tieteellisenä yhdistyksenä on monin tavoin ainutlaatuinen. Nuorisotutkimusverkoston tutkimustoiminnan lähtökohtia ovat monitieteisyys, eettisyys sekä akateemisen perustutkimuksen ja soveltavan, nuorisopoliittisesti relevantin tutkimusotteen yhdistäminen. Asetelma laventaa totuttua ymmärrystä asiantuntijuuden rajoista ja tutkijarooleista. Nuorisotutkimusverkostossa pyritään erilaisten tutkimusmenetelmien monipuoliseen käyttöön, kuten laadullisten ja määrällisten lähestymistapojen yhdistämiseen sekä katsomaan totuttujen tutkimuskysymysten ja - ympäristöjen ulkopuolelle. Tutkimme sekä yhteiskunnassa tuttuja ja tunnustettuja, että vaiettuja ja marginaaleja aihepiirejä. Tavoitteena on tuottaa monipuolista tutkimusta niin nuorten elämää kehystävistä yhteiskunnallisista jaoista kuin nuorten ja heidän kanssaan toimivien aikuisten arkikokemuksista ja -käytännöistä. Vuonna 2018 Nuorisotutkimusseurassa työskenteli yhteensä 41 työntekijää erilaisissa tutkimukseen ja tutkimushallintoon liittyvissä tehtävissä. Tutkimusta tehtiin 42 eri hankkeessa ja tutkimuskokonaisuudessa. 6. Lapsuudenkodin ongelmat  Vanhempien riitely, avioero, päihteiden käyttö, uupuminen, mielenterveysongelmat ja työttömyys kuormittavat lasta.  Talousongelmat aiheuttavat vanhemmille stressiä ja ahdistusta sekä vievät henkistä kapasiteettia, jota tarvittaisiin myös lasten hoitamiseen ja kasvattamiseen.
  19. 19.  Myös vanhempien kiire syö vanhempien kapasiteettia pitää hyvää huolta lapsistaan. Kiireen syynä on usein työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeus. Toisaalta kiirettä voi myös aiheuttaa lasten ja vanhempien omat harrastukset.  Vanhempien yksinäisyyden kokemus on vahvasti yhteydessä vanhempien masennusoireiluun ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen.  Vanhempien arvot ja elämäntavat heijastuvat monella tapaa heidän kasvatustavoissaan sekä lapselle ja nuorelle antamassaan esimerkissä.  Vanhempien kyky ymmärtää lapsen käytöstä, viestejä ja tunteita (mentalisaatiokyky) on ratkaisevan tärkeä lapsen ja nuoren kehitykselle sekä luottamuksellisten ihmissuhteiden kehittymiselle. Aseman lapset 1. Toimintamuotoja ovat Walkers, Walkers-bussi ja Walkers-autot. Walkers-toiminta keskittyy kohtaamaan nuoria myönteisellä asenteella ja tarjoaa näille turvallisia aikuiskontakteja. 2. Friends-ohjelma tukee lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä taitoja selviytyä erilaisista elämäntilanteista. 3. Löytävän nuorisotyön tausta-ajatuksena on edistää kokemusta yhteisten tilojen kuulumisesta kaikille, myös nuorille. 4. Katusovittelussa nuorten välisiin konflikteihin tartutaan rakentavalla tavalla ja tarjotaan nuorillle tilaisuus tapahtuneen käsittelyyn sekä tarvittaessa tukea ja ohjausta. 5. Kiusaamiseen puuttuvassa K0-hankkeessa pureudutaan sellaisten pitkittyneiden tai monimutkaisten kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen, joiden kohdalla koulujen omat voimavarat eivät ole riittäneet. 6. Pasila-hankkeen tavoitteena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän kanssa, ja poliisi ohjaa nuoret hankkeen piiriin. 7. 3T-hankkeen tavoitteena on madaltaa ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä tuomalla palveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät aikaansa. Olemme mukana myös monissa muissa lasten ja nuorten hyvinvointia tukevissa hankkeissa. YMCA (NMKY) YMCA on valtakunnallinen nuorisojärjestö. Me YMCA:ssä pidämme huolta lasten ja nuorten kokonaisvaltaisesta ja tasapainoisesta kehityksestä. YMCA on monipuolista ja kaikille avointa nuorisotyötä ja harrastustoimintaa. YMCA:n paikallisyhdistykset tarjoavat lapsille ja nuorille harrastuksia, liikuntaa, musiikkia, kerhoja, tapahtumia sekä tukea ja apua niitä tarvitseville. Suomen YMCA:n liitto tekee monipuolista yhteistyötä sekä kehitysyhteistyötä. Mannerheimin lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto on yhteisö, joka muodostuu keskusjärjestöstä, 10 piirijärjestöstä ja 548 paikallisyhdistyksestä. Henkilöjäsenet ovat jäseninä paikallisyhdistyksissä. Paikallisyhdistyksissä on jäseniä 86 183 (31.12.2017). Sivun
  20. 20. alareunasta voit ladata MLL:n organisaatiokuvan. Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylin päättävä elin on kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous. Liittokokous linjaa liiton toimintaa ja hyväksyy liiton toimintasuunnitelman seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Lisäksi liittokokous valitsee liittovaltuuston, johon kuuluu kolme puheenjohtajaa ja 38 jäsentä sekä liittohallituksen puheenjohtajan. Liittovaltuusto puolestaan valitsee liittohallituksen, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä. Liittokokouksessa äänioikeus on MLL ry:n jäsenillä: paikallisyhdistyksillä ja piirijärjestöillä. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 10 piirijärjestöä sekä 548 paikallisyhdistystä. Keskusjärjestö Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on keskusjärjestö, jonka jäseniä ovat paikallisyhdistykset ja piirijärjestöt. Keskusjärjestöllä on keskustoimisto Helsingin Hakaniemessä. Keskusjärjestössä työskentelee noin viisikymmentä työntekijää. Keskusjärjestö on Väestöliiton tunnuksen saanut perheystävällinen työpaikka. Piirit Mannerheimin Lastensuojeluliitossa on 10 piirijärjestöä. Piirijärjestö on alueensa paikallisyhdistysten tuki ja alueellinen vaikuttaja. Kullakin piirijärjestöllä on piiritoimisto, jossa on palkattua henkilökuntaa. Piirijärjestö on MLL:n keskusjärjestön jäsen. Paikallisyhdistykset Paikallisyhdistys toimii omalla alueellaan MLL:n arvojen, toimintaperiaatteiden ja liittokokouksessa määriteltyjen linjausten mukaan ja edistää jäsentensä valitsemilla tavoilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Paikallisyhdistyksen toimintaa ohjaavat myös yhdessä sovitut ja MLL:n keskusjärjestön hyväksymät säännöt. Paikallisyhdistys on MLL:n keskusjärjestön ja oman alueensa piirijärjestön jäsen. DIAK EHJÄ ry Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry on vuonna 1983 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka työ painottuu lastensuojelun jälkihuoltoon, maahanmuuttajataustaisten nuorten tukitoimintaan, ammatilliseen perhetyöhön sekä lastensuojelun vapaaehtoiseen ja ammatilliseen tukihenkilötyöhön. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalista syrjäytymistä. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. MIELI ry rakentaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistää välittämisen kulttuuria. MIELI ry kannustaa aktiivisuuteen yhteiskunnassa. MIELI ry toimii ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta Suomessa ja kansainvälisesti. MIELI ry tarjoaa apua elämän kriiseissä ja tukee erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mielenterveyttä ja hyvinvointia. ITLA Itla edistää lasten ja perheiden hyvää tulevaisuutta. Säätiö tukee vanhemmuutta ja lasten kasvuoloja.
  21. 21. Lastensuojelun Keskusliiton toiminnalla kehitetään lastensuojelupalveluiden laatua ja toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on myös lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden edistäminen lastensuojelupalveluissa sekä asiantuntijoiden asiantuntijuuden ja lastensuojelua koskevan tiedon lisääminen. Lastensuojelun Keskusliitto tekee vaikuttamistyötä lapsen turvallisten kasvuolosuhteiden, vanhempien tukemisen sekä lapsen oikeuden suojeluun toteutumiseksi. Vaikutamme lapsiin liittyvään lainsäädäntöön valtakunnallisesti tasa-arvoisen lastensuojelun palvelujärjestelmän kehittymiseen lastensuojelun kansallisen koordinaation ja lastensuojelutehtävän toimeenpanon tasa- arvoiseen toteutumiseen lasten ja nuorten turvallisten kasvuolosuhteiden kehittymiseen ja kaltoinkohtelun ehkäisemiseen Edistämme lapsen oikeuksien toteutumista ja lapsivaikutusten arviointia lapsia ja nuoria koskevissa päätöksissä lastensuojelutyön avo- sekä sijaishuollon laadun kehittymistä sekä lastensuojelun vaikuttavuuden vahvistumista lastensuojelun toimijoiden verkostoitumista ja yhteistä asiantuntijuutta lastensuojelun palveluissa olleiden lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksia osallisuuteen Lastensuojelutyötä määrittää lastensuojelulaki, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelutyö ulottuu lastensuojelun avohuollosta jälkihuoltoon. Lastensuojelupalveluilla tarjotaan lapselle ja perheelle apua, joka tukee lapsen kehitystä, turvallisuutta sekä lapsen tarvitsemia kasvuolosuhteita. Lapsen osallisuus ja mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ovat keskiössä. Yhteistyötä tehdään lapsen, perheen ja lapsen verkoston kanssa. Lastensuojelun tehtävän toteuttaminen ulottuu lastensuojelun viranomaistoiminnan lisäksi myös muihin lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten toimintaan ja toimijoiden yhteistyöhön. ME Säätiö STM Lapset ja nuoret yksikkö (LANU) Yksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat: 1. äitiys- ja lastenneuvolatyötä 2. koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä opiskeluhuollon psykologi- ja - kuraattoripalveluita 3. perhesosiaalityötä, lastensuojelua, kasvatus- ja perheneuvontaa, perhetyötä sekä muita perheiden sosiaali- ja terveyspalveluja 4. lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia asioita 5. seksuaali- ja lisääntymisterveyttä 6. lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia, syrjäytymisen ehkäisyä ja osallisuuden vahvistamista 7. valtion koulukoteja Lapsistrategia STM:n ja OKM:n yhteisessä lapsistrategiaa pohjustavassa työssä syntyi keväällä 2019 yhteinen visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta. Vision saavuttamiseen tarvitaan koko yhteiskunta.Visiota konkretisoivat seitsemän tavoitetta. 1. Jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia. 2. Lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä. 3. Perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy.
  22. 22. 4. Lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee. 5. Jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku. 6. Ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään. 7. Lapsiperheiden köyhyys vähenee. Vision toteuttamisen keinoja ovat lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva hallinto ja päätöksenteko sekä lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri. Suositus on laatia lapsistrategia, tavoitteet ja mittarit sekä seurannan välineet vuoden 2019 loppuun mennessä. Tämä työ näyttää siirtyvän vuodelle 2020. Tavoitteena on luoda systeeminen pitkän ajan lapsistrategia, joka perustuu tutkittuun tietoon ja lapsen ihmisoikeuksiin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Poikkihallinnollisen strategian pitää kantaa yli hallituskausien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin tähtäävänä strategiana, joka kattaa kokonaisvaltaisesti lasten, nuorten ja perheiden elämään liittyvät asiat. Kulloinenkin hallitus toteuttaa lapsistrategiaa toimeenpano-ohjelmalla, joka pohjautuu strategiassa esitettyihin tavoitteisiin. Strategiset tavoitteet määritellään toimenpiteiksi, jotka resursoidaan valtion talouden kehyksissä. Icehearts Icehearts on oivallinen työkalu sosiaalityön tekemiseen lasten kanssa. Icehearts- toimintamalli on pitkäkestoista ja kokonaisvaltaista tukea lapsen hyväksi nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa lapsen asioiden parissa toimivat aikuiset vaihtuvat usein. Icehearts-kasvattaja sitoutuu lapsen kanssa toimimiseen 12 vuoden ajan. Icehearts-filosofia tukee lapsen kasvua itseensä luottavaksi ja toiset huomioonottavaksi joukkueen jäseneksi. Toimintamalli perustuu arvomaailmaan, joka antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden. Luotettavat ja ammattitaitoiset Icehearts-kasvattajat ja -ohjaajat ovat mukana lasten elämässä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Icehearts-toiminta näkyy koulussa konkreettisesti monella positiivisella tavalla. Icehearts-kasvattaja on odotettu ja tuttu vieras koko kouluyhteisölle. Kasvattajat ovat mukana koulun arjessa esimerkiksi oppitunneilla kannustamassa, auttamassa ja ylläpitämässä opiskelurauhaa. He tukevat toiminnallaan koko luokan opiskelua ja opettajan työtä. LUPAUS Icehearts-toiminta pitää sisällään yhden lupauksen, joka on tärkeämpi kuin kaikki muut yhteensä: Me olemme läsnä koko 12 vuotta kestävän matkan ajan läpi kasvun nivelvaiheiden. Aina ja kaikkialla, missä tukea tarvitaan. Iceheartsin tavoitteena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä, edistää sosiaalisia taitoja ja luoda lapsille pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo läpi kasvun nivelvaiheiden. Icehearts-kasvattaja tekee tiivistä yhteistyötä sosiaalitoimen ja opetustoimen kanssa lapsen hyväksi. Tuttu ja ammattitaitoinen aikuinen toimii lapsen turvana ja tukena tavallisessa arjessa ja mahdollistaa opiskelun ja huolehtii lapsesta myös sellaisissa tilanteissa, joissa jokin ulkopuolinen huoli saattaisi haitata normaalia elämää ja koulunkäyntiä. Kasvattaja on aidosti kiinnostunut lapsen tunteista, iloista ja suruista, ja huomaa niiden vaikutuksen lapsen elämään, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin. JOUKKUE Icehearts-toimintamalli on osoittautunut toimivaksi erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien poikien kanssa työskentelyyn sekä miesten kutsumiseen mukaan sosiaali- ja kasvatustyön tekemiseen. Enin osa pojista on kiinnostunut liikunnasta ja osallistuu mielellään ohjattuun urheiluharrastukseen. Kasvattaja käyttää työkalunaan joukkueurheilua. Kasvattaja tuo lapsille luontevasti kiinnikkeen oman sukupuolensa erityisyyteen. Suuri osa mukaan valittavista pojista tulee perheistä, joissa miehen rooli
  23. 23. kasvattajana on olematon tai vähäinen. Syrjäytymisvaarassa olevien tyttöjen kohdalla Icehearts-toimintamalli on poikkeuksellinen – se kutsuu vetäytyvät sekä passiivis- aggressiiviset tytöt yhteisöön – joukkueeseen ja antaa tytöille roolimallin aktiivisesta, itseään kunnioittavasta naisesta, joka toimii tasa-arvoisena poikien ja miesten kanssa, eikä suostu alisteiseen, helposti hyväksikäytettävään asemaan. Icehearts on tutkitusti vaikuttava työväline, tuki ja yhteistyökumppani kunnan peruspalveluille lasten kanssa tehtävässä työssä. LivingSkills Kunnat Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatus voi olla kunnan tai yksityisen palvelun tuottajan järjestämää tai tuottamaa päiväkotitoimintaa tai perhepäivähoitoa. Kunnissa voi olla myös avointa varhaiskasvatustoimintaa. Lapsen vanhemmat tai muut huoltajat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Kunnan järjestämästä varhaiskasvatuksesta peritään perheen tulojen ja koon sekä lapsen varhaiskasvatusajan mukaan määräytyvä maksu. Esiopetus on maksutonta. Yksityisen varhaiskasvatuksen maksut hinnoittelee palveluntarjoaja ja näihin kustannuksiin voi saada yksityisen hoidon tukea. Äitiys- ja lastenneuvola Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Palvelut ovat perheille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Kunnat vastaavat äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen järjestämisestä. Asetus 338/2011 velvoittaa kunnat tarjoamaan kaikille perheille suunnitelmalliset ja tasoltaan yhtenäiset äitiys- ja lastenneuvolapalvelut. Palvelut koostuvat huolellisesti toteutetuista määräaikaisista terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta, joissa huomioidaan yksilöiden ja perheiden tarpeet. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Alle kouluikäisten lasten palveluja koskeva toimintaohjelma tulee tehdä yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kanssa. Lapsuuden kodin ongelmat THL Tietoa mielenterveyden edistämisestä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa Lähes kaikki lapset ja nuoret tavoitetaan varhaiskasvatuksen ja koulun piirissä Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen keskeisiä ympäristöjä kodin lisäksi ovat varhaiskasvatus, peruskoulu, ja toisen asteen oppilaitokset. Lähes kaikki lapset ovat jossain vaiheessa ennen kouluun menoaan varhaiskasvatuksen piirissä. Viimeistään vuotta ennen koulua lapsi tulee varhaiskasvatuksen piiriin, kun hän aloittaa esiopetuksen. Peruskoulun suorittaa lähes kaikki nuoret. Mielenterveyden edistäminen on koko yhteisön asia Oppimisen lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyttä ja laajemmin hyvinvointia voivat edistää kaikki varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä laaja-alaisesti koulutettu henkilöstö (opettajat, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset sekä ruoka- ja laitoshuollosta vastaavat) lapsi- ja oppilasyhteisö perheet yhteistyössä varhaiskasvatuksen/koulun kanssa Opiskeluhuolto Opiskeluhuollon piiriin kuuluvat lapset ja nuoret esikouluikäisistä toisen asteen opintojen loppuun. Se sisältää koulutuksen
  24. 24. järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut Korkeakoulujen opiskelijat ovat opiskeluterveydenhuollon piirissä. Lisäksi korkeakouluissa puhutaan hyvinvointityöstä, jolla edistetään terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisön hyvinvointia. Kouluympäristö itsessään vaikuttaa mielenterveyteen Varhaiskasvatus ja koulu itsessään sisältävät sekä suojaavia että riskitekijöitä lasten ja nuorten kehitykselle. Ne luovat hyvän pohjan lapsen ja nuoren kehitykselle, kun ne luovat turvallisen ja ennakoitavan ympäristön mahdollistavat ryhmään kuulumisen antavat ikätasoisia haasteita tukevat vahvuuksia mahdollistavat onnistumisen kokemuksia luovat positiivisen ilmapiirin Esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteissa nostetaan esille tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen osana opetusta. Tähän läheisesti liittyvät kaverisuhteiden muodostumisen ja ylläpitämisen tukeminen ja kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen. Varhaiskasvatuksen, koulun ja vanhempien välinen hyvä yhteistyö edistää lapsen hyvinvointia. Mielenterveyttä edistetään monilla tasoilla Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäiseminen ja hoitaminen on jatkumo. Edistäminen, ehkäiseminen ja hoitaminen tapahtuvat myös limittäin ja esimerkiksi lievän häiriön hoitaminen voi olla vakavamman häiriöin ehkäisemistä. Eri toimet voivat kohdistua esimerkiksi koko ikäryhmään, valikoituun ryhmään tai yksilöön. Yhteisön toimintakulttuurikin vaatii tavoitteellista kehittämistä, jotta yhteisön arvopohja ja toiminta on arjessa mielenterveyttä ja hyvinvointia tukevaa. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän tulisi olla samanaikaisesti sekä yhteen sovitettu kokonaisuus (mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, opiskeluhuollon, lastensuojelun sekä päihdehuollon palvelut) että tarkoituksenmukaisesti porrastettu lievempien ja vakavampien häiriöiden hoitamisen osalta. Oikean mielenterveyden edistämisen menetelmän valinta on tärkeää Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tarkoitettuja menetelmiä ja hyviä käytäntöjä on tarjolla ja uusia kehitetään jatkuvasti. Haasteena on valita kuhunkin toimintaympäristöön vaikuttava, hyvin soveltuva ja kohtuullisin ponnistuksin ylläpidettävä valikoima menetelmiä, jotka kattavat koko mielenterveyden edistämisen jatkumon. Mielenterveyttä edistävät menetelmät voidaan jakaa kuuteen luokkaan: työntekijän tunne, vuorovaikutus- ja mielenterveysosaaminen lapsen ja nuoren tunne, vuorovaikutus- ja mielenterveysosaaminen vertaistoiminta ja osallisuus toimintakulttuuri kohdennettu tuki opiskeluhuoltotyö ja mielenterveyspalvelut Suositukset mielenterveyden edistämiseksi kouluissa Vuosina 2013–2016 toteutettiin mielenterveyden yhteistoimi (Joint Action on Mental Health and Well-being). Mielenterveyden edistäminen kouluissa osahankkeessa annettiin suositukset lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisestä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa aina toisen asteen koulutukseen asti. Koulu-osahankkeessa keskeistä oli, miten opetus-, terveys- ja sosiaalisektori toimivat yhdessä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa voidaan edistää mielenterveyttä sekä tunnistaa ja ehkäistä mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöitä varhain, koska siellä tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret. Toiminnan edellytys on hyvä yhteistyö lasten, vanhempien, huoltajien, opettajien, koulun muun henkilökunnan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kesken.
  25. 25. koulutusta lasten ja nuorten mielenterveysasioista tarvitaan lisää koulussa työskentelevien koulutustarpeet pitäisi kartoittaa ja tarjota koulutusta mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, kuinka arjessa luodaan pohjaa mielenterveydelle lasten ja nuorten perheenjäsenille tulisi tarjota koulutusta mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, kuinka arjessa luodaan pohjaa mielenterveydelle sosiaalitoimen, rikosoikeuden ja nuorisotoimen työntekijät tarvitsevat sekä riittävät resurssit että lisää koulutusta lasten ja nuorten mielenterveysasioissa lasten ja nuorten mielenterveydestä ja häiriöiden esiintyvyydestä luodaan kattava tietopohja jäsenmaissa ja Euroopan Unionissa käytössä olevista mielenterveyden edistämisen menetelmistä, niiden vaikuttavuudesta ja kustannuksista tulee koota tiedot Näiden toimien toteuttamiseksi tarvitaan kansallisia päätöksiä ja resursseja. Perhekeskukset Perhekeskus: palveluja, tukea ja toimintaa Perhekeskus tarjoaa palveluja kaikenikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Perhekeskus verkostoi perheiden saataville nykyisin hajallaan olevat palvelut, kuten äitiys- ja lastenneuvolan, muita lapsiperheiden terveyspalveluita kotipalvelun, perhetyön, perheneuvolan, lapsioikeudelliset palvelut, varhaiskasvatuksen sekä järjestöjen ja seurakuntien työn. Parasta lapsille ry Parasta Lapsille ry on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Tavoitteemme on vahvistaa lapsiperheiden arjessa jaksamista ja hyvinvointia. Järjestämme leiri-, viikonloppu- ja kerhotoimintaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Toimintamme on monikulttuurista. Parasta Lapsille jo vuodesta 1945 Parasta Lapsille ry perustettiin heti sotien jälkeen 1945. Vaikka maailma ympärillä on muuttunut, meidän tavoitteemme on sama: pyrimme tukemaan ja vahvistamaan lasten ja perheiden hyvinvointia. Parasta Lapsille on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu keskusjärjestöstä sekä noin kymmenestä paikallisyhdistyksestä ja toimintaryhmästä. Parhaiten järjestö tunnetaan ja tiedetään sen järjestämistä lasten ja perheiden leireistä. Toimintaa järjestetään ympäri maata monissa vuokratiloissa sekä tietysti järjestön omissa leirikeskuksissa Lomakeskus Pukkilassa Virroilla sekä Leirikeskus Koivuhaassa Haukiputaalla. Näitä vuokrataan myös kokous- ja juhlatiloiksi, lisäksi Lomakeskus Pukkilassa järjestetään keväisin ja syksyisin leirikouluja. Parasta Lapsille -toimisto sijaitsee Malmilla Helsingissä. Toimistossa työskentelee yhdeksän henkilöä. Katso yhteystiedot. Osallistumme lisäksi kansainväliseen avustustoimintaan ja toimimme yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Järjestömme on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Vapaaehtoiset järjestön perusta Parasta Lapsille ry:n toiminta on tukeutunut aina vapaaehtoisuuteen. Toiminnan mahdollistavat toimintaan koulutettavat vapaaehtoiset yhdessä järjestön työntekijöiden kanssa. Vuosittain toiminnassamme on noin 200 vapaaehtoista. Parasta Lapsille -järjestön toimintaa ohjaavat arvot: moninaisuus luotettavuus yhteisöllisyys kestävä kehitys YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa kaikkea toimintaamme. Olemme voittoa tavoittelematon järjestö, jonka rahoitus tulee pääasiassa Lasten Päivän Säätiöltä sekä Veikkaukselta. Toimintamme on monikulttuurista. Parasta Lapsille ry on seuraavien jäsen: Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry, Lastensuojelun Keskusliitto, Sosiaalialan
  26. 26. Työnantajat ry, SOSTE ry, SOSTE/EAPN-Fin, Suomen Leirikouluyhdistys ry, FEE Suomi, Väestöliitto. Väestöliitto Tuottaa palveluita, vaikuttaa yhteiskuntaan ja yleiseen mielipiteeseen ja tutkii. Nämä toimet luovat yhdessä pohjan liiton asiantuntijuudelle. Palvelemme Tarjoamme ihmissuhdetietoa ja palveluita nuorille, pojille, pareille, vanhemmille, isovanhemmille ja maahanmuuttajille. Palveluita tuotetaan puhelimitse ja verkossa, osoitteessa hyvakysymys.fi. Hyvä kysymys on verkkopalvelu, joka auttaa ihmisiä löytämään ratkaisuja mieltä askarruttaviin elämäntilanteisiin, maksutta, helposti ja nimettömänä. Sivusto tarjoaa chat-neuvontaa, vertaistukea, artikkeleita, testejä, kursseja, videoita ja podcasteja. Väestöliiton ja kumppanijärjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset tuottavat sivuston sisällön. Tutustu palveluun: hyvakysymys.fi Tutkimme Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella tutkimme väestönkehitystä, perheitä ja syntyvyyttä, parisuhteita, väestön ikääntymistä ja perhesukupolvien välisiä suhteita sekä digitalisaation vaikutuksia perhesuhteisiin. Julkaisemme kuukausittain uuden Tietovuodon, otteen jostakin tutkimuksestamme. Vuosittain julkaisemme Perhebarometrin, väestötieteen vuosikirjan Finnish Yearbook of Population Research sekä työpapereita ja tutkimusraportteja. Vaikutamme Vaikutamme suoraan päätöksentekijöihin ja suureen yleisöön. Tärkeimpiä vaikuttamisteemoja ovat syntyvyys ja kestävä väestönkehitys, lasten nuorten ja perheiden yhdenvertaisuus ja hyvinvointi sekä seksuaalioikeuksien toteutuminen Suomessa ja globaalisti. Annamme lausuntoja, toimimme verkostoissa ja työryhmissä, tapaamme asioiden valmistelijoita ja päättäjiä ja tuomme vaaleissa aktiivisesti esille omia tavoitteitamme, joiden kirjaamista hallitusohjelmaan ja toteutumista seuraamme. Median, Väestöliiton omien hankkeiden ja kampanjoiden sekä nettisivujen ja -palveluiden kautta tuomme esille tietoa ja tutkimusta sekä pyrimme vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja toimintatapoihin. Kansainvälisessä työssämme keskitymme seksuaaliterveyden- ja oikeuksien edistämiseen sekä pyrimme edistämään kehitysyhteistyöhankkeiden, globaalikasvatuksen ja poliittisen vaikuttamistyön kautta kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia. Kenelle ja missä asioissa Teemme työtä lasten ja nuorten, moninaisten perheiden ja parien, yksilöiden ja koko väestön hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Meille tärkeää on perheellistyminen ja lastenhankinta, nuorten elämänhallinta ja seksuaaliterveys, poikien erityistarpeet, eri elämänvaiheissa olevien ihmissuhdetaidot, maahanmuuttajaperheiden kotouttaminen ja työllistymisen tukeminen, työn ja perheen yhteensovittaminen ja työkulttuurin perheystävällisyys sekä seksuaalioikeudet ja kestävä kehitys myös globaalisti. Ensi- ja turvakotien liitto Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä. 30 jäsenyhdistystä toimivat ympäri Suomea. FinFami Suomessa joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Vanhemman sairastuminen koskettaa todella montaa lasta ja nuorta Suomessa ja vaikuttaa aina koko perheen arkeen. Koko perheen
  27. 27. jaksaminen varmistetaan parhaiten siten, että perheille on tarjolla riittävää ja oikea- aikaista tukea. Kenenkään ei pidä jäädä huolen kanssa yksin. MITÄ FINFAMI TEKEE? Jos olet huolissasi vanhemman tai muun läheisen mielenterveydestä tai päihteidenkäytöstä, FinFamista saat tietoa ja neuvontaa sekä tukea omaan jaksamiseesi tilanteessa. Lue lisää: Järjestömme kautta pääset halutessasi keskustelemaan asiasta myös vertaisryhmään muiden vastaavassa tilanteessa olevien nuorten ja perheiden kanssa. Ammattilaisille kehitämme aktiivisesti menetelmiä ja materiaaleja lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemiseksi sekä järjestämme tiedollisia tapahtumia lapsiomaisten hyvinvoinnin huomioimiseksi. Ajankohtaisista tapahtumista saat tietoa täältä. FinFami toimii ympäri Suomen. Lähimmän FinFamin yhteystiedot löydät täältä. Hyväkysymys.fi Väestöliiton kaikki kansalaisille suunnatut nettipalvelut on siirretty uudelle palvelualustallemme www.hyvakysymys.fi - tutustu ja käytä hyväksesi! 7. Heikko suhde opettajiin ja kouluyhteisöön  Lapsen ja nuoren suhteilla opettajaan ja muuhun opiskeluyhteisöön on keskeinen rooli opiskelumotivaation syntymisessä.  Oppilaiden suhde opettajiin ja kouluyhteisöön on kyllä myönteinen, mutta samalla etäinen. Suomalaisnuoret kokevat, että opettajat eivät ole kiinnostuneita heille tärkeistä asioista.  Lasten kyynisyys koulunkäyntiä kohtaan on yleistynyt ja alkanut näkyä yhä nuoremmilla oppilailla.  Oppimismotivaatioon vaikuttavat myös nuoren itsesääntely- ja opiskelutaidot, jotka kehittyvät jo lapsuudessa. Lapsi tarvitsee aikuisia (vanhempia ja opettajia) tuekseen näiden taitojen harjoitteluun. Lapsen pitää oppia ennakoimaan toiminnan ja valintojensa seurauksia. Allianssi 1. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvoja, jonka jäseninä on 131 valtakunnallista nuoriso- tai kasvatusalan organisaatiota. 2. Järjestää vuosittain lähes 100 koulutusta ja tapahtumaa, joiden tavoitteena on nuorisoalan toimijoiden osaamisen kasvattaminen, järjestötoiminnan kehittäminen sekä nuorisoalan keskinäisen yhteistyön vahvistaminen. 3. Tukee jäsenorganisaatioiden toimintaa vaikuttamistyön, viestinnän ja palveluiden kautta. 4. Nuorisotiedon kirjasto palvelee kaikkia nuorisotietoa tarvitsevia ja nuorten kanssa työskenteleviä. Lasten ja nuorten säätiö Lasten ja nuorten säätiö tekee tulevaisuuteen katsovaa nuorisotyötä, joka tähtää siihen, että jokainen nuori kokee elämänsä merkitykselliseksi. Kun maailma ympärillä muuttuu
  28. 28. nopeasti, voi nuoren olla vaikea kiinnittyä siihen. Yhdelläkään yhteiskunnalla ei kuitenkaan ole varaa menettää nuoriaan. Työskentelemme erityisesti 13–25-vuotiaiden nuorten parissa. Toiminta-alueemme on koko Suomi. Pyrimme tarjoamaan vuosittain kymmenille tuhansille nuorille merkityksellisyyden tunnetta edistäviä kokemuksia. Samalla teemme kohdennettua, ja tarpeen mukaan pitkäkestoista ja intensiivistä, työtä vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten merkityksellisen tulevaisuuden edistämiseksi. Vahvuutemme on rohkeat ja luovat työtavat. Yhdistämme tieteen ja taiteen eri menetelmiä, jotta nuoret pystyisivät tarkastelemaan vahvuuksiaan ja tulevaisuuttaan uusista näkökulmista. Työmme tähtää vahvaan kokemuksellisuuteen. Korostamme tulevaisuusorientaatiota, verkostomaisuutta ja pitkäkestoisia kumppanuuksia. Olemme järjestökentällä yritysyhteistyön edelläkävijä ja luotettava yritysvastuukumppani. Olemme lisäksi jo pitkään tehneet tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Nuorisotyön ohella haluamme vaikuttaa yhteiskuntaan, jotta se olisi nuorille entistä parempi paikka. Teemme esimerkiksi selvityksiä ja nostamme esiin nuorten äänen. Lasten ja nuorten säätiö on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Säätiö on Vastuullinen lahjoittaminen ry:n, FIBS ry:n, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n ja Kepa ry:n jäsen. Otus Otus eli viralliselta nimeltään Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr perustettiin vuonna 1989 edistämään, harjoitta-maan ja tukemaan opiskeluun ja koulutukseen kohdistuvaa tutkimustoimintaa. Tehtävänämme on tuottaa uutta tutkimustietoa koulutuksen ja opiskelun ilmiöistä. Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Aseman lapset 1. Toimintamuotoja ovat Walkers, Walkers-bussi ja Walkers-autot. Walkers-toiminta keskittyy kohtaamaan nuoria myönteisellä asenteella ja tarjoaa näille turvallisia aikuiskontakteja. 2. Friends-ohjelma tukee lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä taitoja selviytyä erilaisista elämäntilanteista. 3. Löytävän nuorisotyön tausta-ajatuksena on edistää kokemusta yhteisten tilojen kuulumisesta kaikille, myös nuorille. 4. Katusovittelussa nuorten välisiin konflikteihin tartutaan rakentavalla tavalla ja tarjotaan nuorillle tilaisuus tapahtuneen käsittelyyn sekä tarvittaessa tukea ja ohjausta. 5. Kiusaamiseen puuttuvassa K0-hankkeessa pureudutaan sellaisten pitkittyneiden tai monimutkaisten kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen, joiden kohdalla koulujen omat voimavarat eivät ole riittäneet. 6. Pasila-hankkeen tavoitteena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän kanssa, ja poliisi ohjaa nuoret hankkeen piiriin. 7. 3T-hankkeen tavoitteena on madaltaa ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä tuomalla palveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät
  29. 29. aikaansa. Olemme mukana myös monissa muissa lasten ja nuorten hyvinvointia tukevissa hankkeissa. STM Lapset ja nuoret yksikkö (LANU) Yksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat: 1. äitiys- ja lastenneuvolatyötä 2. koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä opiskeluhuollon psykologi- ja - kuraattoripalveluita 3. perhesosiaalityötä, lastensuojelua, kasvatus- ja perheneuvontaa, perhetyötä sekä muita perheiden sosiaali- ja terveyspalveluja 4. lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia asioita 5. seksuaali- ja lisääntymisterveyttä 6. lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia, syrjäytymisen ehkäisyä ja osallisuuden vahvistamista 7. valtion koulukoteja Lapsistrategia STM:n ja OKM:n yhteisessä lapsistrategiaa pohjustavassa työssä syntyi keväällä 2019 yhteinen visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta. Vision saavuttamiseen tarvitaan koko yhteiskunta.Visiota konkretisoivat seitsemän tavoitetta. 1. Jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia. 2. Lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä. 3. Perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy. 4. Lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee. 5. Jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku. 6. Ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään. 7. Lapsiperheiden köyhyys vähenee. Vision toteuttamisen keinoja ovat lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva hallinto ja päätöksenteko sekä lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri. Suositus on laatia lapsistrategia, tavoitteet ja mittarit sekä seurannan välineet vuoden 2019 loppuun mennessä. Tämä työ näyttää siirtyvän vuodelle 2020. Tavoitteena on luoda systeeminen pitkän ajan lapsistrategia, joka perustuu tutkittuun tietoon ja lapsen ihmisoikeuksiin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Poikkihallinnollisen strategian pitää kantaa yli hallituskausien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin tähtäävänä strategiana, joka kattaa kokonaisvaltaisesti lasten, nuorten ja perheiden elämään liittyvät asiat. Kulloinenkin hallitus toteuttaa lapsistrategiaa toimeenpano-ohjelmalla, joka pohjautuu strategiassa esitettyihin tavoitteisiin. Strategiset tavoitteet määritellään toimenpiteiksi, jotka resursoidaan valtion talouden kehyksissä. Mieli ry MIELI Suomen Mielenterveys ry:n perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. MIELI ry rakentaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistää välittämisen kulttuuria. MIELI ry kannustaa aktiivisuuteen yhteiskunnassa. MIELI ry toimii ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta Suomessa ja
  30. 30. kansainvälisesti. MIELI ry tarjoaa apua elämän kriiseissä ja tukee erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mielenterveyttä ja hyvinvointia. Yeesi Yeesi on vuonna 2011 perustettu, Suomen ensimmäinen valtakunnallinen nuorten mielenterveysseura. Työmme perustuu ennaltaehkäisevään ja edistävään otteeseen. Teemme voimavaralähtöistä mielenterveystyötä ja haluamme edistää nuorten hyvinvointia positiivisella otteella. Olemme yksi Suomen mielenterveysseuran jäsenseuroista. Toimintamme rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Mannerheimin lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto on yhteisö, joka muodostuu keskusjärjestöstä, 10 piirijärjestöstä ja 548 paikallisyhdistyksestä. Henkilöjäsenet ovat jäseninä paikallisyhdistyksissä. Paikallisyhdistyksissä on jäseniä 86 183 (31.12.2017). Sivun alareunasta voit ladata MLL:n organisaatiokuvan. Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylin päättävä elin on kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous. Liittokokous linjaa liiton toimintaa ja hyväksyy liiton toimintasuunnitelman seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Lisäksi liittokokous valitsee liittovaltuuston, johon kuuluu kolme puheenjohtajaa ja 38 jäsentä sekä liittohallituksen puheenjohtajan. Liittovaltuusto puolestaan valitsee liittohallituksen, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä. Liittokokouksessa äänioikeus on MLL ry:n jäsenillä: paikallisyhdistyksillä ja piirijärjestöillä. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 10 piirijärjestöä sekä 548 paikallisyhdistystä. Keskusjärjestö Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on keskusjärjestö, jonka jäseniä ovat paikallisyhdistykset ja piirijärjestöt. Keskusjärjestöllä on keskustoimisto Helsingin Hakaniemessä. Keskusjärjestössä työskentelee noin viisikymmentä työntekijää. Keskusjärjestö on Väestöliiton tunnuksen saanut perheystävällinen työpaikka. Piirit Mannerheimin Lastensuojeluliitossa on 10 piirijärjestöä. Piirijärjestö on alueensa paikallisyhdistysten tuki ja alueellinen vaikuttaja. Kullakin piirijärjestöllä on piiritoimisto, jossa on palkattua henkilökuntaa. Piirijärjestö on MLL:n keskusjärjestön jäsen. Paikallisyhdistykset Paikallisyhdistys toimii omalla alueellaan MLL:n arvojen, toimintaperiaatteiden ja liittokokouksessa määriteltyjen linjausten mukaan ja edistää jäsentensä valitsemilla tavoilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Paikallisyhdistyksen toimintaa ohjaavat myös yhdessä sovitut ja MLL:n keskusjärjestön hyväksymät säännöt. Paikallisyhdistys on MLL:n keskusjärjestön ja oman alueensa piirijärjestön jäsen. 8. Oppimisvaikeudet  Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset ja nuoret tarvitsevat erityistukea, jotta näiden vaikeuksien kielteiset seurannaisvaikutukset eivät alkaisi kasaantua.  Jos oppilaalla on muita hiekommat taidot, jää hän kouluvuosien edetessä helposti koko ajan enemmän muista jälkeen.  Oppimisvaikeuksista johtuva heikko taitotaso alemmilla luokilla ennustaa lapsen ahdistuksen kasvua myöhempinä kouluvuosina.  Perustaitojen kehitystä, minäpystyvyyttä, tarkkaavaisuutta ja myönteistä sosiaalista käyttäytymistä voidaan tukea tehokkaasti osana varhaiskasvatuksen ja koulun toimintaa.
  31. 31.  Tämä vaatii kuitenkin päiväkotien ja koulujen henkilökunnalta hyvin ripeitä, koordinoituja, moniammatillisia ja ennaltaehkäiseviä tukitoimia.  Lapsilla on monenlaista osaamista (multiple intelligencies), jonka kehittymistä pitäisi arvostaa ja tukea. Valteri Valteri on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista. Valteri tarjoaa oppilaille, heidän perheilleen ja lähityöntekijöilleen tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Palveluistamme hyö-tyvät yleisen, tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevat lapset ja nuoret. Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni oppilas voi käydä koulua omassa kotikunnassaan ja lähikoulussaan. 9. Heikko koulumenestys  Peruskoulun päättyessä osaamisen minimitason alapuolelle jäävien nuorten osuus on kasvanut, aihealueista hieman riippuen, vuosituhannen alun 4-6 prosentista 12-14 prosenttiin vuonna 2015.  Heikko osaaminen eri aineissa kasautuu samoille oppilaille ja tietyille oppilasryhmille.  Myös ammattikoulutuksen keskeyttäneiden määrä on suuri.  Pitkittäistutkimukset osoittavat, että ammatillisen koulutuksen puuttuminen on keskisimpiä riskitekijöitä elämänpolun häiriöille.  Lasten ja nuorten ongelmien monimutkaistuminen vaatisi palvelujärjestelmän yhteistyön tiivistämistä ja palveluiden räätälöintiä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä yksilöllisiin tarpeisiin. Aseman lapset 1. Toimintamuotoja ovat Walkers, Walkers-bussi ja Walkers-autot. Walkers-toiminta keskittyy kohtaamaan nuoria myönteisellä asenteella ja tarjoaa näille turvallisia aikuiskontakteja. 2. Friends-ohjelma tukee lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä taitoja selviytyä erilaisista elämäntilanteista. 3. Löytävän nuorisotyön tausta-ajatuksena on edistää kokemusta yhteisten tilojen kuulumisesta kaikille, myös nuorille. 4. Katusovittelussa nuorten välisiin konflikteihin tartutaan rakentavalla tavalla ja tarjotaan nuorillle tilaisuus tapahtuneen käsittelyyn sekä tarvittaessa tukea ja ohjausta. 5. Kiusaamiseen puuttuvassa K0-hankkeessa pureudutaan sellaisten pitkittyneiden tai monimutkaisten kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen, joiden kohdalla koulujen omat voimavarat eivät ole riittäneet. 6. Pasila-hankkeen tavoitteena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän kanssa, ja poliisi ohjaa nuoret hankkeen piiriin. 7. 3T-hankkeen tavoitteena on madaltaa ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä tuomalla palveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät
  32. 32. aikaansa. Olemme mukana myös monissa muissa lasten ja nuorten hyvinvointia tukevissa hankkeissa. DIAK Mielenterveystalo.fi Tarjoaa tietoa ja apua mielenterveysongelmista kärsiville nuorille sekä heidän vanhemmilleen ja ammattilaisille. https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx 10. Kaverien negatiivinen vaikutus  Nuoruusiässä kaverien vaikutus opiskelumotivaatioon korostuu.  Huonosti motivoituneet kaverit vahvistavat kielteisiä kouluasenteita ja heikentävät kouluun sitoutumista. Tämä ongelma on pojilla tyttöjä suurempi.  Ongelmat kaverisuhteissa aiheuttavat stressiä ja ahdistusta, joka häiritsee koulutyöhön keskittymistä ja motivaatiota. Aseman lapset 1. Toimintamuotoja ovat Walkers, Walkers-bussi ja Walkers-autot. Walkers-toiminta keskittyy kohtaamaan nuoria myönteisellä asenteella ja tarjoaa näille turvallisia aikuiskontakteja. 2. Friends-ohjelma tukee lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä taitoja selviytyä erilaisista elämäntilanteista. 3. Löytävän nuorisotyön tausta-ajatuksena on edistää kokemusta yhteisten tilojen kuulumisesta kaikille, myös nuorille. 4. Katusovittelussa nuorten välisiin konflikteihin tartutaan rakentavalla tavalla ja tarjotaan nuorille tilaisuus tapahtuneen käsittelyyn sekä tarvittaessa tukea ja ohjausta. 5. Kiusaamiseen puuttuvassa K0-hankkeessa pureudutaan sellaisten pitkittyneiden tai monimutkaisten kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen, joiden kohdalla koulujen omat voimavarat eivät ole riittäneet. 6. Pasila-hankkeen tavoitteena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän kanssa, ja poliisi ohjaa nuoret hankkeen piiriin. 7. 3T-hankkeen tavoitteena on madaltaa ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä tuomalla palveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät aikaansa. Olemme mukana myös monissa muissa lasten ja nuorten hyvinvointia tukevissa hankkeissa. DIAK 11. Haasteelliset kasvuympäristöt

×