Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi?"

1. Suomen 2030 ilmasto -ja
energiatavoitteet - tehdäänkö
oikeita asioita riittävästi?
Matti Kahra
Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018

2. Esityksen sisältö
1.Mitä ilmastotavoitteet
edellyttävät?
2. Missä olemme nyt?
3. Mitä tehdään? Mitä pitäisi tehdä?
4.Yhteenveto

3. 1. MITÄ ILMASTOTAVOITTEET EDELLYTTÄVÄT?
GLOBAALISTI? SUOMELTA?

4. Maailma: 2050 mennessä päästöt
nollaan - hiilensidonta ylös
Ns. hiililaki (carbon
law):
1. Päästöt ½ 10
vuoden välein
2. Päästöttömän
energian tuplaus 5-7
vuoden välein
3. LULUCF-päästöt
alas ja hiilinielu ylös
4.hiilensidonta-
teknologia (mm.
BECCS)

5. Suomi: hiilineutraalius 2045 –
negatiiviset päästöt sen jälkeen
Lähde: Sitra / Climate Analytics 2016

6. Hiilineutraalius: millä aikataululla
tulisi ajaa fossiiliset alas?*
Lähde: Ilmastopaneeli / Ollikainen 2017
* suuntaa-antava arvio, -90 % 2050 mennessä, hiilinielu nykytasolla
Sähkön ja lämmön tuotanto
– 2030 kivihiili
– 2035 öljylämmitys
– 2040 turve
– 2045 maakaasu
Liikenne
– 2040 henkilöautoliikenne
– 2045 raskas liikenne
– 2045 lentoliikenne
Kuva: Sakari Kiuru/Helsingin kaupunginmuseo

7. 2. MISSÄ OLEMME NYT?

8. Globaalit päästöt kasvoivat
2017 (ennuste)
Energia: Fossiiliset ja vähäpäästöiset
kasvavat rinnakkain
Päästöt: 2014-16 nollakasvu, 2017
ylöspäin
Lähteet: Peters(2017), Global Carbon Budget (2017)

9. Suomen päästöt kasvoivat 6 %
vuonna 2016
- Päästöt kasvoivat
kaikilla sektoreilla (pl.
jätteiden käsittely)
- Nielut pienenivät 6 %
- Sekä fossiilisten että
uusiutuvien kulutus
kasvoi
- Talouden taantuma
2012-15
- Talouskasvu alkoi
2016 – mitä tapahtuu
seuraavaksi? Lähde: Tilastokeskus

10. 3. MITÄ TEHDÄÄN? MITÄ PITÄISI TEHDÄ?
ARVIOITA SUOMEN 2030-
PÄÄSTÖVÄHENNYSTOIMIEN KUSTANNUKSISTA
JA RISKEISTÄ

11. Ilmasto – ja energiapolitiikan tavoitteet ja
toteutus– helppo homma?

12. Polkuriippuvuus ja upotetut
kustannukset – 30 vuotta, kaksi
mahdollisuutta tehdä päätöksiä
Lähde: Deep Decarbonization Pathways Project

13. Valinnoilla on väliä: 2030-
toimien riskit vaihtelevat
- Biomassan käytön lisäämisen
kustannukset ja laskennalliset
päästövähennyshyödyt riippuvat
EU-lainsäädännöstä
- Riskienhallinta:
1. toimien tasaisempi (ja
kustannustehokkaampi) jako
sektoreiden välillä
2. säännöllinen arviointi ja
tarkastelu toimintaympäristön
muutoksen myötä
Suomen kokonaispäästöt
2014
=38 MT
2030
=37-41 Mt
-6…-3 Mt
(LULUCF)
21 Mt (ESR)
22 Mt (ETS)
-21 Mt
(LULUCF)
25 Mt (ESR)
29 Mt (ETS)
Lähde: Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot 2017

14. Valinnoilla on väliä – 2030-
toimien kustannukset
vaihtelevat
- Hallituksen energia –ja
ilmastostrategia:
kustannus 900 MEUR
- VTT-arvio
kustannustehokkaasta
keinovalikoimasta:
kustannus 170 MEUR
Mistä ero johtuu?
- Öljylämmityksen ja
maatalouden toimet
isommassa roolissa
- Epävarmuudet: raakaöljyn ja
sähköautojen hintakehitys
vaikuttaa liikenteen toimien
kustannushaitariin
(vaaleansiniset palkit)
Lähde: Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot 2017

15. Toimien ja ohjauskeinojen
kohdentuminen ja vaikuttavuus?
Keskipitkän aikavälin
ilmastosuunnitelma (KAISU)
- 57 toimea, yksin liikenteessä 17
- Taloudellisia ohjauskeinoja
vain 5% kaikista toimista
- Rahoitus: 1 MRD, josta 265
MEUR päästökauppasektorilla
vaikuttaviin tukiin (uusiutuvan
sähkön lisäys)
- Koko talouden kattava ohjaus?
Vaikuttavuus? Kustannukset ja
hyödyt?
Voimalaitospolttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa
Lähde: Tilastokeskus, Energian hinnat

16. Energiajärjestelmän tarkastelu
kokonaisuutena
Case kivihiilikielto 2025/2030
- 1. Millä korvataan?
–Maakaasu -40 %
–Turve +10 %
- 2. Miten huomioidaan
päästökauppavaikutukset?
–Vapautuvat yksiköt,
siirretäänkö pois markkinoilta?
- 3. Maakaasun verotuksen
muuttaminen, vaikutukset eri
polttoaineiden hintoihin ja
ajojärjestykseen?
- 4. Kustannukset ja hyödyt?
Sama päästövähennys
halvemmalla?
0
2
4
6
8
10
12
14
16
2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032
Kivihiilen alasajo 2025 mennessä – 49 TWh
kumulatiivinen tuotantovaje
2016 strategia Kielto 2025
Luvut: energia –ja ilmastostrategia 2016, oma laskelma

17. Yhteenveto
1. Päästövähennyksiä on kiristettävä – Suomesta
hiilineutraali seuraavien vuosikymmenien aikana.
Fossiiliset pois, vähäpäästöiset tilalle (yhtä aikaa)
2. Sen jälkeen tulee negatiiviset päästöt – Suomessa
tarvitaan keskustelu tavoitteista ja keinoista
3. Suomen 2030-tavoitteet ovat saavutettavissa,
riskienhallinta avainkysymys - valinnoilla on väliä,
nykytoimiin liittyy avoimia kysymyksiä ja riskejä joita
pitäisi aktiivisesti pyrkiä vähentämään
4.Ilmastopolitiikka vaatii systeemitarkastelua ja
lisää taloudellista ohjausta – nettovähennykset ja
kustannustehokkuus keskeinen toimintaperiaate

18. matti.kahra@sitra.fi
@mattikahra
Kiitos!